Evoluutio:
Alkuehdot: periytyvyys lisääntyminen variaatio kilpailu
Mekanismi: Luonnonvalinta
Seuraukset: Adaptaatio Evolutiivinen muutos
Luomisoppi:
Alkuehdot: Tavoite Resurssit Tietotaito Suunnittelija
Mekanismi: Suunnittelu
Seuraukset: Design
Kuten huomaamme, evoluutiossa päätelmä on deduktio, jossa alkuehdoista jollain säännöllä(mekanismilla) syntyy loppupäätelmä. Väite voidaan falsifioida helposti osoittamalla vääräksi joko "alkuehdot" tai "mekanismi". Falsifiointi on mahdollista, koska kyseiset ehdot ja mekanismit ovat testattavia.
Intelligent Designillä taas päättely etenee ylhäältä alas: Seurauksista päätellään alkuehdot. Tämä olisi aivan hyväksyttävää, jos välissä olisi mekanismi, joka toimisi molempiin suuntiin käänteisesti. Designteorialla ei ole tarjota Suunnittelun mekanismia - päinvastoin, se väittää, että Suunittelijasta, tämän tietotaidosta, tämän resurssejen rajoista eikä tavoitteista voida sanoa mitään. Nämä kaikki ovat kuitenkin Suunnittelulle välttämättömiä - esimerkiksi jos jokin on Suunniteltu, on Suunnittelu tapahtunut *jollakin* tavalla. Epämääräisyys tarkoittaa siis vain yksinkertaisesti sitä, että meillä ei ole mitään "päättelysääntöä", teoriaa, jolla voisimme deduktiivisesti nostaa jonkun tietyn havainnon Suunnitelluksi. Tämä johtaa pakottavasti kahteen asiaan:
*Alkutiloja ei voida falsifioida mitenkään. Yksittäisten väiteryhmien, esimerkiksi "mahdoton", "emme tiedä", "Jumala on piilomuuttujana sattumassa", "luonnonlait kertovat Jumalaisesta järjestyksestä", "Lain ja sattuman ulkopuolinen on Suunniteltua" kaataminen muuttuu merkityksettömiksi, koska itse alkuasetelma pysyt turvattuina.
*Ainut tapa jolla voimme päätellä jonkin "designiksi" on päätellä, että sen syntyprosessi on sellainen, että sen takana on Suunnittelun alkuehdot. Tällöin designin havaitsemisen kautta suoritettu päätelmä minkä tahansa alkuehdon tai niiden yhdistelmän olemassaolosta on väistämättä kehäpäätelmä.
Alkuehdot: periytyvyys lisääntyminen variaatio kilpailu
Mekanismi: Luonnonvalinta
Seuraukset: Adaptaatio Evolutiivinen muutos
Luomisoppi:
Alkuehdot: Tavoite Resurssit Tietotaito Suunnittelija
Mekanismi: Suunnittelu
Seuraukset: Design
Kuten huomaamme, evoluutiossa päätelmä on deduktio, jossa alkuehdoista jollain säännöllä(mekanismilla) syntyy loppupäätelmä. Väite voidaan falsifioida helposti osoittamalla vääräksi joko "alkuehdot" tai "mekanismi". Falsifiointi on mahdollista, koska kyseiset ehdot ja mekanismit ovat testattavia.
