Taas ihana ystävänne satanisti/ateismi palstoilta tulee iloksenne...
tänään tulee taas jännittävä kysymys teille.
Tarina alkaa kun olin tuttavani luota jossa katsoimme tv:stä pätkää joltain herätys juhlilta tms. ja siellä oli ns. "kaatajia"...
he saivat "aikaan" ihmisen kaatumisen kun "ju´mala kosketti" heitä ja he kaatuivat maahan ja nauroivat ja sätkivät ilosta maassa, mutta uskottavuus katosi yhtäkkiä, kun kohdalle tuli pieniä lapsia.
Kaikki aikuiset "kaatuivat", mutta kun kohdalle tuli lapsi niin se ei reagoinut mitenkään "kaatajan" kosketukseen...
joten herää kysymys: onko lapset "jumalanne" silmissä tois arvoinen vai mistä johtuu kyseinen asia? vai onko koko asia vain kusetusta?
kiitos jo etukäteen vastauksistanne.
tänään tulee taas jännittävä kysymys teille.
Tarina alkaa kun olin tuttavani luota jossa katsoimme tv:stä pätkää joltain herätys juhlilta tms. ja siellä oli ns. "kaatajia"...
he saivat "aikaan" ihmisen kaatumisen kun "ju´mala kosketti" heitä ja he kaatuivat maahan ja nauroivat ja sätkivät ilosta maassa, mutta uskottavuus katosi yhtäkkiä, kun kohdalle tuli pieniä lapsia.
Kaikki aikuiset "kaatuivat", mutta kun kohdalle tuli lapsi niin se ei reagoinut mitenkään "kaatajan" kosketukseen...
joten herää kysymys: onko lapset "jumalanne" silmissä tois arvoinen vai mistä johtuu kyseinen asia? vai onko koko asia vain kusetusta?
kiitos jo etukäteen vastauksistanne.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Aidot ja oikeat kristityt ihmiset eivät yleensä käy minkäänmoisissa herätysjuhlissa, sillä kyllä he ovat hereillä ja valveutuneet todellisuuden suhteen hyvin, jok'ikinen päivä kuolemaansa asti.
Enkä minä kristittynä ole kaatuillut sätkien tai kompuroinut naurunkare suupielissäni kertaakaan pitkän elämäni aikana.
Tuonkaltaista jumalaa/jumalia ei siis takuu varmasti taivastenvaltakunnasta löydy, jota viestissäsi perään kuulutat. Eivätkä aidot kristityt esiinny julkisesti tai teevee kameroiden edessä kristittyinä, vaan pelkästään omana itsenään, joten ei tuossa mainitsemassasi pätkässä voinut olla kuin joitakin eksyneitä ihmispoloja, joiden kohdalla etsiminen ei näytä päättyvän milloinkaan.
Luomakunnan ja ihmiskunnan Luojan, tuon kaikkeuden Korkeimman, eli taivaallisen Isän edessä on ihan jokainen ihminen samassa asemassa ja arvossa, ikään ja sukupuoleen katsomatta. Eikä hänenkään edessä tarvitse kenenkään ihmisen kaatuilla tai kompuroida nauraen, riittää kun vaan itsekukin polvensa notkauttaa ja osoittaa oman nöyryytensä.
Tervetuloa jälleen iloksemme :)
Jännittää kyllä vähä vastataki, sen verran jännittävä on kysymys.
En nyt millään muista mihin liikkeeseen nämä herättäjäjuhlat liittyvät, mutta taitavat olla jonkin luterilaisen kirkon herätysliikkeen järejestämiä. Nämä kaatumiset ovat yleisiä "karismaattisille" protestanttisille liikkeille, ja niistä puhutaan paljon esim. hellaripalstalla.
Vastaan ensin viimeiseen kysymykseen. Osa näistä kaatumisista on "kusetusta", ts. ihminen odottaa kaatuvansa ja alitajuisesti kaatuu ihan vain sen takia. Tuskin kukaan tietoisesti kaatuilee, mutta ihmisen sielunmaailma on täynnä tuntemattomia asioita.
