Levottomien ja ADHD--lasten vanhemmille

Me olemme uskovaisia joten siksi meillä ei pelata, eikä katsota tv:tä, ei kuunnella myöskään musiikkia. Lapset pelaavat lautapelejä iltaisin ja ovat ulkona.

Olisi kiva tietää kuinka monella näistä kaiken tietävistä on adhd-lapsi?
Ehkä heidän kannattaisi ruveta tukiperheiksi adhd-lapsille.. Ties vaikka osaisivat hoittaa paremmin kun me jotka syötämme lapsillemme myrkkyjä, emmekä osaa laittaa oikeaa ruokaa ym...

Turhaa sinä tällä palstalla enää rypistelet, kun täällä ollaan pääosin jo diagnoosien kanssa. Kun lääkärit ovat tässä sinun mielestäsi niitä suurimpia syyllisiä, niin valita virtesi lääninlääkärille. Meillä on kädet täynnä omien elämiemme kanssa.

Muuten: tarkkaavaisuuden yksi osa-alue on tarkkaavaisuuden siirtäminen aiheesta toiseen. Kun on tarkkaavaisuushäiriö, se tarkoittaa sitä, ettei pysty siirtämään tarkkaavaisuuttaan, vaan jumittuu yhteen asiaan. Siinä mielessä tällä palstalla on paljon ymmärrystä teidän kaltaisille jäkittäjille. Tuossa järkijättöisessä tilassa olevalle on aivan turhaa enää edes mainita, että turhaa suutasi pieksät!

t o p a k k a kirjoitti:

Turhaa sinä tällä palstalla enää rypistelet, kun täällä ollaan pääosin jo diagnoosien kanssa. Kun lääkärit ovat tässä sinun mielestäsi niitä suurimpia syyllisiä, niin valita virtesi lääninlääkärille. Meillä on kädet täynnä omien elämiemme kanssa.

Muuten: tarkkaavaisuuden yksi osa-alue on tarkkaavaisuuden siirtäminen aiheesta toiseen. Kun on tarkkaavaisuushäiriö, se tarkoittaa sitä, ettei pysty siirtämään tarkkaavaisuuttaan, vaan jumittuu yhteen asiaan. Siinä mielessä tällä palstalla on paljon ymmärrystä teidän kaltaisille jäkittäjille. Tuossa järkijättöisessä tilassa olevalle on aivan turhaa enää edes mainita, että turhaa suutasi pieksät!

Lue lisää

lapsella, joka vanhempien mukaan siirtyy leikistä toiseen usein voi olla ADHD-diagnoosi? Meilläkin vaihdellaan leikkejä milloin enempi milloin vähempi, vaan mitään diagnooseja ei ole tarjottu, enkä ole "ymmärtänyt" hakea...oisikohan toi järkijättöisyys hyvä nimike uudelle taudilleni...hmm...oireina turha suun pieksentä! Pitänee varata aika sille läänin lääkärille, kun sinä nettilekuri olet niin kovin kiireinen!

no mitenkä kirjoitti:

lapsella, joka vanhempien mukaan siirtyy leikistä toiseen usein voi olla ADHD-diagnoosi? Meilläkin vaihdellaan leikkejä milloin enempi milloin vähempi, vaan mitään diagnooseja ei ole tarjottu, enkä ole "ymmärtänyt" hakea...oisikohan toi järkijättöisyys hyvä nimike uudelle taudilleni...hmm...oireina turha suun pieksentä! Pitänee varata aika sille läänin lääkärille, kun sinä nettilekuri olet niin kovin kiireinen!

Lue lisää

Lue edellisen viesti tarkemmin. Sitä paitsi meidän pojalla on sekä tuota jumittamista, että leikistä toiseen siirtymistä, kuten monilla adhd-lapsilla. En lähde sitä sen tarkemmin sinulle erittelemään mitä tarkoittaa. Se olisi energian hukkausta. Kuten olen sanonut, niin kukaan sellainen jolla ei ole adhd-lasta ei oikeasti ymmärrä mistä on kysymys.

Diagnooseja ei todellakaan tehdä ihan heppoisin perustein. Ei siinä niin toimita, että vanhemmat vaan yhtäkkiä päättävät hakea jonkun diagnoosin jonka voivat tarpeentullen kaivaa todisteeksi lapsen "sairaudesta". Ettei vaan pääse kukaan huonoksi kasvattajaksi haukkumaan.

Asia on monen vuoden prosessi ja siinä ajassa saa keskustella jos jonkin ammattialan ihmisen kanssa. siinä puidaan kotiolot, kasvatukset, suvun sairaudet ym. Ainakaan minä en olisi moiseen vapaaehtoisesti ryhtynyt. Meillä kaikki alkoi päiväkodin opettajan ehdotuksesta ruveta tutkituttamaan lasta. Epänormaalin vilkkauden toki itsekkin olimme huomioineet jo lapsen ollessa aivan pieni.

asiat eivät ole niin yksinkertaisia kuin luullaan. Minä en koskaan halua diagnoosia huudella. Se ainoastaan auttaa esim. erityispaikkaa koulussa haettaessa. Kukapa lapsensa erityisluokalle haluaisi jos ei olisi pakko.

Minä en voi ymmärtää ivallisia ihmisiä, olisitte vaan onnellisia terveistä lapsistanne! ei tarvitse tänne palstalle tulla länkyttämään jossa monet hakevat vertaistukea ja neuvoja.

no mitenkä kirjoitti:

lapsella, joka vanhempien mukaan siirtyy leikistä toiseen usein voi olla ADHD-diagnoosi? Meilläkin vaihdellaan leikkejä milloin enempi milloin vähempi, vaan mitään diagnooseja ei ole tarjottu, enkä ole "ymmärtänyt" hakea...oisikohan toi järkijättöisyys hyvä nimike uudelle taudilleni...hmm...oireina turha suun pieksentä! Pitänee varata aika sille läänin lääkärille, kun sinä nettilekuri olet niin kovin kiireinen!

Lue lisää

Tarkkaavaisuuden neljä osa-aluetta ovat:
tarkkaavaisuuden siirtäminen, ylläpitäminen, kiinnittäminen ja irrottaminen. Nämä pätevät myös tunteiden alueella.

"tietäjiä" kirjoitti:

Lue edellisen viesti tarkemmin. Sitä paitsi meidän pojalla on sekä tuota jumittamista, että leikistä toiseen siirtymistä, kuten monilla adhd-lapsilla. En lähde sitä sen tarkemmin sinulle erittelemään mitä tarkoittaa. Se olisi energian hukkausta. Kuten olen sanonut, niin kukaan sellainen jolla ei ole adhd-lasta ei oikeasti ymmärrä mistä on kysymys.

Diagnooseja ei todellakaan tehdä ihan heppoisin perustein. Ei siinä niin toimita, että vanhemmat vaan yhtäkkiä päättävät hakea jonkun diagnoosin jonka voivat tarpeentullen kaivaa todisteeksi lapsen "sairaudesta". Ettei vaan pääse kukaan huonoksi kasvattajaksi haukkumaan.

Asia on monen vuoden prosessi ja siinä ajassa saa keskustella jos jonkin ammattialan ihmisen kanssa. siinä puidaan kotiolot, kasvatukset, suvun sairaudet ym. Ainakaan minä en olisi moiseen vapaaehtoisesti ryhtynyt. Meillä kaikki alkoi päiväkodin opettajan ehdotuksesta ruveta tutkituttamaan lasta. Epänormaalin vilkkauden toki itsekkin olimme huomioineet jo lapsen ollessa aivan pieni.

asiat eivät ole niin yksinkertaisia kuin luullaan. Minä en koskaan halua diagnoosia huudella. Se ainoastaan auttaa esim. erityispaikkaa koulussa haettaessa. Kukapa lapsensa erityisluokalle haluaisi jos ei olisi pakko.

Minä en voi ymmärtää ivallisia ihmisiä, olisitte vaan onnellisia terveistä lapsistanne! ei tarvitse tänne palstalle tulla länkyttämään jossa monet hakevat vertaistukea ja neuvoja.

Lue lisää

vuosia! ainakaan täällä isossa kaupungissa! vajaan vuoden ehkä ovat olleet "kirjoilla" lääkärissä ja jo pukkaa tautia! Ja jos sinä et huutele diagnoosianne, niin tämä huutelee, usein ja kovaa! Ja nimenomaan hoitopaikka ihmetteli jo tätä diagnoosin metsästystä ja vanh. juttuja siitä! Että kyseenalainen on juttu ja paljon, teillä voikin olla ihan toisenlainen tilanne, en minä kaikkia täällä kyseenalaistanutkaan...jokusen vaan!

Taidat olla niitä jotka tietävät toisten asiat paremmin kuin omansa. Miksi ylipäätään liikut tällä palstalla? Ehket sittenkin epäile lapsellasi olevan ADHD?

naapurin uutta autoa? kirjoitti:

Taidat olla niitä jotka tietävät toisten asiat paremmin kuin omansa. Miksi ylipäätään liikut tällä palstalla? Ehket sittenkin epäile lapsellasi olevan ADHD?

luulen, että ADHD on lapsillani...ovathan joskus vilkkaitakin ja ailahtelevaisia ja kaikkea muutakin, riippuu pitkälti millä päällä ollaan =)! En kai mä nyt heti kadehdi, jos ihmettelen JOITAKIN diagnooseja! Sinulla sitävastoin näyttää riittävän energiaa pohtia TUNTEMATTOMIENKIN järjenjuoksua ja ihan täällä yleisellä nettipalstalla!!!=) On se kumma, kun kaikki otetaan henk.kohtaisesti vaikka kirjoitin lähes varmasti teille tuntemattomista ihmisistä, vai osuiko sittenkin omaan nilkkaasi?

kyllä tietenkin kirjoitti:

luulen, että ADHD on lapsillani...ovathan joskus vilkkaitakin ja ailahtelevaisia ja kaikkea muutakin, riippuu pitkälti millä päällä ollaan =)! En kai mä nyt heti kadehdi, jos ihmettelen JOITAKIN diagnooseja! Sinulla sitävastoin näyttää riittävän energiaa pohtia TUNTEMATTOMIENKIN järjenjuoksua ja ihan täällä yleisellä nettipalstalla!!!=) On se kumma, kun kaikki otetaan henk.kohtaisesti vaikka kirjoitin lähes varmasti teille tuntemattomista ihmisistä, vai osuiko sittenkin omaan nilkkaasi?

