Meillähän on paljon tarpeita
mutta onko uskommekin vain tarveuskoa?
mutta onko uskommekin vain tarveuskoa?
Tarveusko?
rebekka
10331
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Uskommeko vain koska tarvitsemme jotain mihin turvautua tässä maailmassa?
Siihen vastaus on kyllä ja ei. Kyllä koska me todellakin tarvitsemme Herraa mutta ei koska usko(ainakaan monelle meistä) ei ole vain jokin mihin turvautua vaan tie, totuus ja elämä.
Siunausta sinulle
Tämä ajatus tuli mieleeni, kun niin usein
mietimme vain sitä mitä tarvitsemme
emmekä etsi ensin Jumalan Valtakuntaa.
Itse toivoisin voivani olla niin rohkea
että luottaisin kaikessa Häneen
sillä kyllä Jumala tarpeemmekin tietää...
Maailmalla on tarpeita ja lähimmäisillämme.
Oppikaamme antamaan heille omastamme ja siunaamaan heitä.
Tulemme itse myös niittämään siunauksen ja raamatun mukaan valtavan aineellisen siunauksen.
Jumala rakastaa iloista antajaa, mutta kitsaille hänkin on kitsas.
Tie menestykseen ja hyvään elämään on tehdä niinkuin Jeesus opetti.
Antaa ja antaa ja antaa.
Itsekkyys ja ylpeys
kaksi kamalinta ihmisessä
eikö niin?
tiedän monia, jotka eivät ole edes uskossa
ja palvelevat toisia vapaaehtoistyössä
hyvästä sydämestään ja auttamisen halusta
mutta mitä luulet Jumalan olevan mieltä siitä
jos ihminen tekee täällä ajassa hyvää toisille
mutta ei tule kuitenkaan uskoon?
Pelkkä rakkaus ja hyvän tekeminen
vaikka ovatkin totuudellisesti oikeita
ja tavoiteltaviakin asioita ihmisen elämässä
ei riitä, sillä eikö olekin näin että
- vasta luopuessaan saa
kukaan ei voi päättää vain muuttua " uskovaisen muottiin " vaan se on tahdon valinta.
www.netmission.fi
ja kun sivu on auki klikkaa ylä oik.
Kristillinen elämä.
olisi vain tarveuskoa? Mistä syystä ihminen olisi itse kehittänyt jonkin tarpeen, johon tosiasiassa ei olisi mitään tarvetta? Voihan sitä uskoa mihin tahansa. Toiset uskovat itseensä, toiset rahaan jne. Oletko jättänyt kaikki muut uskoa tukevat tosiasiat huomiotta, kun teet "tarpeesta" noin ison ongelman? Kyse on maailmankuvasta, eli käsittääkseni kaikesta, minkä uskomme todeksi. Jokin mystinen " tarve" tuskin on kovin olennainen kysymys uskon kannalta. Tarpeitahan on niin monia, ja ne kaikki yhdessä ovat mekityksellisiä. On kuitenkin muistettava, että Jumala on laittanut ihmiseen iankaikkisuuskaipuun ja Jumala-kaipuun, jotka eivät tietenkään yksin riitä uskon perustaksi. Minä kaipaan Jumalaa, mutta myönnän, että jos olisin voinut itse luoda Jumalani se olisi saattanut olla aivan toisenlainen kun tämä meidän rakas Taivaallinen Isämme. Kuitenkin sydämeni kaipaa juuri häntä.
Näinhän sen kuuluisi olla
että syvin tarpeemme
on Jeesuksen lähellä oleminen
* Minun sieluni janoaa Jumalaa
minun sieluni janoaa Jumalaa
minun sieluni janoaa Sinua
Pyhä Jumala...
vain silloin kun, haluamme häntä yhtä paljon kuin hukkuva haluaa raitista ilmaa.
Mikään muu ei riitä. Pitää olla epätoivoinen...
No ei nyt sentään. Jossain vaiheessa, kun rakkaus kylmenee niin monet muut asiat alkavat kiehtoa ja kaikki Jumalaan liittyvä alkaa tuntua vain joltain, miten sitä nyt sanoisi, etäiseltä ja tarpeelta...
Sitten voi miettiä onko itsellä sitä tarvetta ja mitä jos ei olekaan. Mitä ne kaikki kaveritkin sanoo, jos mä paljastan, etten tiedä enää mitä uskoa. Vanhemmatkin voi järkyttyä. "Ei lähde meidän tyttö/poika jumalan valtakunnan työhön, ei se taida olla edes uskossa enää..."
Onhan se vähän niin, että me uskovaiset ollaan vähän sen oloista porukkaa, että me, jos kutka tarvitaan... Jos sun uskosi riittää, voisit yrittää ajatella, että ehkäpä sen pitääkin olla juuri niin. Jos kaikki olis niin helppoa, kuka jaksaisi seurata jeesusta, tai kuka muistaisi? Se usko onkin muuten tarve-uskoa, mutta ei siinä mielessä kun alunperin tarkoitit...