Osa kaatumisista on aidosti Jumalan vaikutusta. Minulla on jonkin verran kokemusta, vaikka tietoisesti pyrin pysymään kaukana kaikenlaisesta kaatuilusta. Mieluummin pysyny vankasti pystyssä Kristus-kalliolla :) Kun täytyin Pyhällä Hengellä, sain kohdata Jumalan tai paremminkin Hän "kosketti minua", niin kuin kirjoitit. Minulla ei ollut paljoa tietoa näistä kaatumisista tai edes siitä, että se olisi siinä tilanteessa mahdollista. Kun täytyin Pyhällä Hengellä, tajusin vain hetken kuluttua, että olen maassa. Sillä ei ollut siinä hetkessä oikeastaan mitään merkitystä, tärkeintä oli se mahtava tietoisuus Jumalasta ja Hänen rakkaudestaan ja armostaan minua kohtaan. Olin täynnä iloa ja rauhaa.
Tämä kaatuminen Jumalan voimasta on täysin uskonvarainen juttu, enkä voi luonnollisestikaan sinulle mitenkään todistaa, enkä yritäkään. Kerron vain omista kokemuksistani.
Pahinta on se, että nykyään Jumalan kohtaamisesta on tehty showbisnestä. Ihmiset tarkoituksenmukaisesti hakevat kokemuksia Jumalan kasvojen sijasta. Ihmiset turvautuvat tunteisiin, vaikka usko ei ole tunteista kiinni. Olemme ihan yhtä uskovaisia, tuntu meistä miltä tahansa. Jumala on aina kanssamme. Netistä löydät pienellä vaivalla paljon videoita joissa pastorit kaatelee massoittain ihmisiä toisten hurratessa. Minusta se on suorastaan iljettävää, eikä kirkasta Jumalaa. Jumalan kohtaaminen on aina pyhää, eikä siitä saa tehdä "kaupallista".
Sitten toiseen kysymykseen. En tiedä miksi lapset eivät reagoineet. Itse olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että tuollaiset tilaisuudet eivät ole hyväksi lapselle, sillä se saattaa aiheuttaa jopa traumoja. Jos ihmiset haluavat kokea jotain yliluonnollista, jättäköön lapset kuitenkin kotiin, jotta voivat myöhemmin kypsempinä itse muodostaa omat mielipiteensä.
Ensinnäkään kaatamista ei saisi pitää hengellisyyden tai Jumalan suosion mittarina. Jotkut eivät kaadu koskaan elämänsä aikana, mutta ovat silti jatkuvasti Jumalan aktiivisessa käytössä. Hengellisyydelle ei saisi laittaa ulkoisia mittareita, sillä se on aina yksilön ja Jumalan välinen asia. On lapsellista mennä kaatuilemaan yms. vain sen tähden, että näyttäisi uskovaisemmalta muiden silmissä. Tätäkin ikävä kyllä tapahtuu.
Tässä joitain ajatuksia. Hyvää päivänjatkoa.
hyvä vastaus Laurentius... itsenikin mielestä asia on lähinnä huijausta tai muuten ihmisen päässä joku ei oo ihan kohdallaan...
liityn myös siihen mielipiteeseen että tapahtuma on show bisnestä...
Mutta omasta mielestäni koko kristin usko on lähinnä sitä(tämä on vain minun mielipiteeni)...
Ja miksi ihmeessä muutenkaan joku tarvii tuollaista? oman uskonsa vavistamiseksi, kun mikään ei enää riitä?
asiaa voisi tietysti valottaa myös mielellään sellainen ihminen joka on "kokenut" kyseisen asian, josta olisin hyvin kiinnostunut keskustelemaan.
Pieniä korjauksia:
Mielestäni kyseessä ei ole huijaus, eikä hulluuskaan. Ihmisen aivot vain toimivat tietyissä tilanteissa tietyllä tavalla, oli kyseessä millainen ihminen tahansa. Olet varmaan lukenut suggestiosta yms.
Lisäksi, uskon todella, että osa kaatumisista ja muista "manifestaatioista" on todella Jumalan voiman ilmenemistä, olenhan itsekin sen saanut kokea. Toisaalta en voi siihenkään ihan kritiikittömästi suhtautua, mutta en voi kuin ihmetellä kuinka elämäni muuttui kokemuksen jälkeen. Jumala on todella ihmeellinen.
Haluaisitko tarkentaa, miksi kristinusko kokonaisuudessaan on mielestäsi show bisnestä?