Lue lisää

näissä tuntemissani useissa perheissä on ensin ollut varsin "vapaata" kasvatusta ja kun lapsilla ei ole ollut mitään rajoja, niin kai siinä sitten alkaa oireilla tavoilla, jonka MYÖS voisi ajatella olevan ADHD:ta! Siis olenko nyt ihan väärässä, jos väitän, että KAIKILLA ei oikeasti ole syntyjään tätä diagnoosin tarvetta, vaan heille on sellainen muista alkusyistä johtuen ja VÄÄRIN PERUSTEIN annettu/SAATU???

on se että kirjoitti:

näissä tuntemissani useissa perheissä on ensin ollut varsin "vapaata" kasvatusta ja kun lapsilla ei ole ollut mitään rajoja, niin kai siinä sitten alkaa oireilla tavoilla, jonka MYÖS voisi ajatella olevan ADHD:ta! Siis olenko nyt ihan väärässä, jos väitän, että KAIKILLA ei oikeasti ole syntyjään tätä diagnoosin tarvetta, vaan heille on sellainen muista alkusyistä johtuen ja VÄÄRIN PERUSTEIN annettu/SAATU???

Lue lisää

pätevämpi kuin diagnoosin antanut lääkäri? Mietin motivaatiotasi pääni puhki, mutta en oikein osaa hahmottaa mitä ajat takaa. Siis sitäkö, että ADHD:ta ei oikeasti ole, vaan rajojen puute yms. aiheuttaa oireet?

Diagnoosia ei saa helposti ja siihen vaaditaan useamman eri tahon yhteistyö. Meillä esim. oli hoitopaikan, neuvolan, lasten psykologin, lasten neurologin ja -neuropsykologin yksimielisyys asiasta.

Oletko varma, että tunnet toisen perheen tilanteen niin hyvin, että voit vetää siitä tuollaisia johtopäätöksiä ja samalla yleistää?

Kirjoitit jossain vaiheessa, että koulussa ihmeteltiin lapsen diagnoosia. Eikö koulussa ole vaitiolovelvollisuus lasten asioista, vai ihmetelläänkö siellä jonkin ADHD:ta oikein julkisesti?

Diagnoosia tarvitaan minusta ainoastaan ja vain yhteen asiaan. Lapsen tarvitsemiin tukitoimiin kuten puheterapia, toimintaterapia, henkilökohtainen avustaja jne. Niitä ei kukaan vanhempi muuten ole meiltä vielä ainakaan ääneen kadehtinut.

ei mene kirjoitti:

vuosia! ainakaan täällä isossa kaupungissa! vajaan vuoden ehkä ovat olleet "kirjoilla" lääkärissä ja jo pukkaa tautia! Ja jos sinä et huutele diagnoosianne, niin tämä huutelee, usein ja kovaa! Ja nimenomaan hoitopaikka ihmetteli jo tätä diagnoosin metsästystä ja vanh. juttuja siitä! Että kyseenalainen on juttu ja paljon, teillä voikin olla ihan toisenlainen tilanne, en minä kaikkia täällä kyseenalaistanutkaan...jokusen vaan!

Lue lisää

No en tiedä miten isossa kaupungissa sitten asut, mutta minä asun Helsingissä.

Tuolla monen vuoden prosessilla tarkoitin sitä, että sinne lääkäriin ei tuosta vain lähdetä heti kun lapsi vaikuttaa epänormaalin vilkkaalta. Lapsen käytöstä kyllä seurataan vuosia ja sitten kun lähdetään tutkimaan, niin kyllä lähetteen saamisen jälkeen menee 0,5v - 1 v kun tutkimuksiin pääsee. Tietenkin jos yksityiselle vie niin sehän on eri juttu. Olen kuitenkin vakuuttunut ettei yksityinen lääkärikään diagnoosia kirjoita kolmevuotiaalle lapselle, kuitenkin jo kolmevuotiaassakin on näkyvissä ylivilkkausoireita jos niitä on ollakseen. Meillä poika osoitti vilkkautensa alkaessaan kävelemään 9kk ikäisenä (ei esim. koskaan, ei todellakaan koskaan istunut ja leikkinyt vaan piti vaan mennä eteenpäin)ja tutkimuksiin meni sitten 5vuotiaana.
Eikä adhd-diagnoosia muutenkaan anneta pelkästään vilkkauden takia, siihen liittyy paljon muutakin. Vilkkaus vain on se näkyvin piirre ja sekös ulkopuolisia ärsyttää. Huonosti kasvatettujahan nämä lapset tietenkin ovat.

Yksi syy, miksi en diagnoosia paljoa mainosta, on juuri tuo asenne joka sinulla on. Tuntuu pahalta kun itse tietää että lapsella on todellinen häiriö (perinnöllinen vielä useinmiten)ja sitten "naapurin Pirkko" kuitenkin tietää asiat paremmin. Ei tässä enää muiden arvosteluja kasvatuksesta kaipaa. Muutenkin minulla on lapsen puolesta paha olla. En haluaisi, että lapsellani on adhd. Tiedän myös hyvin ettei sitä voi pois kasvattaa. Kumpa voisikin.

t. yhden hyvin kasvatetun ja yhden (1,5v nuoremman)huonosti kasvatetun lapsen äiti.

itse olevasi kirjoitti:

pätevämpi kuin diagnoosin antanut lääkäri? Mietin motivaatiotasi pääni puhki, mutta en oikein osaa hahmottaa mitä ajat takaa. Siis sitäkö, että ADHD:ta ei oikeasti ole, vaan rajojen puute yms. aiheuttaa oireet?

Diagnoosia ei saa helposti ja siihen vaaditaan useamman eri tahon yhteistyö. Meillä esim. oli hoitopaikan, neuvolan, lasten psykologin, lasten neurologin ja -neuropsykologin yksimielisyys asiasta.

Oletko varma, että tunnet toisen perheen tilanteen niin hyvin, että voit vetää siitä tuollaisia johtopäätöksiä ja samalla yleistää?

Kirjoitit jossain vaiheessa, että koulussa ihmeteltiin lapsen diagnoosia. Eikö koulussa ole vaitiolovelvollisuus lasten asioista, vai ihmetelläänkö siellä jonkin ADHD:ta oikein julkisesti?

Diagnoosia tarvitaan minusta ainoastaan ja vain yhteen asiaan. Lapsen tarvitsemiin tukitoimiin kuten puheterapia, toimintaterapia, henkilökohtainen avustaja jne. Niitä ei kukaan vanhempi muuten ole meiltä vielä ainakaan ääneen kadehtinut.

Lue lisää

en nyt edelleenkään tarkoittanut, etteikö kys. sairautta ole vaan, että joissakin tapauksissa sen saa, kun vanhemmat osaa oikein puhua! siis on vanhempia(en tarkoita sinua), jotka oikeasti "tekevät" lapsesta sairaan, vaikka hoitopaikka ja muut lähellä olevat ihmiset ovat aivan eri linjalla! Juuri nämä samaiset ihmiset sitten ns. hakevat huomiota ja päivittelyä tällä lapsen sairaudella...en kai nyt oikeen osaa asiaa esittää niinkuin se on, mutta tunnen todella hyvin tapauksen ja tiedän, että arki siellä on ihan muuta kuin mitä antaa ymmärtää puhuessaan sairaudesta(kamalaa, raskasta, väsyttävää, jne...) omasta mukaavuuden halusta on pitkälti kysymys siellä, kun mitään ei koskaan lasten kanssa viitsittäisi tehdä ja kaikki mitä lapsi tekee ottaa aivoon niin maan perusteellisesti ja mikään ei koskaan ole hyvin... kuitenkaan se lapsi ei ollenkaan ole NIIN VAIKEA! minusta aikuisella itsellä on silloin pahempi ongelma, mutta ratsastaa "vaikealla lapsellaan" saadakseen osakseen jotain...sääliä tms...en tiedä mitä hakee!

ja vieläkin ei kirjoitti:

en nyt edelleenkään tarkoittanut, etteikö kys. sairautta ole vaan, että joissakin tapauksissa sen saa, kun vanhemmat osaa oikein puhua! siis on vanhempia(en tarkoita sinua), jotka oikeasti "tekevät" lapsesta sairaan, vaikka hoitopaikka ja muut lähellä olevat ihmiset ovat aivan eri linjalla! Juuri nämä samaiset ihmiset sitten ns. hakevat huomiota ja päivittelyä tällä lapsen sairaudella...en kai nyt oikeen osaa asiaa esittää niinkuin se on, mutta tunnen todella hyvin tapauksen ja tiedän, että arki siellä on ihan muuta kuin mitä antaa ymmärtää puhuessaan sairaudesta(kamalaa, raskasta, väsyttävää, jne...) omasta mukaavuuden halusta on pitkälti kysymys siellä, kun mitään ei koskaan lasten kanssa viitsittäisi tehdä ja kaikki mitä lapsi tekee ottaa aivoon niin maan perusteellisesti ja mikään ei koskaan ole hyvin... kuitenkaan se lapsi ei ollenkaan ole NIIN VAIKEA! minusta aikuisella itsellä on silloin pahempi ongelma, mutta ratsastaa "vaikealla lapsellaan" saadakseen osakseen jotain...sääliä tms...en tiedä mitä hakee!

