Löysin hyvän saksankielisen linkin kuvien kanssa miten tämä periaate toimii ruuhkaisella moottoritiellä.Kannattaisi opetella Suomessakin,eli AINA ajetaan se vasen kaista esteelle saakka ja sitten vasta ryhmitytään siihen pääliikennevirtaan.
http://www.wdr.de/tv/service/verkehr/inhalt/20020514/b_5.phtml
http://www.wdr.de/tv/service/verkehr/inhalt/20020514/b_5.phtml
Vastaukset 16
Vanhimmat
Saksassa vetoketjuperiaate toimii siinä mielessä että tilaa annetaan ja on pakko antaa. Ei voi kuitenkaan sanoa että sekään toimisi täydellisesti, aina löytyy suuri joukko hätähousuja jotka vaihtavat varmuuden vuoksi pois päättyvältä kaistalta jo hyvissä ajoin. Tuloksena on se että suoraan jatkuva kaista vetää huomattavasti huonommin kuin päättyvät.
Kuitenkin totuus on se että esteeseen saakka pitäisi mennä ja sitten vasta liitytään joukkoon. On siis aikalailla turha kiukutella niille muka etuilijoille jotka tekevät juuri näin eri liittymissä.
Siellähän asia kerrotaan ihan selvällä saksankielellä:
"Richtig ist es, bei freier Spur am Stau vorbeizufahren bis zur Engstelle und sich erst dort einzuordnen. Es gibt keinen Grund, sich darüber zu ärgern, wenn man selbst in der Schlange steht. Derjenige, der auf der freien Bahn bis zum Engpass vorfährt, drängelt sich keineswegs vor, sondern ist im Recht."
Vapaa suomennos:
Joka ohittaa ruuhkassa ja ajaa vapaata kaistaa pitkin kapeikkoon asti, on oikeassa. Sellaisesta ei ole mitään syytä suuttua, jos itse seisoo jonossa. Se joka ajaa vapaata kaistaa esteeseen asti, ei tee mitään väärin vaan on oikeassa.
Kyttäilkööt siellä omalla kaistallaan ihan rauhassa sitä väliä mihin alkais änkemään. Mun edessä se ei ole ainakaan. Muistakaa ottaa lukemista mukaan ettei tuu aika pitkäksi
Hieno asenne sinulla. Sinäkö päätät, missä kohtaa viimeistään pitää vaihtaa oikealle kaistalle, onko se juuri se kohta, missä sinä teet sen ? Jos joku vaihtaa kaistaa hieman sen jälkeen, eteen ei tarvitse päästää ?
Onneksi kaikki eivät ajattele kuten sinä, muuten liikenne ei sujuisi ollenkaan.
...kaikenlaista kaistanvaihtoa niin paljon, etteivät uskalla ajaa esteelle saakka. Sitten kiukuttelevat "turvallisessa" jonossa kun osaavammat menevät vasemmalta ohi.
Autokouluun kaikki kädettömät mars, mars !
Tuo vetoketjuaminenhan ei toki nopeuta aukosta läpimenoprosessia, vaan päinvastoin hidastaa sitä. Etu mitä kahden kaistan käyttämisellä on se että saadaan jono lyhyemmäksi, eli 300 kmn stau 150 kmn pituiseksi. Koska kotimaan automäärillä ei pahemmin megastauta synny kannattaisi panostaa nopeuteen ja vetää soljuvana letkana reiästä läpi. Ja kyydittää kakkoskaistalla seikkailijat.
Toistan itseäni, mutta on näköjään pakko koska se on välillä niin vaikeata joidenkin ymmärtää. Jos meillä on kapeikko, josta pääsee kerrallaan yksi auto läpi, esim. 10 autoa minuutissa, ei tilannetta paranna vaikka meillä olisi kymmenen kaistaa joilla autoja voisi sinne pullon kaulaan painaa. Autoja pääsee edelleen vakio määrä pullonkaulasta läpi, jos sotketaan pullonkaulaan vielä vetoketjuperiaatetta niin se ei nopeuta suman purkautumista millään tavalla, korkeinaan pahentaa ja hidastaa edelleenkin autojen virtaa.
Voiko joku väittää minun tai Johannan olevan väärässä...
Mäkin olen toistanut itseäni, mutta täällä on joukko pullonkaulainsinöörejä jotka on derivoinut homman pytylleen. Ihan simppeli asia, mutta saksan malli on se joka panee sanat suuhun.
Teepäs yksinkertainen vertailu:
Kaada vettä aluksi pullosta viemäriin,jonka pohja on umpinainen.Sen jälkeen laitat suljet pullon korkilla ja teet pohjaan reiän ja laitat pullon jälleen vettä täyteen ja avaat korkin.
Kummalla tavalla pullo tyhjenee nopeammin?
Tiedän kummalla tavalla. Mutta en näe yhteyttä tähän keskustelun topikkiin. Kokeilehan itse pullolla seuraavaa - reikää ei tarvitse kairata pullonpohjaan:
Pyöräytä pulloa kaataessasi siten että pullossa olevaan veteen muodostuu pyörre. Tuleeko hyvin vesi ulos pullosta? Jep, tulee, paremmin kuin ilman pyörrettä.