"Ja miksi ihmeessä muutenkaan joku tarvii tuollaista? oman uskonsa vavistamiseksi, kun mikään ei enää riitä?"
Niin, en tiedä. Minun uskoni ei ole kokemuksista kiinni, sen on Jumala minulle vahvistanut. Olen saanut elää uskossa hyvinkin "kuivia" kausia, mutta uskoni on pysynyt (vaikkakin ajoittain horjunut).
Ehkä syynä on se, että Jumala ei enää riitä ihmisille. Tarvitaan kokemuksia ja kokemuksia. Jotain konkreettista. En pidä tätä täysin pahana asiana, sillä Jumala on kautta aikojen ilmaissut oman voimansa "ihmeiden" kautta (heittomerkit, koska Jumalalle ne eivät ole ihmeitä). Kuitenkin meidän uskon tulisi perustua ensisijaisesti Jumalan sanaan ja Jumalalta saatuun uskoon, ei kokemuksiin ja tunteisiin. Kuitenkin nekin ovat osa elämää, eikä niitäkään voi pois karsia.
Hyvää illanjatkoa.
"Haluaisitko tarkentaa, miksi kristinusko kokonaisuudessaan on mielestäsi show bisnestä?"
tottakai se onnistuu.
mihin kirkko perustuu? se perustuu pappeihin jotka päivittäin vetää showta kirkossa että saisi ihmisiä tulemaan ja maksamaan kolehtia. mutta mihin kirkko tarvii kolehtia jos ne saavat rahansa jo veroista?
ja jos rahaa kirkko laittaa kolehdin lähetys työhön niin mihin ihmeeseen menee sitten vero rahat?
ne menevät kirkkojen korjaukseen ja pappien palkkoihin.
Mutta eikö raamatussa jumalanne kiellä kuvien palvomisen ja muun vastaavan?
sotii hieman omaa periaatettaan vastaan tuo kirkko toiminta.
Ja miksi pitää maksaa jos haluaa uskoa ja kuulua kirkkoon?
en vain ymmärrä.
ja lopuksi taas uusi kysymys päivienne iloksi:
miksi jumalan kanssa jutteluun välillä vaaditaan välikäsi joka ottaa vähän rahaakin välistä? Eli pappi? mihin edes oikeastaan tarvitaan pappia jos uskotte jumalaanne ettekä pappiin?
ON PALJON SEMMOISIA IHMISIÄ JOTKA ON PÄRJÄNNY KOKO ELÄMÄNSÄ ILMAN MITÄÄN KAATUMISTA,SIIS KAATUMINEN EI VOI OLLA TÄRKEÄ TAI EDES HALUTTAVA JUTTU .
OLEN MONTA KERTAA SEISSYT RUKOUS JONOSSA ENKÄ VIELÄ AINAKAAN OLE KAATUNUT,OLEN JÄÄNYT MONESTI MIETTIMÄÄN MIKSI NÄIN? OLENKO MINÄKIN JUMALAN SILMISSÄ JOTENKIN HUONOMPI TAI SYNTISEMPI, EI SE EI VOI OLLA SITÄ, KOSKA SE JOKA TULEE JEESUKSEN LUO HÄNET OTETAAN VASTAAN,NIIN RAAMATTU LUPAA.
TAAS VASTAVASTI VAIMONI ON KAATUNUT USEASTI TAI AINA KUN ON OLLUT TÄMMÖINEN TILAUSUUS,NYT JÄLKEN PÄIN HÄNKIN ON ALKANUT EPÄILEMÄÄN ASIA HARHAUTKSEKSI KOSKA HÄN EI OLE MUUTTUNUT MILLÄN LAILLA ,SAMAT KIVUT SUN MUUT ASIAT OVAT EDELEEN ARKIPÄIVÄÄ.
USKON ETTÄ KAATAMINEN ON JOTAKIN MITÄ IHMINEN ON LISÄNNYT VIIMEISEN SADAN VUODEN AIKANA ,,ITSE,, KOSKA SITÄ EI MAINITA RUKOUSEN YHTEYDESSÄ RAAMATUSSA ,SILLÄ LAILLA ETTÄ SEN VOI OTTA LUONOLISESTI OMAKSEEN,MERKILLE PANTAVAA ON KUN RAAMATUSSA KAADUTAAN ,SE ON OLLUT JUMALAN RANGAISTUS.