Lue lisää

että lapsen ADHD -oireet esiintyvät sekä kotona, että hoitopaikassa tai koulussa ja ne ovat kestäneet yli 6 kk. Lisäksi tutkimukset ovat niin laajat, että en usko että vääriä diagnooseja noin vain jaettaisiin.

Myös perhetilanne tsekataan jo tutkimusten alkuvaiheessa.

Mitä kyseinen perhe on sinun mielestäsi saavuttanut hakemalla turhan diagnoosin lapselleen? Usko pois, sääliä sillä ei osakseen saa. Minäkin olen saanut esim. työkavereilta vihjailuja rajojen puutteesta tai siitä että kaikki lapsethan ovat vilkkaita jne. Minkäänlaista sädekehää pään päälle sillä diagnoosilla en ole tosiaankaan saanut(enkä halunnut). Se on ollut pitkä ja kivinen tie, eikä sitä helpota ihmisten ennakkoluuloiset asenteet yhtään.

vaaditaan kirjoitti:

että lapsen ADHD -oireet esiintyvät sekä kotona, että hoitopaikassa tai koulussa ja ne ovat kestäneet yli 6 kk. Lisäksi tutkimukset ovat niin laajat, että en usko että vääriä diagnooseja noin vain jaettaisiin.

Myös perhetilanne tsekataan jo tutkimusten alkuvaiheessa.

Mitä kyseinen perhe on sinun mielestäsi saavuttanut hakemalla turhan diagnoosin lapselleen? Usko pois, sääliä sillä ei osakseen saa. Minäkin olen saanut esim. työkavereilta vihjailuja rajojen puutteesta tai siitä että kaikki lapsethan ovat vilkkaita jne. Minkäänlaista sädekehää pään päälle sillä diagnoosilla en ole tosiaankaan saanut(enkä halunnut). Se on ollut pitkä ja kivinen tie, eikä sitä helpota ihmisten ennakkoluuloiset asenteet yhtään.

Lue lisää

noilla nyt "etuja"...lapset hoidossa, (myös vkonloppuja ja lomia), hoitotuet(?) ja joku kumma hyväksynnän saamisen tarve kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän perhettä "autetaan"! Eivät ikään kuin jaksaisi lapsiaan niitä muutamiakaan tunteja päivässä vaan sekin aika on tuskaista...elämä hymyilee kyllä, kun muut hoitaa...ja vain silloin. Ja mitä sairaampia ja vaikeampia lapset muka on, sen varmemmin sitä "apua" saa enemmän ja enemmän...

ja onhan kirjoitti:

noilla nyt "etuja"...lapset hoidossa, (myös vkonloppuja ja lomia), hoitotuet(?) ja joku kumma hyväksynnän saamisen tarve kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän perhettä "autetaan"! Eivät ikään kuin jaksaisi lapsiaan niitä muutamiakaan tunteja päivässä vaan sekin aika on tuskaista...elämä hymyilee kyllä, kun muut hoitaa...ja vain silloin. Ja mitä sairaampia ja vaikeampia lapset muka on, sen varmemmin sitä "apua" saa enemmän ja enemmän...

Lue lisää

Siinä perheessä on varmaan muutakin ongelmaa.
Harvoin Adhd:n perusteella lisäapua saa.
Me saimme hetken apua perhetyöntekijältä. Mutta se lopetettiin ja perustena oli kun lapsemme eivät ole lastensuojelun tarpeessa. Eli vanhemmista ei ole vaaraa lapsilleen..

molemmilla adhd, ei siinä sen kummempaa numeroa ole tarvinnut nostaa. poika ollut aina vilkas ja ikiliikkuja, ei koskaan leikkinyt mitään leikkejä mennyt ja juossut, ulkona kaiket päivät touhuaa.
ei tuohon vilkkauteen mitkää karkit vaikuta tai pelit, meillä kun poika ei syö makeaa ollenkaan eikä ole koskaan pelannut kui nlautapelejä.
en itsekään jaksa keskittyä katsomaan esim. telkkaria, tai en jaksa aharrastaa mitään, mikä vaatii keskittymistä.
olen selvinnyt vilkkaana aikuisena hyvin elämässäni, lääkäri vain tutkiessaan poikaa kysyi onko mihua koskaa ntutkittu, ei ole.
hän sanoi, (minua seuranneena noissa pojan tutkimuksissa) että oli huomioinut myös minulla adhd oireet.
en kuitenkaan halua sitä diaknoosia itselleni, pärjään hyvin käyn töissä ja hoidan lapseni.

äiti ja poika kirjoitti:

molemmilla adhd, ei siinä sen kummempaa numeroa ole tarvinnut nostaa. poika ollut aina vilkas ja ikiliikkuja, ei koskaan leikkinyt mitään leikkejä mennyt ja juossut, ulkona kaiket päivät touhuaa.
ei tuohon vilkkauteen mitkää karkit vaikuta tai pelit, meillä kun poika ei syö makeaa ollenkaan eikä ole koskaan pelannut kui nlautapelejä.
en itsekään jaksa keskittyä katsomaan esim. telkkaria, tai en jaksa aharrastaa mitään, mikä vaatii keskittymistä.
olen selvinnyt vilkkaana aikuisena hyvin elämässäni, lääkäri vain tutkiessaan poikaa kysyi onko mihua koskaa ntutkittu, ei ole.
hän sanoi, (minua seuranneena noissa pojan tutkimuksissa) että oli huomioinut myös minulla adhd oireet.
en kuitenkaan halua sitä diaknoosia itselleni, pärjään hyvin käyn töissä ja hoidan lapseni.

Lue lisää

Kertakaikkiaan hienoa, että
lääkäri oli havainnoinut sinunkin ulkoista käyttäytymistä ja jos olisit halunnut asiassa lisätutkimuksia, se olisi varmasti hoitunut noin hyvän lääkärin toimesta vaikka lähetteellä.

Näin sen pitäisi juuri mennä! AD/HD on koko perheen asia ja hyvin harvoin se vain tulla tupsahtaa perheeseen ilman mitään geneettisiä yhteyksiä. Adoptiotilanteessa näin tietysti voi käydä.

Ystävällisin terveisin
Jaana.K.

koulutiensä, hänen opettajansa ei olisi tuollaisilla ennakkoasenteilla varustettu.

Pelkään kuollakseni, että siellä on sellainen vanhan ajan "tuo tarttis selkäänsä -tyyppi" opettajana. Sellainen ope pilaa äkkiä koko lapsen tulevaisuuden!

Joo. Kuulostaaa juuri sellaisen opettajia kunnioittaneen, toiveammattiinsa opettajaksi päätyneen 10-oppilaan putkinäkövinkkelistä laukaisulta.

Ensiksi voisi auttaa se, ettei kiertäis papiljotteja seuraavalla kerralla ihan yhtä kireelle kuin aikaisemmin.

edelliseen kirjoitti:

Joo. Kuulostaaa juuri sellaisen opettajia kunnioittaneen, toiveammattiinsa opettajaksi päätyneen 10-oppilaan putkinäkövinkkelistä laukaisulta.

Ensiksi voisi auttaa se, ettei kiertäis papiljotteja seuraavalla kerralla ihan yhtä kireelle kuin aikaisemmin.

Lue lisää

Totuuden kuuleminen ja peiliin katsominen on joillekin vanhemmille kova paikka! Toisaalta en yhtään hämmästele, jos ongelmia lapsesi koulutiellä ilmenee, kun asennevammasi on jo nyt noin paha koulua kohtaan.

Mutta huomaatko itsekin! Et pysty tuota tekstiä asiallisesti kritisoitamaan. Silloin pitää yrittää nälviä jostain muusta. Sinunkaltaisiasi naiveja suunsoittajia ei onneksi vanhempien joukossa paljoa ole.

Kehotan ottamaan vastuuta jälkikasvustasi, pitämään kiinni ikärajoista ja peleistä jne, niin ei tarvitse suuttua, kun asiat sanotaan suoraan.

Voisitko muuten ystävällisesti, ottaa "suoran lainauksen tekstistäni" siitä kohdin, mikä sinua harmittaa. Ehkä huomaisit itsekin lapsellisuutesi. Silloin tällöin näillä palstoilla piipahtaneena, huomaan, että koulua ja opettajia saa haukkua, moittia jne. MUTTA jos joku opettaja erehtyy sanomaan FAKTAA TYÖSTÄÄN, HÄN ON SEN JÄLKEEN EPÄKELPO JA TYÖHÖNSÄ SOPIMATON.

Kehotan sinua todellakin ottamaan laput silmiltä ja lukemaan tekstin uudelleen. Saattaisi sinunkin pieneen maailmaan mahtua jotakin muuta kuin omat umpioituneet ajatukset!

Ei silti, vastauksesi on tyypillinen "ongelmalasten vanhempien kommentti. Syy on aina muualla, ei koskaan itsessä!

Jos vanhemmalla on näin kypsymätön mieli, onkohan hän kelvollinen äidiksi?

kun lapseni aloittaa kirjoitti:

koulutiensä, hänen opettajansa ei olisi tuollaisilla ennakkoasenteilla varustettu.

Pelkään kuollakseni, että siellä on sellainen vanhan ajan "tuo tarttis selkäänsä -tyyppi" opettajana. Sellainen ope pilaa äkkiä koko lapsen tulevaisuuden!

Lue lisää

oppilaitteni vanhempien joukossa ei ole sinunkaltaisiasi, jotka eivät kestä kuulla totuutta! Minäkin pelkään kuollakseni, millaisen maailman vanhemmat jälkikasvulleen tarjoavat sallimalla nämä jutut aivan liian varhain! Näen sen tulokset päivittäin työssäni!

