Naatti Virolainen huorasi RKP:n kiristäessä hallituksesta lähtemisellä!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015842364
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015842364
Vastaukset 6
Vanhimmat
http://www.saunalahti.fi/eiry/johdanto.html
Maalaisliitolle oli 1964 tärkeää saada kokoon sen johtama hallitus, joka ei ollut mahdollista ilman Rkp:n mukaan tuloa. Rkp asetti osallistumisensa ehdoksi sen, että ruotsin kieli säädetään pakolliseksi aineeksi peruskoulussa. Puolueensa puheenjohtajana Virolainen "runnoi", kuten Linnankivi sanoo, muut hyväksymään Rkp:n vaatimuksen.
http://www.saunalahti.fi/eiry/johdanto.html
Pakkoruotsi kaikkia kansalaisia koskevana on uusi ilmiö. Se tuli peruskoulun mukana 1970-luvulla. Maamme pahimpana korruptiokautena. Pakkoruotsin ajaminen Suomen kouluihin 70-luvulla oli poliittista kauppaa. Johannes Virolainen vieläpä palkittiin teostaan. Hänet kutsuttiin Tukholmaan, missä hänelle myönnettiin kunniamerkki.
Jaakko Linnankivi, emeritus opetusneuvos, peruskoulun opetussuunnitelmakomitean 1970 jäsen, Helsinki (HS 22.11.95.):
"Koululainsäädännön koonti- ja tarkistustyö on meneillään. Perusopetuksen tehtävää arvioitaessa pitäisi kuulla riittävästi koulutyön todellisuuden, oppimisen, opetuksen, työ- ja kulttuurielämän sekä kansainvälistymisen asiantuntijoita. Peruskoulun kieliohjelma on aihetta arvioida uudelleen. ... Peruskoulun kahdesta pakollisesta kielestä on kiistelty aikaisemminkin. Hallituksen lakiesityksessä (Koulujärjestelmäksi) ja sivistysvaliokunnan mietinnössä 1968 esitettiin peruskouluun yhtä vierasta kieltä. Koulunuudistustoimikunta ja Peruskoulun opetussuunnitelmakomitea olivat ehdottaneet samaa. Hallitus vaihtui ja uusi hallitus teki sisäpoliittisen ratkaisun: ruotsin kielestä tuli peruskoulun pakollinen oppiaine."
Johannes Virolainen kirjoittaa tästä asiasta kirjassaan Vallankäyttö Kekkosen kaudella:
http://www.saunalahti.fi/eiry/pakkor.html
"Merkittävin kulttuuripoliittinen ratkaisu Koiviston hallituksen aikana oli peruskoulun puitelain valmistelu ja hyväksyminen. Puuttumatta asiaan muuten, on korostettava, että Paasion hallitus (opetusministerinä Reino Oittinen) oli ehtinyt jo antaa lakiesityksen eduskunnalle. Uuden hallituksen aloitteesta esitystä muutettiin siten, että peruskouluun tuli kaksi pakollista kieltä: englanti ja ruotsi, eikä vaan englanti, kuten Oittinen oli esittänyt. (Sittemmin Johannes Virolainen palkittiin Axel Olof Freudenthal-mitalilla, joka annetaan suomen ruotsalaiskansallisen liikkeen ansiokkaille edistäjille. Virolainen on ainoa suomenkielinen nimi mitalin saajien joukossa.
1. Kiistelty lakiesitys.
http://www.saunalahti.fi/eiry/pakkor.html
Suomi on ainoa maa maailmassa, jonka kouluissa enemmistön lapset pakotetaan lukemaan vähemmistön kieltä. Viisiprosenttisen vähemmistön kieltä. Pienen naapurimaan kieltä, jolla ei ole mitään käyttöarvoa Euroopassa. Sitä ei tarvita edes Ruotsissa, koska suomalainen kommunikoi siellä englannilla, kuten muutkin ulkomaalaiset. Sillä ajalla, kun suomalaiset koululaiset pänttäävät ruotsia, muiden maiden koululaiset, Ruotsi mukaan luettuna, lukevat jotakin suurta kieltä, englantia, saksaa, ranskaa jne.
Kun suomalainen nuori Euroopassa osallistuu kansainväliseen tapahtumaan, hänen täytyy pyytää joku ruotsalainen tulkikseen. Tähän tähtää kielten opetus Suomen kouluissa. Näin ruotsalaiset ovat sen suunnitelleet. Me suomalaiset kumarramme ja tottelemme. Näin meitä nöyryytetään. Itsenäinen kansa emme vieläkään ole. Henkisesti olemme Ruotsin alamaisia.
Urho Somerkivi: Peruskoulu. Synty, kehittyminen ja tulevaisuus. "Tällä kannalla (hallituksen esitys) olivat yleensä myös pedagogiset asiantuntijaelimet, kuten kouluhallitus, Koulunuudistustoimikunta, Peruskoulun opetussuunnitelmakomitea ym.
Samaan aikaan käytiin tiedotusvälineissä vilkasta keskustelua peruskoulun kieliohjelmasta. Pääosa siitä oli RKP:n järjestämää kampanjaa. …Paasion hallitus jätti paikkansa ja tilalle tuli Koiviston hallitus. Sen opetusministerinä oli Johannes Virolainen, joka jo aijemmin (yhdessä RKP:n ja LKP:n puheenjohtajien kanssa) oli ilmoittautunut kahden kielen puoltajaksi. Hallitusneuvotteluissa tehdyn sopimuksen mukaisesti eduskunta ohjattiin nyt tähän ratkaisuun. RKP oli pannut sen ehdoksi hallitukseen tulolleen. ... Suomalaisessa demokratiassa voi käydä niinkin, että 5 %:n vähemmistö määrää, mitä 95 %:n enemmistön on opiskeltava.
Vaalilause tuleviin eduskuntavaaleihin:
Maataloustukiaisia ja pakkoruotsia
STT 20.04.2004: "Toisen kotimaisen kielen poistuminen ylioppilaskirjoitusten pakkoaineena olisi saattanut toteutua jo viime hallituskaudella, ellei silloinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) olisi estänyt sitä. Edellisen hallituksen opetusministeri Maija Rask (sd.) kertoi tänään eduskunnassa, miten hän eräänä kauniina aamuna sai puhelun pääministerin kansliasta. - Viesti oli selvä ja yksinkertainen: En saa tuoda muutosesitystä hallituksen käsittelyyn. Rkp:n eduskuntaryhmää silloin johtanut kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos ja pääministeri olivat sopineet asiasta."
Paavo Lipponen toimi pääministerinä vuodesta 1995 vuoteen 1999 (Lipposen 1. hallitus) ja heti sen jälkeen 1999 - 2003 (Lipposen 2. hallitus). Ylioppilastutkinnon rakenneuudistus. jossa pakkoruotsi poistui ylioppilaskirjoituksista, sai vauhtia vasta vuonna 2004, kun 40 000 lukiolaista teki lakon ja marssi ulos kouluista maaliskuussa 2004 vaatien ylioppilastutkinnon uudistamista valinnaisemmaksi. Ylioppilastutkinnon rakenneuudistuksen toteutuessa oli pääministerinä Matti Vanhanen.