MIELESTÄNI TÄMÄN KALTAISIA ILMIÖITÄ TULISI VÄLTTÄÄ JA TULISI KYSYÄ ,MIKSI TÄMMÖISISSÄ RUKOUS TILANTEISSA VÄLTETÄÄN RUKOILEMASTA ,ISÄ MEIDÄN RUKOUSTA?? ,JOKA ON JEESUKSEN MEILLE OPETTAMA RUKOUS ,SIIS MIKSI TÄMÄ RUKOUS TAI RUKOUS MISSÄ PYYDETÄN TAIVALISEN ISÄMME TAHTOA TAPHATUVAKSI, JUURI SIINÄ TILANTESSA MISSÄ RUKOILLAN ASIAN PUOLESTA EI TEHDÄ !!.
OLEN IHMETELLYT TÄTÄ KAUAN. JULISTAJAT ,(ESIRUKOILIJAT) KIERTÄVÄT SEN .
TUTKI TÄTÄ ASIA RUKOILLEN JA RAAMATTUA TUTKIEN, JUMALAN SIUNAUSTA SINULLE.
TÄSSÄ MUUTAMA LINKKI JOSSA IHMISET OVAT LUOPUNEET KAATAMISESTA.
http://www.kirjasilta.net/artikkelit/misc/kokemuk.html
http://koti.mbnet.fi/hulk/lainaukset/karis_nieminen.html
haluan kertoa sinulle ja ehkä muillekkin minua pelastaville kertoa että olen ateisti ja kannatan satanismin aatetta.
Minä En rukoile.
Minä En käy kirkossa.
Minä En usko jumalaan tai muuhunkaan "suureen voimaan"
Minun mielestäni raamattu on maailman suurin kusetus...
mutta olen vapaamielinen muita uskontoja kohtaan.
Minun mielestänä kaka vaan saa uskoa mihin haluaa.
Ja uskonnoista on mukava puhua eri uskojen kannattajien kanssa...
joten minulle ei kannata tarjota mitään sukoa kun en pysty uskomaan sellaiseen mikä ei ole fyysistä.
ja heti kerrottakoonn että satanismi ei ole saatananpalvontaa...
Näinhän se näyttäisi menevän valtakirkossamme. Tiedän, että luterilaisistakin löytyy paljon todellisia uskovia, jotka elävät lähellä Jumalaa ja ovat elävässä uskossa. Kuitenkin kirkko organisaationa on etäytynyt jo aika kauaksi Raamatun opetuksen mukaisesta seurakuntajärjestyksestä.
Itse kuulun hellareihin, mutta en mitenkään halua vähätellä luterilaista kirkkoa ja varsinkaan sen jäseniä. Meillä ei makseta mitään veroa, vaan kaikki varat tulevat vapaaehtoisesta "uhrista", eli kolehdista. Helluntailaisuuskin on kirkollistumassa jo kovaa kyytiä, mutta ainakin vielä muutama vuosikymmen sitten oli täydessä toiminnassa Raamatun mukainen yleinen pappeus - jokainen tekee Jumalan valtakunnan työtä omalta paikaltaan, joillakin (esim. papeilla) se vain on näkyvämpi.
Esitit kysymyksiä luterilaisen kirkon varojen käytöstä. Siihen en voi vastata, koska en ole jäsen enkä perehtynyt asiaan. Voin vain sanoa, että en minäkään oikein ymmärrä pakollista maksua siitä, jos haluaa kuulua seurakuntaan.
Ja sitten uuteen kysymykseesi:
En tiedä mikä saa sinut kysymään tätä, jälleen käsitys luterilaisesta kirkosta kenties? Henkilökohtaisesti minä menen Jumalan eteen aina yksilönä, enkä tarvitse siihen välikäsiä. Pidän kuitenkin tärkeänä, että on kristittyjä ystäviä, ns. sielunhoitajia, joiden kanssa voi keskustella kaikista elämään liittyvistä asioista, rukoilla yms.
Pappia (helluntailaisuudessa pastoria) tarvitaan johtamaan seurakuntaa. Opin tässä hiljattain uuden käsitteen, "valtuuttava johtajuus". Kyseessä ei siis ole diktatorinen seurkunnan hallinta, vaan johtamistyyli, jossa vastuuta annetaan mahdollisimman laajalle. Johtaja on siis ainoastaan se, joka pitää kaiken kasassa, ettei homma leviä käsiin. (Helluntailaisuudessa on myös vanhimmisto, joka on eräänlainen "johtokunta".) Tämä ei toteudu täydellisesti kaikissa seurakunnissa, mutta se olisi tavoite. Pastoria tarvitaan myös opettamaan Jumalan sanaa.