Jos sinäkin lukisit tekstini uudelleen huomaisit,
että siinä ei ole mitään ennakkoasennetta, vaan päinvastoin FAKTAA työstäni. Vai meinaatko, että sinä tiedät työni paremmin?

Tiedän, että joidenkin vanhempien on hirveän vaikea niellä sitä tosi seikkaa, että pelit ja ikärajoista muista säännöistä lipsuminen tekee monet lapset levottomiksi. Silloin joutuisi myöntämään, että on kohdellut lastaan väärin. Helpompi on syyttää tuntematonta opea epäkelvoksi kuin myöntää tehneensä virheitä omassa kasvatustyössään. Kun kasvat aikuiseksi, ehkä näet asian toisenkin puolen!

Itse en kannata selkäsaunoja, enkä niitä hyväksy. Olen vaan huolissani leväperäisten vanhempien touhuista, jotka viisveisaavat ikärajoista. Mielestäni ikärajoista lipsuminen on vielä suurempaa lapsen henkistä pahopitelyä! Onko sinusta?

alkuope kirjoitti:

oppilaitteni vanhempien joukossa ei ole sinunkaltaisiasi, jotka eivät kestä kuulla totuutta! Minäkin pelkään kuollakseni, millaisen maailman vanhemmat jälkikasvulleen tarjoavat sallimalla nämä jutut aivan liian varhain! Näen sen tulokset päivittäin työssäni!

Jos sinäkin lukisit tekstini uudelleen huomaisit,
että siinä ei ole mitään ennakkoasennetta, vaan päinvastoin FAKTAA työstäni. Vai meinaatko, että sinä tiedät työni paremmin?

Tiedän, että joidenkin vanhempien on hirveän vaikea niellä sitä tosi seikkaa, että pelit ja ikärajoista muista säännöistä lipsuminen tekee monet lapset levottomiksi. Silloin joutuisi myöntämään, että on kohdellut lastaan väärin. Helpompi on syyttää tuntematonta opea epäkelvoksi kuin myöntää tehneensä virheitä omassa kasvatustyössään. Kun kasvat aikuiseksi, ehkä näet asian toisenkin puolen!

Itse en kannata selkäsaunoja, enkä niitä hyväksy. Olen vaan huolissani leväperäisten vanhempien touhuista, jotka viisveisaavat ikärajoista. Mielestäni ikärajoista lipsuminen on vielä suurempaa lapsen henkistä pahopitelyä! Onko sinusta?

Lue lisää

puhun siitä, että meillä on rajat, ei katsota niitä kolmosen ja nelosen levottomia ohjelmia koska ne ovat mielestäni huonoja, lapsi harrastaa liikuntaa ja on siinä hyvä. Nukkumaan mennään klo 8 ja elämä on säännöllistä jne.

Lapsellani on kuitenkin ADHD ja hänen kanssaan on tehty ja tullaan tekemään paljon työtä. Toivon että kestät totuuden ja hankit tietoa ADHD:sta. Se ei tapa!

alkuope kirjoitti:

Totuuden kuuleminen ja peiliin katsominen on joillekin vanhemmille kova paikka! Toisaalta en yhtään hämmästele, jos ongelmia lapsesi koulutiellä ilmenee, kun asennevammasi on jo nyt noin paha koulua kohtaan.

Mutta huomaatko itsekin! Et pysty tuota tekstiä asiallisesti kritisoitamaan. Silloin pitää yrittää nälviä jostain muusta. Sinunkaltaisiasi naiveja suunsoittajia ei onneksi vanhempien joukossa paljoa ole.

Kehotan ottamaan vastuuta jälkikasvustasi, pitämään kiinni ikärajoista ja peleistä jne, niin ei tarvitse suuttua, kun asiat sanotaan suoraan.

Voisitko muuten ystävällisesti, ottaa "suoran lainauksen tekstistäni" siitä kohdin, mikä sinua harmittaa. Ehkä huomaisit itsekin lapsellisuutesi. Silloin tällöin näillä palstoilla piipahtaneena, huomaan, että koulua ja opettajia saa haukkua, moittia jne. MUTTA jos joku opettaja erehtyy sanomaan FAKTAA TYÖSTÄÄN, HÄN ON SEN JÄLKEEN EPÄKELPO JA TYÖHÖNSÄ SOPIMATON.

Kehotan sinua todellakin ottamaan laput silmiltä ja lukemaan tekstin uudelleen. Saattaisi sinunkin pieneen maailmaan mahtua jotakin muuta kuin omat umpioituneet ajatukset!

Ei silti, vastauksesi on tyypillinen "ongelmalasten vanhempien kommentti. Syy on aina muualla, ei koskaan itsessä!

Jos vanhemmalla on näin kypsymätön mieli, onkohan hän kelvollinen äidiksi?

Lue lisää

Sinullakin kiristää ja levität kiristystä ympärillesi.

"Ei silti, vastauksesi on tyypillinen "ongelmalasten vanhempien kommentti. Syy on aina muualla, ei koskaan itsessä!"

Mene itseesi. Mitä konkreettista teet, ettei AD/HD-aikuisen tarvitsisi vanhempana katsella ulkoisiin asioihin ja tehdä niistä syitä, kun ei itse kykene näkemään omaa tilaansa? Luuletko, että AD/HD-aikuisen vanhemman näkökyky selkenee kiristävässä ilmapiirissä? Tai voisiko hän tulla jopa jotenkin tietoiseksi omasta tarpeestaan saada apua neurologiseen ongelmaansa? Miten tuet kotia heidän kasvatustehtävässään?

"Jos vanhemmalla on näin kypsymätön mieli, onkohan hän kelvollinen äidiksi?"
No hei hoo...! Minusta sinun on aika turha miettiä tällaista. Sinulla on jo tehdyt lapset käsissäsi, eikä heitä voi takaisin äiteinsä kohtuihinkaan tunkea. Kelvottomatkin naiset voivat saada lapsia. Tilaan sinut sängynlaidalle arvioimaan aktin tarpeellisuutta.

"Kehotan sinua todellakin ottamaan laput silmiltä ja lukemaan tekstin uudelleen. Saattaisi sinunkin pieneen maailmaan mahtua jotakin muuta kuin omat umpioituneet ajatukset!"
Selvä. Annan laput sulle, jotta voit keskittyä tutkimaan omia ajatuksiasi ja toimiasi opettajana.

alkuope kirjoitti:

Totuuden kuuleminen ja peiliin katsominen on joillekin vanhemmille kova paikka! Toisaalta en yhtään hämmästele, jos ongelmia lapsesi koulutiellä ilmenee, kun asennevammasi on jo nyt noin paha koulua kohtaan.

Mutta huomaatko itsekin! Et pysty tuota tekstiä asiallisesti kritisoitamaan. Silloin pitää yrittää nälviä jostain muusta. Sinunkaltaisiasi naiveja suunsoittajia ei onneksi vanhempien joukossa paljoa ole.

Kehotan ottamaan vastuuta jälkikasvustasi, pitämään kiinni ikärajoista ja peleistä jne, niin ei tarvitse suuttua, kun asiat sanotaan suoraan.

Voisitko muuten ystävällisesti, ottaa "suoran lainauksen tekstistäni" siitä kohdin, mikä sinua harmittaa. Ehkä huomaisit itsekin lapsellisuutesi. Silloin tällöin näillä palstoilla piipahtaneena, huomaan, että koulua ja opettajia saa haukkua, moittia jne. MUTTA jos joku opettaja erehtyy sanomaan FAKTAA TYÖSTÄÄN, HÄN ON SEN JÄLKEEN EPÄKELPO JA TYÖHÖNSÄ SOPIMATON.

Kehotan sinua todellakin ottamaan laput silmiltä ja lukemaan tekstin uudelleen. Saattaisi sinunkin pieneen maailmaan mahtua jotakin muuta kuin omat umpioituneet ajatukset!

Ei silti, vastauksesi on tyypillinen "ongelmalasten vanhempien kommentti. Syy on aina muualla, ei koskaan itsessä!

Jos vanhemmalla on näin kypsymätön mieli, onkohan hän kelvollinen äidiksi?

Lue lisää

Jos oikeasti olet alkuope, niin missä on ammatillisuutesi? Voihan sen toki nettipalstoilla heittää romukoppaan ja purkaa täällä kaikki aggressiot, joita haasteellinen työsi sinussa herättää.

Faktatietosi ja näkemyksesi valuvat kuin vesi hanhen selästä tuollaisella provosoivalla ja halventavalla tyylillä. Et kai ole mikään ylin tuomari, joka tietää levottomista lapsista ja heidän vanhemmistaan kaiken.

Varsinkin ADHD-palsta on väärä paikka yleistää ja syyllistää vanhempia. Tosin täällä niitä tietäjiä ja provoja tuntuu liikkuvan niin paljon, että vertaistuesta on melko turha puhua.

Rajattomat lapset ovat eri asia kuin ADHD-lapset. Voivat ne toki käsikädessäkin kulkea, mutta tuollainen asenteellisuus vie varmasti pohjan pärjätä haasteellisen lapsen ja hänen perheensä kanssa.

alkuope kirjoitti:

Totuuden kuuleminen ja peiliin katsominen on joillekin vanhemmille kova paikka! Toisaalta en yhtään hämmästele, jos ongelmia lapsesi koulutiellä ilmenee, kun asennevammasi on jo nyt noin paha koulua kohtaan.

Mutta huomaatko itsekin! Et pysty tuota tekstiä asiallisesti kritisoitamaan. Silloin pitää yrittää nälviä jostain muusta. Sinunkaltaisiasi naiveja suunsoittajia ei onneksi vanhempien joukossa paljoa ole.

Kehotan ottamaan vastuuta jälkikasvustasi, pitämään kiinni ikärajoista ja peleistä jne, niin ei tarvitse suuttua, kun asiat sanotaan suoraan.

