Tuolla alempana Hesari-ketjussa joku otti esille lehden pääkaupunkikeskeisyyden ja piti valitettavana, ettei toimitus ymmärrä paremmin Hesarin mahdollisuuksia ”koko kansan lehtenä”. Itse sanoisin niin, että tehtävä on yksinkertaisesti mahdoton.
Helsingin Sanomat strategisissa suunnitelmissahan oli 1990-luvun alussa ulottaa lehden levikki mahdollisimman moneen kotitalouteen koko maassa, mihin ei siihen asti ollut teknisiä edellytyksiä. Nimittäin koska painosmäärä oli iso ja pääkaupunkiseutu sijaitsee valtakunnan reunassa, iltauutiset eivät ehtineet ensimmäisiin painoksiin, jotka piti kuljettaa hyvissä ajoin kolmion Kotka-Tampere-Turku ulkopuolelle, jotta ne ehtisivät saman päivän jakeluun. Vain kymmenkunta vuotta aiemmin posti oli jakanut Hesarin maan pohjoisosiin päivän myöhässä.
Aatos Erkko lähti parantamaan noita teknisiä edellytyksiä rakentamalla 90-luvulla painotalot Forssaan ja Varkauteen. Tietoliikennetekniikka oli tuolloin kehittynyt niin paljon, että valmiit sivut voitiin siirtää painotaloihin puhelinlinjoja myöten. Uusien painotalojen myötä koko maahan voitiin levittää uutisia, jotka olivat tapahtuneet jopa kello 22 aikoihin. Tosin varsinkaan urheilufaneja uusikaan aikataulu ei ole sittemmin tyydyttänyt, kun maakuntalehdissä on tuloksia, juttuja ja valokuvia tapahtumista, jotka ovat ratkenneet puolen yön aikoihin.
Samoihin aikoihin Helsingin Sanomiin oli luotu osio nimeltään Kaupunki, joka oli tarkoitus korvata eri puolilla maata muilla nimillä, esimerkiksi Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Näihin olisi sitten koottu paikallisia uutisia, joiden kera olisi lähdetty kilpailemaan maakuntalehtien kanssa lähinnä kuitenkin tarjoamalla muita tuhdimman lehden.
Visiot kaatuivat sittemmin monestakin syystä. Ensin tuli lama, joka vei pohjan paikallisilta ilmoitusmarkkinoilta, eikä Sanoma Oy värvännyt uutta toimittajakaartiakaan maakuntiin, vaan päinvastoin supisti paikallistoimisto- ja toimittajaverkostoaan.
Laman jälkeen aamutelevisiot, parantunut radiouutispalvelu mukaan lukien maakuntaradiot ja internet veivät pohjan lehtien kilpailuasemilta yleensäkin. Lisäksi koska Hesarin sunnuntainumeroilla oli kohtalainen levikki myös Uudenmaan ulkopuolisissa kotitalouksissa, maakuntalehdet laajensivat sunnuntainumerojensa antia ja jotkut niistä jopa yhdistivät sunnuntaitoimituksiaan tehdäkseen tuhteja lukupaketteja.
Mutta yksi syy Helsingin Sanomien visioiden kaatumiseen on siinä, ettei lehdessä ole todellista halua paneutua koko maan asioihin. Pelkät uutiset maakunnista eivät riitä, vaan myös sydämen on oltava uutisissa mukana. Ja tämäkään ei riitä, jos lehden päälinja on ristiriidassa maakuntien äänen kanssa.
Helsingin Sanomat strategisissa suunnitelmissahan oli 1990-luvun alussa ulottaa lehden levikki mahdollisimman moneen kotitalouteen koko maassa, mihin ei siihen asti ollut teknisiä edellytyksiä. Nimittäin koska painosmäärä oli iso ja pääkaupunkiseutu sijaitsee valtakunnan reunassa, iltauutiset eivät ehtineet ensimmäisiin painoksiin, jotka piti kuljettaa hyvissä ajoin kolmion Kotka-Tampere-Turku ulkopuolelle, jotta ne ehtisivät saman päivän jakeluun. Vain kymmenkunta vuotta aiemmin posti oli jakanut Hesarin maan pohjoisosiin päivän myöhässä.
Aatos Erkko lähti parantamaan noita teknisiä edellytyksiä rakentamalla 90-luvulla painotalot Forssaan ja Varkauteen. Tietoliikennetekniikka oli tuolloin kehittynyt niin paljon, että valmiit sivut voitiin siirtää painotaloihin puhelinlinjoja myöten. Uusien painotalojen myötä koko maahan voitiin levittää uutisia, jotka olivat tapahtuneet jopa kello 22 aikoihin. Tosin varsinkaan urheilufaneja uusikaan aikataulu ei ole sittemmin tyydyttänyt, kun maakuntalehdissä on tuloksia, juttuja ja valokuvia tapahtumista, jotka ovat ratkenneet puolen yön aikoihin.
Samoihin aikoihin Helsingin Sanomiin oli luotu osio nimeltään Kaupunki, joka oli tarkoitus korvata eri puolilla maata muilla nimillä, esimerkiksi Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Näihin olisi sitten koottu paikallisia uutisia, joiden kera olisi lähdetty kilpailemaan maakuntalehtien kanssa lähinnä kuitenkin tarjoamalla muita tuhdimman lehden.
Visiot kaatuivat sittemmin monestakin syystä. Ensin tuli lama, joka vei pohjan paikallisilta ilmoitusmarkkinoilta, eikä Sanoma Oy värvännyt uutta toimittajakaartiakaan maakuntiin, vaan päinvastoin supisti paikallistoimisto- ja toimittajaverkostoaan.
Laman jälkeen aamutelevisiot, parantunut radiouutispalvelu mukaan lukien maakuntaradiot ja internet veivät pohjan lehtien kilpailuasemilta yleensäkin. Lisäksi koska Hesarin sunnuntainumeroilla oli kohtalainen levikki myös Uudenmaan ulkopuolisissa kotitalouksissa, maakuntalehdet laajensivat sunnuntainumerojensa antia ja jotkut niistä jopa yhdistivät sunnuntaitoimituksiaan tehdäkseen tuhteja lukupaketteja.
Mutta yksi syy Helsingin Sanomien visioiden kaatumiseen on siinä, ettei lehdessä ole todellista halua paneutua koko maan asioihin. Pelkät uutiset maakunnista eivät riitä, vaan myös sydämen on oltava uutisissa mukana. Ja tämäkään ei riitä, jos lehden päälinja on ristiriidassa maakuntien äänen kanssa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
analyysi. Siispä: kiitos! t: ..vielä.. :o)
P.S. Kiitos silti, vaikka tarinalla onkin surullinen loppu.