Tulikohan siinä kaikki?
valinta jo.. ;))
Puhut kuin olisit uskova, mutta et ymärrä kuiteskaan..
Olipas siinä kiihdyksissä kirjoitettua tekstiä... Harmillista jos viestini saa aikaan moisia tuntemuksia. Se ei todellakaan ollut tarkoitus. Voisin vielä oikoa käsityksiäsi, jotka ovat täysin kirjoitukseni vastaisia, ns. ennakko-oletuksien sumentamia.
Ensinnäkin, en missään vaiheessa sanonut, että ihminen tarvitsisi kaatumisia tai muita manifestaatioita. Sen sijaan kirjoitin näin:
"Ensinnäkään kaatamista ei saisi pitää hengellisyyden tai Jumalan suosion mittarina. Jotkut eivät kaadu koskaan elämänsä aikana, mutta ovat silti jatkuvasti Jumalan aktiivisessa käytössä. Hengellisyydelle ei saisi laittaa ulkoisia mittareita, sillä se on aina yksilön ja Jumalan välinen asia."
Lisäksi kirjoitin henkilökohtaisesta näkemyksestäni:
"Minulla on jonkin verran kokemusta, vaikka tietoisesti pyrin pysymään kaukana kaikenlaisesta kaatuilusta. Mieluummin pysyny vankasti pystyssä Kristus-kalliolla :)"
Olen siis sitä mieltä, että usko ei ole kokemuksista tai tunteista kiinni. Usko on elämistä Kristuksessa. En kuitenkaan halunnut tuomita kaikkia kaatumisia ja kaatajia helvetin syövereihin, koska minulla ei ole perusteita näin sanoa. Itse olen kaatunut Pyhällä Hengellä täyttymisen yhteydessä. Jos nyt voisin tehdä toisin, olisin paljon mieluummin ollut polvillani Jumalan kasvojen edessä, mutta minkäs teet. Tärkeintä on se, että elämäni todellakin muuttui tuon tilanteen jälkeen. Sain tietoisuuden Jeesuksen sovitustyöstä MINUN kohdallani. Juuri niin, Pyhä Henki kirkastaa aina Kristusta, ja se on hyvä merkki siitä, onko kyseessä Jumalan Henki.
Minä en kulje rukousjonoissa. Olen sen verran skeptinen kaikkiin kaatajaevankelistoihin. Mieluummin rukoilen ystävieni kanssa ilman mitään kaatuilemisia. En kuitenkaan halua mitenkään kyseenalaistaa sitä, koska varmasti Jumala voi toimia rukousjonoissakin. Ne vain eivät ole minua varten. Kehoitan kuitenkin kaikkia olemaan hieman kriittisiä, koska puoskarointiakin tapahtu enenevissä määrin.
Olen tutkinut asiaa Raamatun valossa (ainakin jonkin verran). Tiedän, ettei kaatumisia tapahdu rukouksen yhteydessä, mutta hyvinkin usein Jumalan kohdatessa (Paavali, Johanneksen ilmestys, sotilaat Getsemanessa yms.). Kun ajattelee, ei ole mahdoton ajatus, että pieni ihminen kaatuu kaikkivaltiaan Jumalan kohdatessaan.
Toivotan Jumalan siunausta sinulle ja vaimollesi. Toivottavasti tämä hieman selkeytti ajatusmaailmaani. En ole siis mikään tunteilujen ja manifestaatioiden puolestapuhuja. Ennemminkin päin vastoin.
Siunausta.
Ei minusta peto sana ole kovinkaan epä kristitty jo ajattelee... ovathan sudet, koirat ja kaikki lihaa syövä petoja...
joista olen ottanu nimimerkkinikin koska ihminen on itsekkin peto.
olen ollut itse uskovainen muutamia vuosi sitten vielä, mutta löysin uskosta niin monenlaisia epäkohtia joita en tuntenut omakseni.