Voisitko muuten ystävällisesti, ottaa "suoran lainauksen tekstistäni" siitä kohdin, mikä sinua harmittaa. Ehkä huomaisit itsekin lapsellisuutesi. Silloin tällöin näillä palstoilla piipahtaneena, huomaan, että koulua ja opettajia saa haukkua, moittia jne. MUTTA jos joku opettaja erehtyy sanomaan FAKTAA TYÖSTÄÄN, HÄN ON SEN JÄLKEEN EPÄKELPO JA TYÖHÖNSÄ SOPIMATON.

Kehotan sinua todellakin ottamaan laput silmiltä ja lukemaan tekstin uudelleen. Saattaisi sinunkin pieneen maailmaan mahtua jotakin muuta kuin omat umpioituneet ajatukset!

Ei silti, vastauksesi on tyypillinen "ongelmalasten vanhempien kommentti. Syy on aina muualla, ei koskaan itsessä!

Jos vanhemmalla on näin kypsymätön mieli, onkohan hän kelvollinen äidiksi?

Lue lisää

jos todella olet alkuope?? Liekkö edes uskon. Noin sivistymätöntä "käytöstä" ja ahdasmielisiä ajatuksia! Olin lukevinani tuosta jostain aiemmin ettei sinulla ole kokemusta/tietoa adhd:sta. Saatan muistaa väärinkin, mutta ainakin kirjoituksistasi tulee sellainen tunne. Miksi vierailet tällä palstalla? Jos tulet hakemaan tietoa adhd:sta kannattaisi lukea näitä juttuja ajatuksella ja empaattisuudella. Et todellakaan osaa eläytyä meidän vanhempiemme asemaan.

Tulee kyllä adhd-lapsen äitinä suru puseroon lukiessani agressiivisia viestejäsi. Erityisesti huomioni kiinnittyi lauseeseesi: " Ei silti, vastauksesi oli tyypillinen ongelmalasten vanhempien kommentti. Syy on aina muualla, ei koskaan itsessä!" Voi surkeus sinua. näinkö sinä lokeroit lasten vanhemmat. Ongelmia on monenlaisia ja vanhempia on monenlaisia. Tiedätkö, juuri sinunlaistesi "opejen" takia "ongelmalasten" vanhemmat joutuvat olemaan puolustuskannalla. Olen itsekkin joutunut joskus pyytämään opettajaa selvittämään mistä selkkaus on lähtenyt. (Lapseni on vilkas ja näin ollen usein automaattisesti syypää.) Näin tilanteet ovat selkiytyneet ja onkin tullut ilmi että lapseni ei olekkaan ollut se ensimmäinen syypää. Sinunlaisesi "opet" kyllä osaavat tuon syyllistämisen taidon. Eikä kukaan halua omaa lastaan kohdeltavan epäoikeudenmukaisesti,eikä myöskään syyllisyyttä huonosta kasvatuksesta, josta adhd ei johdu.
Äläkä tule tänne kertomaan FAKTOJA kuten itse sanoit. Adhd on neurologinen häiriö. Luulen, että uskon tässä asiassa kyllä ennemmin lapseni neurologia kuin sinua.
Ihan ammattitaitosikin kannalta suosittelisin lisäämään tietämystäsi asiasta. Adhd-lapsia on tavallisissakin luokissa ja on hyvin surkeaa jos opettajalla ei ole minkään valtakunnan tietämystä tästä häiriöstä.

alkuope kirjoitti:

Totuuden kuuleminen ja peiliin katsominen on joillekin vanhemmille kova paikka! Toisaalta en yhtään hämmästele, jos ongelmia lapsesi koulutiellä ilmenee, kun asennevammasi on jo nyt noin paha koulua kohtaan.

Mutta huomaatko itsekin! Et pysty tuota tekstiä asiallisesti kritisoitamaan. Silloin pitää yrittää nälviä jostain muusta. Sinunkaltaisiasi naiveja suunsoittajia ei onneksi vanhempien joukossa paljoa ole.

Kehotan ottamaan vastuuta jälkikasvustasi, pitämään kiinni ikärajoista ja peleistä jne, niin ei tarvitse suuttua, kun asiat sanotaan suoraan.

Voisitko muuten ystävällisesti, ottaa "suoran lainauksen tekstistäni" siitä kohdin, mikä sinua harmittaa. Ehkä huomaisit itsekin lapsellisuutesi. Silloin tällöin näillä palstoilla piipahtaneena, huomaan, että koulua ja opettajia saa haukkua, moittia jne. MUTTA jos joku opettaja erehtyy sanomaan FAKTAA TYÖSTÄÄN, HÄN ON SEN JÄLKEEN EPÄKELPO JA TYÖHÖNSÄ SOPIMATON.

Kehotan sinua todellakin ottamaan laput silmiltä ja lukemaan tekstin uudelleen. Saattaisi sinunkin pieneen maailmaan mahtua jotakin muuta kuin omat umpioituneet ajatukset!

Ei silti, vastauksesi on tyypillinen "ongelmalasten vanhempien kommentti. Syy on aina muualla, ei koskaan itsessä!

Jos vanhemmalla on näin kypsymätön mieli, onkohan hän kelvollinen äidiksi?

Lue lisää

Lukekaapa viestini uudelleen. En ole sanallakaan puhunut ADHD-LAPSISTA, VAAN LEVOTTOMISTA LAPSISTA! Ymmärtääkseeni niiden väliin ei kuulu laittaa yhtäsuuruusmerkkiä!?

En ole täällä palstalla virkani puolesta, vaan antamassa toisenlaista näkökulmaa asioihin ja avaamassa niiden lasten vanhempien silmiä, jotka surutta antavat alaikäistensä pelata ja katsella melkein mitä tahansa. Tätäkö vanhemmat ja "opekollega" ei kestä kuulla ääneen?

Olettaako arvoisa kuulijakunta, että minun pitää sietää nuo asiattomat kommentit kääntämällä toinenkin poski? Ne, jotka edellyttävät toiselta - tässä tapauksessa minulta opena - asiallista käytöstä, voisivat myös itse pitää samasta periaattesta kiinni. "Enhän minä voi hyökätä takaisin, olenhan sentää opettaja..." Kuulun niihin henkilöihin, jotka mielellään keskustelevat fiksusti eriävistäkin mielipiteistä. Kuulun lisäksi niihin, jotka myös PUOLUSTAVAT MIELIPITEITÄÄN, mutta se on käsittämätöntä, että minulle ei "opena" tätä suoda.

Nuo toiset kirjoitukseni eivät todellakaan olleet fiksuja ja voin sanoa, että kirjoitin ne vain siitä syystä, että viesteihin vastaajat tajuasivat itsekin, että on helppo vaatia toiselta tiettyä käytöstä, mutta itseltään ei mitään. Käänsin tekstien sisällöt toisinpäin, jotta edes joku pysähtyisi miettimään, mitä hän vaatii "opelta", mitä itseltään äitinä"?

En suoraan sanottuna ymmärrä vieläkään, mikä tuossa ensimmäisessä tekstissäni oli niin "epäasiallista"? Pyysin suoraa lainausta, mutta eipä ole kukaan sitä tehnyt. Oletan, että siitä ei löytynyt mitään epäasiallista!

Olen yksinkertaisesti järkyttynyt siitä, kuinka leväperäisiä vanhemmat ovat lastensa vapaa-ajan touhujen suhteen! Pitäisikö minun siis sulkea suuni sen takia, että joku vanhempi ei kestä kuulla tätä? Jos miettisi asiaa toisenkin kerran, fiksumpi ehkä tajuaisi, että olen nimenomaan LASTEN PUOLELLA puhuessani tätä.

YDINAJATUKSENI ON SE, että turha hakea syitä lasten levottomuusoireisiin kodin ulkopuolelta niin kauan, kun ei viitsi valvoa lapsen tekemisiä, pitää kiinni ikärajoista, lopettaa kaikki levottomat pelit ym.

Ja kyllä! Tiedän, että vaikka näistä pidetäänkin kiinni, voi lapsi silti olla levoton. Tiedän työni puolesta myös sen, että harva viitsii pitää kovin tiukasti kiinni näistä mainituista asioista.

alkuope kirjoitti:

Lukekaapa viestini uudelleen. En ole sanallakaan puhunut ADHD-LAPSISTA, VAAN LEVOTTOMISTA LAPSISTA! Ymmärtääkseeni niiden väliin ei kuulu laittaa yhtäsuuruusmerkkiä!?

En ole täällä palstalla virkani puolesta, vaan antamassa toisenlaista näkökulmaa asioihin ja avaamassa niiden lasten vanhempien silmiä, jotka surutta antavat alaikäistensä pelata ja katsella melkein mitä tahansa. Tätäkö vanhemmat ja "opekollega" ei kestä kuulla ääneen?

Olettaako arvoisa kuulijakunta, että minun pitää sietää nuo asiattomat kommentit kääntämällä toinenkin poski? Ne, jotka edellyttävät toiselta - tässä tapauksessa minulta opena - asiallista käytöstä, voisivat myös itse pitää samasta periaattesta kiinni. "Enhän minä voi hyökätä takaisin, olenhan sentää opettaja..." Kuulun niihin henkilöihin, jotka mielellään keskustelevat fiksusti eriävistäkin mielipiteistä. Kuulun lisäksi niihin, jotka myös PUOLUSTAVAT MIELIPITEITÄÄN, mutta se on käsittämätöntä, että minulle ei "opena" tätä suoda.

Nuo toiset kirjoitukseni eivät todellakaan olleet fiksuja ja voin sanoa, että kirjoitin ne vain siitä syystä, että viesteihin vastaajat tajuasivat itsekin, että on helppo vaatia toiselta tiettyä käytöstä, mutta itseltään ei mitään. Käänsin tekstien sisällöt toisinpäin, jotta edes joku pysähtyisi miettimään, mitä hän vaatii "opelta", mitä itseltään äitinä"?