Intelligent Designillä taas päättely etenee ylhäältä alas: Seurauksista päätellään alkuehdot. Tämä olisi aivan hyväksyttävää, jos välissä olisi mekanismi, joka toimisi molempiin suuntiin käänteisesti. Designteorialla ei ole tarjota Suunnittelun mekanismia - päinvastoin, se väittää, että Suunittelijasta, tämän tietotaidosta, tämän resurssejen rajoista eikä tavoitteista voida sanoa mitään. Nämä kaikki ovat kuitenkin Suunnittelulle välttämättömiä - esimerkiksi jos jokin on Suunniteltu, on Suunnittelu tapahtunut *jollakin* tavalla. Epämääräisyys tarkoittaa siis vain yksinkertaisesti sitä, että meillä ei ole mitään "päättelysääntöä", teoriaa, jolla voisimme deduktiivisesti nostaa jonkun tietyn havainnon Suunnitelluksi. Tämä johtaa pakottavasti kahteen asiaan:
*Alkutiloja ei voida falsifioida mitenkään. Yksittäisten väiteryhmien, esimerkiksi "mahdoton", "emme tiedä", "Jumala on piilomuuttujana sattumassa", "luonnonlait kertovat Jumalaisesta järjestyksestä", "Lain ja sattuman ulkopuolinen on Suunniteltua" kaataminen muuttuu merkityksettömiksi, koska itse alkuasetelma pysyt turvattuina.
*Ainut tapa jolla voimme päätellä jonkin "designiksi" on päätellä, että sen syntyprosessi on sellainen, että sen takana on Suunnittelun alkuehdot. Tällöin designin havaitsemisen kautta suoritettu päätelmä minkä tahansa alkuehdon tai niiden yhdistelmän olemassaolosta on väistämättä kehäpäätelmä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kaikki "designpiirteet", viittaavat niiden syntymekanismiin jollain lailla:
mekanistisuuteen - koskevat siis sitä, että millä tavoin design on toteutettu, minkälaista jälkeä Suunnittelusta syntyy. Siitä kuka tai millä tavoittein on toiminut ei voida tietää.
Koska Design -kannanotot poikkeuksetta siis ottavat kantaa ainoastaan "designin" syntyprosessiin, se itse asiassa väittää, että Suunnittelijan ollessa kyseessä ainoastaan mekanismista voidaan tietää ja alkutilasta ei. Koska tieteessä subjektiot pyritään minimoimaan, tämä johtaa siihen, että "Design kannattajatkin" sanovat, että voimme tutkia ainoastaan luonnossa havaittavia aktuaalisia prosesseja: Tällä lähestymistavalla on nimikin. Sitä kutsutaan "metodologiseksi naturalismiksi".
Kaikesta Suunnittelun merkkejen esittämisestä huolimatta "Design -teoria" ei ole esittänyt Suunnittelumekanismia, joten deduktiivista päättelyä siitä mitkä piirteet ovat Suunnitteluprosessien aikaansaamia ei itse asiassa ole.
Tyypillisesti vedotaan siihen, että jokin piirre on niissä kohteissa jotka tiedämme Suunnitelluiksi.
(
ID:hän sanoo:
a:Emme voi koskaan väittää ehdottaman varmasti, että jokin ei olisi suunniteltua.
b:Voimme väittää joissakin tilanteissa ehdottoman varmasti, että jokin on suunniteltua.
http://www.nic.fi/~shn/tekstit/design.htm
)
Se,että "korpit ovat mustia" ei oikeuta päättelemään "kohde on musta joten se on korppi" -etenkään jos itse kohdetta ei tutkita, vaan tutkimus kohdennetaan niihin kohteisiin, jotka "tiedämme korpeiksi". Analogia voi toimia perusteluna sille, että premissi ei ole mahdoton, mutta se ei muuta premissiä validiksi johtopäätökseksi. Se että kohde on korppi ei toki ole mahdotonta, mutta sen väittäminen korpiksi on silti yhtäkaikki oletus.
luo toiminnallisia rakenteita.Koskahan tämä yksinpuhelija havahtuu tajuamaan satujensa todellisen luonteen.
Squirrel-ressukka kysyy itse ja vastaa itse ja on onnellinen!
Mutta evoluutio on falsifioitavissa eikä nojaa kehäpoäättelyyn, kuten eräät. Voit toki osoittaa perusteluni vääräksi osoittamalla, että design ei ole kehäpäätelmä
(Käytännössä joudut todistamaan, että koska korpit ovat mustia ovat kaikki mustat korppeja...)