Aluksi olin ateisti ja ajattelin että mikään usko tai ismi ei enää mun maailmaa muuta.
mutta kerran satuin juttelemaan ystäväni(kyllä, hän on satanisti) kanssa hänen elämänkatsomuksestaan ja sitä kuunnellessa alkoi omat aatteeni kohdata satanismin parissa aika tarkalleen. mitä enemmän nyt olen satanismiin perehtynyt niin sitä enemmän olen siihen tykästynyt aate kantana.
Jos jotakuta kiinnostaa niin satanismiin voi perehtyä lukaisemalla esim. www.satanismi.net sivuston. sivu on tiivistetty ja hieman suppea näkemys mutta idea kyllä sieltä irtoaa hyvin...
tervetuloa omaan ihanaan elämään ilman jumalan pelkoa.
"Olipas siinä kiihdyksissä kirjoitettua tekstiä... Harmillista jos viestini saa aikaan moisia tuntemuksia. Se ei todellakaan ollut tarkoitus. Voisin vielä oikoa käsityksiäsi, jotka ovat täysin kirjoitukseni vastaisia, ns. ennakko-oletuksien sumentamia."
moni vahvasti uskova vetää herne-maissi-paprikat aika helposti nenään jos on hiemankaan päällekäyvä tai uskoa tarkemmin kritisoiva...
minulle se on tuttua kun kyseenalaistan usein useita uskoja saadakseni keskustelua aikaan...
mutta pientä närää alussa herättämällä saa oikeasti aikaan vahvoja mielipiteitä ja kantoja jotka kertovat kaunistelematta miten asiat ovat heidän mielestään...
Tällä kertaa "päällekäyminen" oli kuitenkin aiheetonta, ja johtui ainoastaan siitä, ettei kirjoituksiani oltu luettu ajatuksella loppuun.
Kristitty >< ei-kristitty keskusteluissa minulle on tullut vastaan keskustelun avaus -tyyppi "huudattaminen". Siinä esiinnytään jonain toisena mitä on ja suoranaisesti valehdellaan. Tällä pyritään saamaan vastapuolen todelliset ajatukset esiin. Mitä mieltä olet tällaisesta?
Niin se tulkittiin pääelle käyvänä ,ja kiihdyksissä kirjoitettuna ,tarkoitus oli jotakin ihan muuta ,pyydänpä anteksi kirjoitus kielen ja sisällöön suuhten sitä että tuli rykäistyä ulos tavaraa oikein olan takaa.
Ensinäkin luitko nuo linkit jotka laiton liitteksi?, niissä on kahden ihmisen kokemus ei koko mailman! varmankin hekin tekevät virheitä ja tuskinpa heilläkään niinkun ei kenelläkään muulla ihmisellä ole lopulista tietoa kaikesta raamattuun liittyvästä.
Mutta mielestäni ne ovat kyllä suuntaa antavia ajatuksia siitä ,että jotakin on tapahtunut kristin uskon viimeisellä sadan vuoden aikana ehkä pitempänä aikanakin, niin sanottu voima evankeliointi on levinnyt ja leviää edelleenkin kovaa vauhtia ja tosiasioille ei vain voi ummistaa silmiä ,kun ollaan poissa siitä että JUMALAN tahtoa ei enää pyydetä tapahtuvaksi,niin silloin taphtuu oma tahto ,vaikka se verhotakiin JUMALAN IHMEEKSI JA TAHDOKSI.
En itse ole helluntailainen ,mutta olen kuullut myös helluntailaisten varsinkin vanheman kaartiin kuuluvia ja heidän kommentteja siitä ,että tänä päivänä ei koetella henkiä oikeastan mitenkään,kaikki luottavat vaan siihen kun on tuttu naama ,niin kyllähän se tietää mitä se puhuu.
Mutta ihminen on syntinen omassa itsessään ja lihassaan,ja erehdyksiä sattuu vaikka kuinka hyvää tarkoitettaisiin, ja ainakin kun itse katson itseäni peiliin niin tiedän että olen toivoton ilman JEESUSTA ja hänen syntien sovitustyötä.
siunausta !
Caps lock sekä otsikon huutomerkithän sen tekivät :)
Eipä mittään. Tekevälle sattuu.
En lukenut kyseisiä linkkejä, enkä enää näin myöhää ala niitä lukemaan. Voin kyllä myöhemmin palata asiaan.