Pyöräytähan pottua hitusen reippaammin, siten että pullossa olevan vesipatsaan paksuus pienenee ja vesimassan pyörimisnopeus kasvaa. Tuleeko vesi ulos pullosta vielä nopeammin? Jep, tulee toki. Aika haipakkaa tulee, melkein ahistaa.
Ugh. Olen todistanut.
...ja kaljaviesteihin valmentautuminen on täydessä vauhdissa. Eräs mestareiden käyttämä keino on juuri tuo oikea ranteen rento, mutta määrätietoinen oyöräytys ennen jalon nesteen soljumista kohti janoista kurkkua. En ole koskaan erehtynyt tekemään tuota liikettä vesipullolla...kummastuttaa moinen...
mmm... kaljaa... mmm... ei voi vielä, kirjoitusvastuu. Schaisse. Kohtapuoliin, lärvit ja se on varma. Eikä tarvita pyöräytystä, valuu kurkkuun vanhan kunnon painovoiman vaikutuksesta!
Kyllä auttaa, koska toisella kaistalla on nopeampia autoja. Kapeikon jälkeen nämä kiihdyttävät nopeasti jonon kärkeen ja nysvärit jää taakse(turvaväli muodostuu eteen). Näin tie vetää edestä nopeammin.
Ihan metsässä.
Jos kyseessä olisi JUNA, niin saattaisin uskoa, että teoria toimii.
Mutta kun tiedetään suomalaisen kyky ajaa jonossa ja lähteä esim. liikennevaloista niin teoria EI TOIMI. Riittää että yhdellä autoilijalla on pitkät piuhat ja teoria kaatuu.
Autojonoon tulee väkisin ylimääräisiä "rakoja".
Saksan malli parempi.
Vetoketju on tehokkaampi, jos se tehdään oikein.
Oikea tapa on sellainen, missä kummallakin kaistalla on riittävät turvavälit. Silloin vasempaa kaistaa ajavat voivat vaihtaa kaistaa oikean kaistan turvaväleihin ja palata heti kapeikon jälkeen takaisin omalle kaistalle. Kumpaakaan kaistaa ajavien ei tarvitse hiljentää vauhtia ollenkaan, jos kapeikon ajaksi tingitään turvaväleistä.
Näin siis teoriassa. Käytännössä joukossa on aina autoilijoita, jotka eivät pidä riittäviä välejä ja myös autoilijoita, jotka alkavat jarruttelemaan heti, jos joku tulee eteen. Homma ei toimi myöskään, jos ennen kapeikkoa vasempaa kaistaa ajaneet eivät vaihda heti kapeikon jälkeen takaisin vasemmalle kaistalle.
Joka tapauksessa on tehokkaampaa käyttää molempia kaistoja kapeikkoon asti vaikka homma ei ihan täysin teorian mukaan toimisikaan. Suomessa vetoketju ei toimi pääosin kahdesta syystä. Ensinnäkin monet ovat todella arkoja vaihtamaan kaistaa ja pelkäävät etteivät pääse tekemään kaistanvaihtoa, jos eivät tee sitä ajoissa. Toiseksi monien itsetunto ei kestä sitä, että pitäisi päästää joku eteensä.
Etuilu ja kiilailu ei tietenkään ole oikein, mutta ei se ole etuilua, jos ajaa vapaata kaistaa. Jos suurin osa noudattaisi tätä käytäntöä, ei kenellekään tulisi tilaisuutta ohittaa vapaata kaistaa pitkin, koska vapaata kaistaa ei olisi. Yksinkertaista, mutta niin vaikeaa.
Jaha. Ahso. Ekstrakoja ja niiden myötä junan läpikulun myöhästymistä.
Yksinkertainen systeemi, vähemmän vikoja, eikö Seinäjokilaislogiikalla ainakin..:
- Vetoketjumallissa syntyy ekstrarakoja molemmille kaistoille, eli yksikaistaisen junan hidasterakoepäkohta jakaantuu vetoketjumallin molemmille kaistoille. Siinä sitten kaksi junaa nytkyttää vieritysten. Suomalainen käämi syttyy ja ottaa tulta naapurin käämistä.
- Vetoketjumallin liitoskohdassa yleiseen äkseeraamiseen käytetty aika. Merkittävä tekijä. Vähintään joka viides kuski vetää liinat kiinni, ja alkaa imemään peukolaan regressiopilven kastellessa civicin vinyylisisuksen. Tai heittää lusikan pohjaan jolloin naapurikaistalla pelätään henkensä edestä. Parhaimmassa tapauksessa molemmat jarruttavat, tahi painavat lusikkaa. Eletään kuitenkin stressin aikakautta, sano.
- Epävarmuus vetoketjumallin liitoskohdassa. Mee sää, eiku mä meenkin. No, meenny sitte sää, mä voin odottaa. Ei helvetti, eks sää ny meekään - voi v**tu mikä jurpo, kyllä tästä ny täytyy mennä. Ei juma...ta, nymmää kyllä meen ja tempasen, eihän toi pas.. liiku mihkään tuosta, ja mökkisauna jo palaaki!!! Eukko, anna sitä kaljaa...! Taaskaan ei tarvitse tanssia sadetanssia regressiopilven paikallesaattamiseksi.
Peruskoulumatematiikalla riskit yhteen ja risk analysis valo vilkkuu. Vetoketjumallissa. Ja kaikilla on ikävä harvahampaista rakojunaa...