En suoraan sanottuna ymmärrä vieläkään, mikä tuossa ensimmäisessä tekstissäni oli niin "epäasiallista"? Pyysin suoraa lainausta, mutta eipä ole kukaan sitä tehnyt. Oletan, että siitä ei löytynyt mitään epäasiallista!

Olen yksinkertaisesti järkyttynyt siitä, kuinka leväperäisiä vanhemmat ovat lastensa vapaa-ajan touhujen suhteen! Pitäisikö minun siis sulkea suuni sen takia, että joku vanhempi ei kestä kuulla tätä? Jos miettisi asiaa toisenkin kerran, fiksumpi ehkä tajuaisi, että olen nimenomaan LASTEN PUOLELLA puhuessani tätä.

YDINAJATUKSENI ON SE, että turha hakea syitä lasten levottomuusoireisiin kodin ulkopuolelta niin kauan, kun ei viitsi valvoa lapsen tekemisiä, pitää kiinni ikärajoista, lopettaa kaikki levottomat pelit ym.

Ja kyllä! Tiedän, että vaikka näistä pidetäänkin kiinni, voi lapsi silti olla levoton. Tiedän työni puolesta myös sen, että harva viitsii pitää kovin tiukasti kiinni näistä mainituista asioista.

Lue lisää

"En ole sanallakaan puhunut ADHD-LAPSISTA, VAAN LEVOTTOMISTA LAPSISTA! Ymmärtääkseeni niiden väliin ei kuulu laittaa yhtäsuuruusmerkkiä!?"

Voisitko selittää, miten erotat AD/HD-lapset ja levottomat lapset toisistaan?

Itse näen neurologisten oireiden esiintymisen jatkumona, johon lääkäreillä on mahdollisuus laittaa raja, milloin oireet tarvitsevat tunnustamista ja lääkitystä. Siksi en kykene ymmärtämään, miten ns. levottomien lasten vanhemmat ovat syyllistettävissä, mutta AD/HD-lasten vanhemmat eivät.

Toivoisin, että voisit avata keskusteluyhteyden jonkun avarasydämisen ihmisen kanssa. Huomaan, että sinunkin elämä on raskasta ja välillä ilotonta. Taidat vaatia itseltäsi aika paljon. Toivotan sinulle voimia kevään koitoksiin, joita opettajalla riittää.

Ystävällisin terveisin
Jaana.K.

Jaana.K kirjoitti:

"En ole sanallakaan puhunut ADHD-LAPSISTA, VAAN LEVOTTOMISTA LAPSISTA! Ymmärtääkseeni niiden väliin ei kuulu laittaa yhtäsuuruusmerkkiä!?"

Voisitko selittää, miten erotat AD/HD-lapset ja levottomat lapset toisistaan?

Itse näen neurologisten oireiden esiintymisen jatkumona, johon lääkäreillä on mahdollisuus laittaa raja, milloin oireet tarvitsevat tunnustamista ja lääkitystä. Siksi en kykene ymmärtämään, miten ns. levottomien lasten vanhemmat ovat syyllistettävissä, mutta AD/HD-lasten vanhemmat eivät.

Toivoisin, että voisit avata keskusteluyhteyden jonkun avarasydämisen ihmisen kanssa. Huomaan, että sinunkin elämä on raskasta ja välillä ilotonta. Taidat vaatia itseltäsi aika paljon. Toivotan sinulle voimia kevään koitoksiin, joita opettajalla riittää.

Ystävällisin terveisin
Jaana.K.

Lue lisää

"Voisitko selittää, miten erotat AD/HD-lapset ja levottomat lapset toisistaan?"

Ainakin näin...Luokallani on monta lasta, jotka ovat äärimmäisen levottomia, mutta heillä ei ole ADHD-diagnoosia!

Mitä tulee elämäni raskauteen ja ilottomuuteen... Aivan takuulla ilo työstäni katoaa näiden vanhempien myötä, jotka eivät millään jaksa ymmärtää, että lapsuuteen EIVÄT TODELLAKAAN KUULU NUORTEN JA AIKUISTEN ASIAT, eivätkä tietyt ohjelmat tai pelit, enkä puhu pelkästään kielletyistä peleistä. On todella SUURI SURU huomata, kuinka hukassa vanhemmat ovat tältä osin kasvatustyössään. Se on äärimmäisen pieni määrä vanhempia, joka enää ymmärtää todellakin, miten lapsuusikää tulisi suojelle ja varjella. Enkä tarkoita todellakaan, että lasta pitäisi "pitää pumpulissa"! Tarkoitan näitä vanhemia, jotka eivät näe mitään ihmeellistä esim. siinä, että alle 10-vuotiaat katsovat Salkkareita. KYLLÄ, se tekee minut todella surulliseksi! Mutta eihän tätä saisi sanoa ääneen, etteivät "pienet aikuiset" pahastu. Eihän vanhempia saa syyttää, vaikka laiminlyövät kasvatustehtäväänsä!" Onko todellakin niin, ettei tällaista asiaa saa sanoa ääneen?

Kiitos kauniista ajatuksistasi! toivotan hyvää kevättä sinulle!

Terveisin,

alkuope, jolla on myös omia lapsia
(lasten oikeuksien ja lapsuuden puolesta puhuva,
"pienten ihmisten nälväilystä" hurjasti lisää potkua saava ja entistä varmempi, että osa vanhemmista on todellakin hukassa kasvatustyössään!)

PS. Ette kai te vanhemmat kuvittele, että olisin ainoa ope, joka ajattelee näin? Joukossamme on toki monia, jotka eivät ehkä uskalla sanoa asioita ääneen, koska pelkäävät kypsymättömien vanhempien reaktioita. Siitä huolimatta, en tunne ketään opettajaa, joka ei yhtyisi ajatukseen vanhemmuuden kateissa olosta tai levottomuuden taustatekijöistä!

alkuope kirjoitti:

"Voisitko selittää, miten erotat AD/HD-lapset ja levottomat lapset toisistaan?"

Ainakin näin...Luokallani on monta lasta, jotka ovat äärimmäisen levottomia, mutta heillä ei ole ADHD-diagnoosia!

Mitä tulee elämäni raskauteen ja ilottomuuteen... Aivan takuulla ilo työstäni katoaa näiden vanhempien myötä, jotka eivät millään jaksa ymmärtää, että lapsuuteen EIVÄT TODELLAKAAN KUULU NUORTEN JA AIKUISTEN ASIAT, eivätkä tietyt ohjelmat tai pelit, enkä puhu pelkästään kielletyistä peleistä. On todella SUURI SURU huomata, kuinka hukassa vanhemmat ovat tältä osin kasvatustyössään. Se on äärimmäisen pieni määrä vanhempia, joka enää ymmärtää todellakin, miten lapsuusikää tulisi suojelle ja varjella. Enkä tarkoita todellakaan, että lasta pitäisi "pitää pumpulissa"! Tarkoitan näitä vanhemia, jotka eivät näe mitään ihmeellistä esim. siinä, että alle 10-vuotiaat katsovat Salkkareita. KYLLÄ, se tekee minut todella surulliseksi! Mutta eihän tätä saisi sanoa ääneen, etteivät "pienet aikuiset" pahastu. Eihän vanhempia saa syyttää, vaikka laiminlyövät kasvatustehtäväänsä!" Onko todellakin niin, ettei tällaista asiaa saa sanoa ääneen?

Kiitos kauniista ajatuksistasi! toivotan hyvää kevättä sinulle!

Terveisin,

alkuope, jolla on myös omia lapsia
(lasten oikeuksien ja lapsuuden puolesta puhuva,
"pienten ihmisten nälväilystä" hurjasti lisää potkua saava ja entistä varmempi, että osa vanhemmista on todellakin hukassa kasvatustyössään!)

PS. Ette kai te vanhemmat kuvittele, että olisin ainoa ope, joka ajattelee näin? Joukossamme on toki monia, jotka eivät ehkä uskalla sanoa asioita ääneen, koska pelkäävät kypsymättömien vanhempien reaktioita. Siitä huolimatta, en tunne ketään opettajaa, joka ei yhtyisi ajatukseen vanhemmuuden kateissa olosta tai levottomuuden taustatekijöistä!

Lue lisää

Näkemyksesi peleistä, tv-ohjelmista ja ikärajojejen huomiotta jättämisestä allekirjoitan minäkin työni puolesta. Olen täysin samaa mieltä Salkkareista ym. ja me voimme toimia omien periaatteidemme mukaisesti omien lastemme suhteen. Mutta emme mielestäni voi arvottaa pelkästään tällä perusteella toisten vanhemmuutta.

Ja faktana voin työni puolesta sanoa sen, että pelkästään Salkkarit ei tee lapsesta levotonta. Eikä aina pelaaminenkaan. Tiedän, ettet sitä varmasti tarkoittanutkaan. Asiat eivät ole niin mustavalkoisia vaan niihin vaikuttavat monet eri tekijät.

Tämä on tarkkaavaisuushäiriöt-palsta ja itse miellän tuon jo diagnoosiksi. Siksi tämä on minun mielestäni väärä paikka purkaa työn aiheuttamaa turhautumista levottomien lasten välinpitämättömiin vanhempiin.

Tarkkaavaisuushäiriössä on kysymys neurologiasta ja perheen lapsi sekä vanhemmat ovat ollet aika kovassa myllyssä ihan omasta takaa. Uskon, että tähän porukkaan kuuluu myös suuri joukko valveutuneita, sisukkaita ja vastuuntuntoisia vanhempia.

He kokevat provosoivat, halventavat ja syyllistävät kirjoitukset loukkaaviksi. Kasvatuksen löystyminen nykypäivänä on tosi asia, mutta huono käytös ei ole sama asia kuin tarkkaavaisuushäiriö.

alkuope kirjoitti:

"Voisitko selittää, miten erotat AD/HD-lapset ja levottomat lapset toisistaan?"