Muutaman ajatuksen vielä voisin kuitenkin jakaa.
Ensinnäkin, jos "voimaevankeliointi" tarkoittaa sitä, että myös ihmeet ja muut vastaavat ovat keskeisellä sijalla evankelioinnissa, se on yhtä vanhaa kuin kristinusko. Raamattu nimenomaan sanoo, että ihmeet ja merkit seuraavat julistettua sanaa. On kuitenkin syytä huomata, että aina tässä järjestyksessä. Sana on se, mille kaikki perustuu. Ihmeet ja merkit ainoastaan vahvistavat sanan.
Uskon, että kristinuskossa on tapahtunut ulkoisia muutoksia kautta aikojen. Tuskin missään ja enää pitkiin aikoihin on evankeliointi ollut täysin samanlaista kuin alkuseurakunnan aikoina. Jumala ei ole menneisyyden jumala, vaan Hän on eilen, tänään ja iankaikkisesti. Kun ympäristö muuttuu, täytyy myös kirkon mukautua toimintatavoiltaan (huom! Ei sisällöltään). Ns. Ennen vanhaan telttakokoukset olivat kova sana, ja niissä tuli paljon ihmisiä uskoon. Nykyään niitä vietetään pitkälti tavan vuoksi (poikkeuksiakin löytyy). Meidän täytyy jatkuvasti muuttaa toimintatapojamme, jotta tavoittaisimme tämänpäivän ihmiset. Tämä ei johda siihen, että pitäisi tinkiä uskon sisällöstä.
Siinä olen samaa mieltä kanssasi, että kaikki henget tulee koetella. Tämä ei ole kuitenkaan niin yksiselitteistä kuin voisi kuvitella. Mielipiteitä löytyy laidasta laitaan - mikä on siis oikea? Tärkeintä on, että jokainen tutkii henkilökohtaisesti Jumalan sanaa, ja viettää aikaa rukouksessa. Siltä pohjalta voi jo sanoa jotain ja muodostaa oman mielipiteensä. On kuitenkin huomattavaa, että Jumala kohtelee meitä aina yksilöinä. Hän saattaa ilmetä toisille eri tavoin kuin toisille.
Tästä voisi kirjoittaa vaikka koko yön, mutta nyt alkaa uni painaa. Jatketaan huomenna jos on tarvetta :)
Siunausta edelleen.
eiköhän se ollut siinä...
mielnkiinttoinen keskustelu tästäkin tuli ja on piristänyt ihmeesti työpäiviäni ku on päässyt keskustelemaan ihmisien kanssa asioista jotka kiinnostaa itseäni ja tiettävästi myös muita...
ymmärrän taas uskovaisia taas hieman paremmin, mutta ei vakaumustani edelleenkään muuta.
pysyn omassa ismissäni ja yritän ymmärtää muita....
Siinä on tavoitetta meille kaikille, olla vakaita omassa uskossamme mutta silti aidosti kunnioittaa muihin uskontokuntiin ja aatteisiin kuuluvia ihmisiä.
Luin tuossa antamasi linkin sisältöä. Siinä puhuttiin Saatanan kirkosta, magiasta ja riiteistä. Mikä on sinun suhteesi näihin? Kuulutko kyseiseen kirkkoon, ja mitä olet mieltä noista jälkimmäisistä? Tämä on hyvin henkilökohtainen kysymys ja voit vapaasti jättää vastaamatta. Minäkin vain mielelläni keskustelen eri "uskontokuntiin" (jos satanismi sellainen nyt on) kuuluvien ihmisten kanssa. Lisätieto ei ole koskaan pahitteeksi :)
Joka tapauksessa hyvää työpäivää sinulle.
"Siinä on tavoitetta meille kaikille, olla vakaita omassa uskossamme mutta silti aidosti kunnioittaa muihin uskontokuntiin ja aatteisiin kuuluvia ihmisiä."
Kunnioitan muita uskontoojen kannattajia ja koetan ymmärtää heitä, sama minulle mihin he uskovat. Jos he tulevat onnelliseksi pitämällä esimerkiksi lehmää pyhänä eläimenä niin minun puolesta pitäkööt. jos he ovat onnellisia uskonsa kanssa niin voi olla tyytyvinen.
"Luin tuossa antamasi linkin sisältöä. Siinä puhuttiin Saatanan kirkosta, magiasta ja riiteistä. Mikä on sinun suhteesi näihin? Kuulutko kyseiseen kirkkoon, ja mitä olet mieltä noista jälkimmäisistä?"
en kuulu tähän ko. kirkkoon ja pidän kirkko toimintaa jotenkin vastenmielisenä.
Itse olen enemmän aatteellisen puolen kannattaja, jolloin olen jättänyt magian ja muun vastaavan pois kun en itse niihin usko.
Mutta elämänkatsomuksellisesti satanismi antaa vapauden nauttia elämästä, jolloin ei tarvi pelätä että tekisi "syntiä" tms.
Satanismissa pyritään omaan hyvään oloon joka on välillä hyvin itsekästä.
Mutta satanismissa tulee kunnioittaa muita orgaaneita samoin kuin itseään.
satanismissähän ei palvota mitään "jumalaa", koska itse ihminen on "jumala/saatana".
Ihminen on omilla teoillaan orjuuttanut muut eläimet ja voi päättää eläimen kuin eläimen kohtalon silmän räpäyksessä. Joten ihminenhän on maailma julmin eläi, peto itse!
Joten itse en tapa/vahingoita mitään ellen ole syömä tarkoituksella sitä tappamassa.
ja lopuksi voin kertoa sen että satanismi ei ole uskonto sen keskeisessä tarkoituksessaan vaan pikemminkin elämän katsomus tai aate.
Kannatan ihmisiä jotka kannattavat myös muita uskontoja ja antavat heidän uskoa omaan uskoonsa tms.
Siinä olisi todella oppimista ihmisillä jotka "pakkosyöttävät" uskontoansa muille ihmisille.
Minun puolesta on sama mihin uskoo, kunhan on vain sinut itsensä kanssa ja on onnellinen.
Satanismi vaikuttaa aika poikkeavalta elämänkatsomukselta (verrattuna ns. uskontoihin). Toisaalta voidaan sanoa, että satanismi on todella yleinekin aate, sillä tieteen ihannoima materialistinen naturalismi näyttäisi olevan lähes identtinen satanismin aatteen kanssa. Satanismi on jokseenkin romantisoitu versio siitä. Olenko oikeassa?
Jos saan jakaa henkilökohtaisia mielipiteitäni, niin satanismi vaikuttaa aika tavoitteettomalta näkemykseltä elämään. "Kaikki on tässä ja nyt - elä täysillä ja nauti elämästä, sillä kohta se loppuu." Myönnän kyllä, että minun on mahdotonta tarkastella sitä neutraalisti oman uskoni takia, mutta eiköhän samaan päädy kuka tahansa.
Minulle usko on täynnä haasteita ja onnistumisen myötä niiden tuomaa mielihyvää. Jumalassa on kätkettynä maailmankaikkeuden salaisuudet, ja uskon kautta olen niihin osallistuneena. Toisin kuten usein uskotaan, elämä Jumalan matkassa on enimmäkseen jännittävää ja elämysrikasta, eikä tylsää ja monotonista kirkossa käymistä.
Olen kanssasi samaa mieltä siinä, että ihminen on maapallon pahin peto. Mikään muu elävä olento ei ole saanut yhtä paljon tuhoa aikaan kuin ihminen. Jossain jo mainitsitkin, että käsitys ihmisen raadollisuudesta on hyvinkin raamatullinen, mikä pitää paikkansa. Ajatuksen ykrinkertainen hyväksyminen on mielenkiintoista, sillä ihminen on kautta aikojen nimeomaan pyrkinyt pois tuosta asemasta. Sama jatkuu edelleen tuhansien uskontojen ja uskomuksien valossa. Itse jatkan taistelua, enkä tyydy ns. lankeemuksessa olemisen asemaan.
Minä pyrin kunnioittamaan ihmisiä uskonnosta, aatteista, ihonväristä, kansallisuudesta yms. riippumatta. En kuitenkaan voi kieltää uskoani siinä suhteessa, että on vain yksi tie ja kaksi suuntaa. Siinä mielessä olen paljon mustavalkoisempi kuin sinä. Tämä ei kuitenkaan missään nimessä oikeuta minua nostamaan muita ihmisiä korkeammalle, sillä lähtökohdistamme olemme kaikki samalla viivalla. Ihminen mikä ihminen.