Ainakin näin...Luokallani on monta lasta, jotka ovat äärimmäisen levottomia, mutta heillä ei ole ADHD-diagnoosia!

Mitä tulee elämäni raskauteen ja ilottomuuteen... Aivan takuulla ilo työstäni katoaa näiden vanhempien myötä, jotka eivät millään jaksa ymmärtää, että lapsuuteen EIVÄT TODELLAKAAN KUULU NUORTEN JA AIKUISTEN ASIAT, eivätkä tietyt ohjelmat tai pelit, enkä puhu pelkästään kielletyistä peleistä. On todella SUURI SURU huomata, kuinka hukassa vanhemmat ovat tältä osin kasvatustyössään. Se on äärimmäisen pieni määrä vanhempia, joka enää ymmärtää todellakin, miten lapsuusikää tulisi suojelle ja varjella. Enkä tarkoita todellakaan, että lasta pitäisi "pitää pumpulissa"! Tarkoitan näitä vanhemia, jotka eivät näe mitään ihmeellistä esim. siinä, että alle 10-vuotiaat katsovat Salkkareita. KYLLÄ, se tekee minut todella surulliseksi! Mutta eihän tätä saisi sanoa ääneen, etteivät "pienet aikuiset" pahastu. Eihän vanhempia saa syyttää, vaikka laiminlyövät kasvatustehtäväänsä!" Onko todellakin niin, ettei tällaista asiaa saa sanoa ääneen?

Kiitos kauniista ajatuksistasi! toivotan hyvää kevättä sinulle!

Terveisin,

alkuope, jolla on myös omia lapsia
(lasten oikeuksien ja lapsuuden puolesta puhuva,
"pienten ihmisten nälväilystä" hurjasti lisää potkua saava ja entistä varmempi, että osa vanhemmista on todellakin hukassa kasvatustyössään!)

PS. Ette kai te vanhemmat kuvittele, että olisin ainoa ope, joka ajattelee näin? Joukossamme on toki monia, jotka eivät ehkä uskalla sanoa asioita ääneen, koska pelkäävät kypsymättömien vanhempien reaktioita. Siitä huolimatta, en tunne ketään opettajaa, joka ei yhtyisi ajatukseen vanhemmuuden kateissa olosta tai levottomuuden taustatekijöistä!

Lue lisää

Niin. Tosiasiahan on, että monella todellisella AD/HD-lapsella ei ole diagnoosia. Se, että lapsi todetaan AD/HD-henkilöksi, ei tarkoita sitä, etteikö hän olisi ollut yhtä AD/HD myös ennen diagnoosia.

Itse ajattelen niin, että energiaani kuluisi hukkaan, jos alkaisin miettiä miten jaan nämä erilaiset oppijat erilaisiin lokeroihin. Ja jos pitäisin levottomien lasten käytöstä vanhempiensa syynä, kantaisin koko ajan kaunaa noille vanhemmille, jotka eivät ymmärrä lastensa parasta. Eipä aikaakaan, kun sairastuisin burnuttiin.

Ystävällisin terveisin
Jaana.K.

alkuope kirjoitti:

"Voisitko selittää, miten erotat AD/HD-lapset ja levottomat lapset toisistaan?"

Ainakin näin...Luokallani on monta lasta, jotka ovat äärimmäisen levottomia, mutta heillä ei ole ADHD-diagnoosia!

Mitä tulee elämäni raskauteen ja ilottomuuteen... Aivan takuulla ilo työstäni katoaa näiden vanhempien myötä, jotka eivät millään jaksa ymmärtää, että lapsuuteen EIVÄT TODELLAKAAN KUULU NUORTEN JA AIKUISTEN ASIAT, eivätkä tietyt ohjelmat tai pelit, enkä puhu pelkästään kielletyistä peleistä. On todella SUURI SURU huomata, kuinka hukassa vanhemmat ovat tältä osin kasvatustyössään. Se on äärimmäisen pieni määrä vanhempia, joka enää ymmärtää todellakin, miten lapsuusikää tulisi suojelle ja varjella. Enkä tarkoita todellakaan, että lasta pitäisi "pitää pumpulissa"! Tarkoitan näitä vanhemia, jotka eivät näe mitään ihmeellistä esim. siinä, että alle 10-vuotiaat katsovat Salkkareita. KYLLÄ, se tekee minut todella surulliseksi! Mutta eihän tätä saisi sanoa ääneen, etteivät "pienet aikuiset" pahastu. Eihän vanhempia saa syyttää, vaikka laiminlyövät kasvatustehtäväänsä!" Onko todellakin niin, ettei tällaista asiaa saa sanoa ääneen?

Kiitos kauniista ajatuksistasi! toivotan hyvää kevättä sinulle!

Terveisin,

alkuope, jolla on myös omia lapsia
(lasten oikeuksien ja lapsuuden puolesta puhuva,
"pienten ihmisten nälväilystä" hurjasti lisää potkua saava ja entistä varmempi, että osa vanhemmista on todellakin hukassa kasvatustyössään!)

PS. Ette kai te vanhemmat kuvittele, että olisin ainoa ope, joka ajattelee näin? Joukossamme on toki monia, jotka eivät ehkä uskalla sanoa asioita ääneen, koska pelkäävät kypsymättömien vanhempien reaktioita. Siitä huolimatta, en tunne ketään opettajaa, joka ei yhtyisi ajatukseen vanhemmuuden kateissa olosta tai levottomuuden taustatekijöistä!

Lue lisää

Monet eri tutkimukset päätyvät samaan tulokseen: koululuokissa on noin 1/4 lapsista levottomia. Pitäisikö heille kaikille lätkäistä ADHD-diagnoosi?

Pointtini on koko ajan ollut se, että RAJOITTAMALLA PELEJÄ JA OHJELMIA SEKÄ LASTEN VAPAA-AJAN TOUHUJA VANHEMMAT VOIVAT TODELLA PALJON VÄHENTÄÄ LASTEN LEVOTTOMUUSOIREITA, jos vain halua löytyy. Työssäni törmään ja painin - kuten kaikki opettajat nykypäivänä - tämän asian kanssa päivittäin. Ehkä olen edellä aikaani, kun uskallan sanoa sen ääneen. Uskonpa vielä, että kun muutamia vuosia mennään eteenpäin, tämä alkaa olla jo itsestäänselvyys vähän laajemminkin. Uskon ja toivon, että kiellettyjen pelien ja ohjelmien salliminen lapsille tulee tulevaisuudessa samalla tapaa rangaistaviksi kuin "tukkapöllyn antaminen". Syytä ainakin olisi, vai onko joku kanssani asiasta eri mieltä? Enkö siis saa olla vihainen ja herätellä NIITÄ vanhempia, jotka ryöstävät jälkikasvultaan lapsuuden?

Toki olen huomannut, että en ole enää ollenkaan ainoa, joka näistä asioista ÄÄNEENKIN uskaltaa puhua! Meitä on onneksi kasvatusalalla ja vanhempien joukossa suuri joukko, joka ei pelkää lyhytnäköisten vanhempien vastareaktiota! Onneksi aika moni alkaa tajuta tv:n ja pelien vahingollisuuden lasten elämässä.

Se, miksi kirjoitin tähän ketjuun, johtui yksinkertaisesti siitä, että eikö tuossa otsikossa puhuttu LEVOTTOMUUDESTA? Se, joka ei kestä lukea mielipidettäni, hypätköön yli!

En suostu hyssyttelemään median vaikutuksesta lapsen elämään!

alkuope kirjoitti:

Totuuden kuuleminen ja peiliin katsominen on joillekin vanhemmille kova paikka! Toisaalta en yhtään hämmästele, jos ongelmia lapsesi koulutiellä ilmenee, kun asennevammasi on jo nyt noin paha koulua kohtaan.

Mutta huomaatko itsekin! Et pysty tuota tekstiä asiallisesti kritisoitamaan. Silloin pitää yrittää nälviä jostain muusta. Sinunkaltaisiasi naiveja suunsoittajia ei onneksi vanhempien joukossa paljoa ole.

Kehotan ottamaan vastuuta jälkikasvustasi, pitämään kiinni ikärajoista ja peleistä jne, niin ei tarvitse suuttua, kun asiat sanotaan suoraan.

Voisitko muuten ystävällisesti, ottaa "suoran lainauksen tekstistäni" siitä kohdin, mikä sinua harmittaa. Ehkä huomaisit itsekin lapsellisuutesi. Silloin tällöin näillä palstoilla piipahtaneena, huomaan, että koulua ja opettajia saa haukkua, moittia jne. MUTTA jos joku opettaja erehtyy sanomaan FAKTAA TYÖSTÄÄN, HÄN ON SEN JÄLKEEN EPÄKELPO JA TYÖHÖNSÄ SOPIMATON.

Kehotan sinua todellakin ottamaan laput silmiltä ja lukemaan tekstin uudelleen. Saattaisi sinunkin pieneen maailmaan mahtua jotakin muuta kuin omat umpioituneet ajatukset!

Ei silti, vastauksesi on tyypillinen "ongelmalasten vanhempien kommentti. Syy on aina muualla, ei koskaan itsessä!

Jos vanhemmalla on näin kypsymätön mieli, onkohan hän kelvollinen äidiksi?

Lue lisää

Meitä on 3 60-luvulla syntynyttä lasta. Vanhin meistä adhd. Me muut rauhallisia mutta vanhin kuin duracell. Taisi veli 70-luvulla pelata liikaa tietsikkapelejä ja katsoa liikaa telkkaria (meillä ei tosin ollut telkkaria, kun olimme lapsia, mutta sehän se syyllinen täytyy olla).

Vanhin on nyt 45-vuotiaana eläkeläinen. Miksi on niin vaikea tajuta, että samassa perheessä voi olla vaikea adhd ja superrauhalllinen. Kasvatus toisen kohdalla hukassa?

alkuope kirjoitti:

Monet eri tutkimukset päätyvät samaan tulokseen: koululuokissa on noin 1/4 lapsista levottomia. Pitäisikö heille kaikille lätkäistä ADHD-diagnoosi?

Pointtini on koko ajan ollut se, että RAJOITTAMALLA PELEJÄ JA OHJELMIA SEKÄ LASTEN VAPAA-AJAN TOUHUJA VANHEMMAT VOIVAT TODELLA PALJON VÄHENTÄÄ LASTEN LEVOTTOMUUSOIREITA, jos vain halua löytyy. Työssäni törmään ja painin - kuten kaikki opettajat nykypäivänä - tämän asian kanssa päivittäin. Ehkä olen edellä aikaani, kun uskallan sanoa sen ääneen. Uskonpa vielä, että kun muutamia vuosia mennään eteenpäin, tämä alkaa olla jo itsestäänselvyys vähän laajemminkin. Uskon ja toivon, että kiellettyjen pelien ja ohjelmien salliminen lapsille tulee tulevaisuudessa samalla tapaa rangaistaviksi kuin "tukkapöllyn antaminen". Syytä ainakin olisi, vai onko joku kanssani asiasta eri mieltä? Enkö siis saa olla vihainen ja herätellä NIITÄ vanhempia, jotka ryöstävät jälkikasvultaan lapsuuden?

Toki olen huomannut, että en ole enää ollenkaan ainoa, joka näistä asioista ÄÄNEENKIN uskaltaa puhua! Meitä on onneksi kasvatusalalla ja vanhempien joukossa suuri joukko, joka ei pelkää lyhytnäköisten vanhempien vastareaktiota! Onneksi aika moni alkaa tajuta tv:n ja pelien vahingollisuuden lasten elämässä.

Se, miksi kirjoitin tähän ketjuun, johtui yksinkertaisesti siitä, että eikö tuossa otsikossa puhuttu LEVOTTOMUUDESTA? Se, joka ei kestä lukea mielipidettäni, hypätköön yli!

En suostu hyssyttelemään median vaikutuksesta lapsen elämään!

Lue lisää

Minäkin olen joskus tehnyt töitä lasten/nuorten parissa.Aina on ollut vilkkaita lapsia, enemmän ja vähemmän. Kokemuksen karttuessa kyllä oppii erottamaan, milloin on kyse häiriöstä ja milloin ylivilkkaudesta tai vaikeista kotioloista. En sano, että se johtuu ammattitaidottomuudesta, vaan kokemus opettaa. Järkyttävin eteeni tullut tapaus on pieni ikäisekseen erittäin omatoiminen tyttö. Tämän tytön omatoimisuus oli kehittynyt, kun kotona ei kukaan huolehtinut, joten hänen oli tehtävä se itse. En voi kertoa, miten asia huomattiin, vaitiolovelvollisuuden takia.

Kyllä opettajat törmäsivät vilkkaisiin lapsiin jo 50-luvulla tai 30-luvullakin. Silloin vain pojillekin sallittiin enemmän riehumista kuin nykyään.

Heikoilla olet ammatissasi, jos mielestäsi tv ja pelit ovat ainoat syylliset. Niitä kun ei kaikilla ole/sallita. Kokemuksesta voin sanoa, ettet tuolla asenteella tule pärjäämään. Tiedäthän, ainakin sinun kuuluisi tietää, että adhd on paljon muutakin kuin ylivilkkautta. Eikä kaikilla ole edes niitä käytöshäiriötä. Selitätkö hienomotoriikan heikkoudet tai tarpeen käydä vessassa 20 minuutin välein tv:llä ja peleillä? Onnea työhösi. Sinulle en haluaisi edes tervettä lastani antaa, valitettavasti kaltaisiasi on töissä tavattu.

vähän iäkkäämpi kirjoitti:

Minäkin olen joskus tehnyt töitä lasten/nuorten parissa.Aina on ollut vilkkaita lapsia, enemmän ja vähemmän. Kokemuksen karttuessa kyllä oppii erottamaan, milloin on kyse häiriöstä ja milloin ylivilkkaudesta tai vaikeista kotioloista. En sano, että se johtuu ammattitaidottomuudesta, vaan kokemus opettaa. Järkyttävin eteeni tullut tapaus on pieni ikäisekseen erittäin omatoiminen tyttö. Tämän tytön omatoimisuus oli kehittynyt, kun kotona ei kukaan huolehtinut, joten hänen oli tehtävä se itse. En voi kertoa, miten asia huomattiin, vaitiolovelvollisuuden takia.

Kyllä opettajat törmäsivät vilkkaisiin lapsiin jo 50-luvulla tai 30-luvullakin. Silloin vain pojillekin sallittiin enemmän riehumista kuin nykyään.

Heikoilla olet ammatissasi, jos mielestäsi tv ja pelit ovat ainoat syylliset. Niitä kun ei kaikilla ole/sallita. Kokemuksesta voin sanoa, ettet tuolla asenteella tule pärjäämään. Tiedäthän, ainakin sinun kuuluisi tietää, että adhd on paljon muutakin kuin ylivilkkautta. Eikä kaikilla ole edes niitä käytöshäiriötä. Selitätkö hienomotoriikan heikkoudet tai tarpeen käydä vessassa 20 minuutin välein tv:llä ja peleillä? Onnea työhösi. Sinulle en haluaisi edes tervettä lastani antaa, valitettavasti kaltaisiasi on töissä tavattu.

Lue lisää

Piti vielä sanomani, että joskus lapsi rauhoittuu pelkästään sillä, kun opettaja vaihtuu. Jotkut eivät vaan osaa niin hyvin kuin toiset.

mitenkäs sitten me adhd-aikuiset. Pelaammeko liikaa pleikkaa ja katsommeko liikaa telkkua jne.

Höpö löpö. Noita ongelmia on ihan ilman telkkuja sun muita vimpaimia.
Meillä ei aikanaan ollut kuin se mustavalko telkkari ja mitään pokemoneja ei seitkyt luvulla ollut. Silti minulla nämä keskittymisvaikeudet, arkuus, ujous, kömpelyys niin fyysisesti kuin sosiaalisestikin.

Rajoja oli ja paljon. Liikuntaa oli myös sillä siihen aikaan pelattiin kirkonrottaa ja rosvoa ja poliisia ja pesistä ja tennistä jne.
Kun synnyin olin runsaasti yliaikainen ja olin lähellä kuolemaa.

Oman diagnoosini sain 31vuotiaana. Diagnoosi auttaa käsittelemään elämää ja kaikkia vaikeuksia. Auttaa myös ymmärtämään ja pystyy jopa tsemppaamaan joskus kun tietää miten jossain tilanteessa reagoi.

Olen myös diagnoosini avulla ollut aikamoinen äiti lapsilleni. Kolme lasta, joista kahdella on vaikeuksia keskittymisessä. Toinen lukee ja kirjoittaa kuin ei mitään ja toisella paha lukihäiriö. Itsemurhaa uhkasi tämä toinen 9-vuotiaana. Kun ei hänestä kuulemma ole mihinkään kun on niin tyhmä.

Nyt hän on ollut erityisluokalla muutaman vuoden ja koulu alkaa sujua. Keskiarvo oli liki 8. Vaikeaa läksyjen teko silti on ja itkua väännetään usein. Muisti on kuin seula mutta kädet näppärät ja musikaalisuutta sekä kielipäätä tuntuu olevan. Murrosikä on tosi vaikea. Töksähtelyä ja itsetunnon heittelyä riittää. Hän syntyi aika nopeasti (4min) mutta pää oli turvoksissa viikon ja solisluukin synnytyksessä katkaistiin, jotta mahtui 3700g lapsi ulos. Toki supistuksia oli ollut jo useamman tunnin.

Vanhin lapsi ns. normaali sai myös keskiarvoksi 8. Hän pärjää lukuaineissa mutta ei mielellään tee käsillään mitään. Hän on murrosikäinen mutta älyttömän helppo ja fiksun oloinen. Rauhoittelee kahta nuorempaansa.

Nuorin vilperi ei ole vielä koulussa mutta osaa lukea ja kirjoittaa. Käsistään on kätevä ja tanssii diskoa ja kuuntelee minun cd:täni.
Kova on änksyämään ja ymmärrys omista teoistaan on aivan 2-vuotiaan tasolla. Paitsi että hän ei ole väkivaltainen mutta ärsyttää lässytyksellään ja puheillaan toisia.
Synnytys sektiolla paino 3800g. Ei hapenpuutetta eikä mitään muutakaan häikkää. Selkäni vuoksi leikattiin.

Raskausaikana en käyttänyt alkoholia, sillä en muutenkaan ole mikään loppasuu. Hauskaa on ihan issekseenkin.
Olen nykyään positiivinen ja sitä yritetään lapsillekin opettaa. Kaikki asiat puidaan rakentavasti. Rähjäämiset niin äidin kuin lastenkin tai isän puidaan hetken päästä kun tilanne rauhoittuu.

Olen säästäväinen ja omaisuutta onkin kertynyt ihan kivasti. Ainoastaan fyysinen tai liikkuva työ sopii minun pääkopalleni. Toimistossa en pystynyt olemaan.
Lapsiani on kehuttu mukaviksi ja ystävällisiksi. Luonnonlapsia ollaan kaikki ja hömpötellään ja pelleillään aika usein. Naurua ja huumoria pitää olla, jotta kestää kaikki mokien tuomat kolhut.

Ei kaikki ymmärrä kaikkea niinkuin en minäkään. Oma kokemus on aika tärkeä, jotta voi ymmärtää asioita. Jotkuthan eivät ymmärrä kuin itseään ja senkin vielä väärin;) Ainakin läheisten kannalta.