Hiilidioksidi on kaiken elollisen kasvun raaka-aine. Puutarhaviljelijät puhaltavat sitä lannoitteena kasvihuoneisiinsa ja lisäävät näin satoaan 30 prosenttia. Pohjoisen pallonpuoliskon kasvullisuuden lisääntyminen näkyy jo selvästi satelliittikuvissa, joiden perusteella lasketaan viherindeksejä. Jopa kuivuudesta kärsinyt Afrikan Sahelin alue vihertyy. Aavikko vetäytyy, puita ja pensaikkoa kasvaa tilalle.
Åbo Akademin ympäristönsuojelutekniikan dosentti Jarl Ahlbeck on julkaissut arvostetussa tiedejulkaisussa ”Journal of Geophysical Research” (Lähde: JGR, VOL. 107, NO. D11, 10-1029/2001JD001389, 2002) artikkelin, jossa hän todistaa, että vihertyminen johtuu ennen kaikkea hiilidioksidipitoisuuden kasvusta, eikä niinkään lämpötilasta.
Ahlbeckin tekemä uusi laskelma osoittaa, että luonnossa on mekanismi, joka vielä kiihdyttää hiilen sitoutumista eliökuntaan sitä mukaa kun hiilidioksidin pitoisuus ilmassa kasvaa.
Ahlbeck: ”Viimeisten 30 vuoden aikana ilmakehään jäävä osuus on pienentynyt 20 prosenttiyksikköä”.
Kysymys: Mitä se merkitsee niiden ennusteiden kannalta, joiden mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus tulee kaksinkertaistumaan tämän vuosisadan aikana ?
Ahlbeck: ”En usko, että se tulee koskaan kaksinkertaistumaan, vaan jäämään huomattavasti sen alle”.
Myöskään muut YK:n ilmastopanelin IPCC:n skenaarioiden lähtökohdat eivät näytä toteutuvan käytännössä. IPCC on mm. lähtenyt olettamuksesta, että vuonna 2100 maapallon ilmakehää kaasuttaisi hiilipäästöillään 11 miljardia ihmistä.
Väestötieteilijöiden uusimmat laskelmat jäävät kuitenkin huomattavasti tuon luvun alapuolelle. YK:n ympäristöjärjestö UNEP ennusti viime kesänä, että maapallon väkiluku nousee korkeimmillaan vuonna 2050 7,5 miljardiin ihmiseen ja kääntyy siitä laskuun ja on vain 5,5 miljardia vuonna 2150. Siis noin puolet ilmastoennusteiden lähtöoletuksesta.
Entä sitten olettamus, että juuri kehitysmaiden nopeasti kasvava, elintasoaan kiihkeästi nostava väestö lopullisesti räjähdyttäisi hiilipommin ilmakehässä. Ennusteet kehitysmaiden talouskasvusta ovat niinikään osoittautumassa karkeiksi yliarvioinneiksi.
Kaksi arvostettua ekonomistia ja kehitystalouden asiantuntijaa kiinnitti äskettäin Economist –lehdessä (The Economist, helmikuu 15.-21. 2003) huomiota vakaviin virheisiin IPCC:n analyyseissä, jotka koskevat kehitysmaiden talouksia. Heidän mukaansa jopa alhaisimmat kehitysmaiden hiilidioksidipäästöjä koskevat ennusteet edellyttävät kehitysmailta niin kovaa talouskasvua, että elintaso ylittäisi vuosisadan loppuun mennessä amerikkalaisten elintason mm. sellaisissa maissa kuin Etelä-Afrikka, Libya ja Pohjois-Korea.
Kun otamme huomioon kaikki IPCC:n hiilimallien pohjana olevat horjuvat oletukset hiilidioksidin kertymisestä ilmakehään, maailman väestönkasvusta sekä kehitysmaiden talouskasvusta, niin kuinka korkeaksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuus voi lopulta nousta ?
Ahlbeck: ”Se voi nousta korkeintaan 500 ppm:ään (=miljoonasosaa) ennustetusta 700:stä”.
Kysymys: Ja mitä se merkitsisi lämpöasteiksi muutettuna ?
Ahlbeck: ”Se on niin vähän, että sitä ei voida erottaa ilmaston luonnollisesta vaihtelusta”.
http://www.yle.fi/mot/mb100303/kasikirjoitus.htm
Åbo Akademin ympäristönsuojelutekniikan dosentti Jarl Ahlbeck on julkaissut arvostetussa tiedejulkaisussa ”Journal of Geophysical Research” (Lähde: JGR, VOL. 107, NO. D11, 10-1029/2001JD001389, 2002) artikkelin, jossa hän todistaa, että vihertyminen johtuu ennen kaikkea hiilidioksidipitoisuuden kasvusta, eikä niinkään lämpötilasta.
Ahlbeckin tekemä uusi laskelma osoittaa, että luonnossa on mekanismi, joka vielä kiihdyttää hiilen sitoutumista eliökuntaan sitä mukaa kun hiilidioksidin pitoisuus ilmassa kasvaa.
Ahlbeck: ”Viimeisten 30 vuoden aikana ilmakehään jäävä osuus on pienentynyt 20 prosenttiyksikköä”.
Kysymys: Mitä se merkitsee niiden ennusteiden kannalta, joiden mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus tulee kaksinkertaistumaan tämän vuosisadan aikana ?
Ahlbeck: ”En usko, että se tulee koskaan kaksinkertaistumaan, vaan jäämään huomattavasti sen alle”.
Myöskään muut YK:n ilmastopanelin IPCC:n skenaarioiden lähtökohdat eivät näytä toteutuvan käytännössä. IPCC on mm. lähtenyt olettamuksesta, että vuonna 2100 maapallon ilmakehää kaasuttaisi hiilipäästöillään 11 miljardia ihmistä.
Väestötieteilijöiden uusimmat laskelmat jäävät kuitenkin huomattavasti tuon luvun alapuolelle. YK:n ympäristöjärjestö UNEP ennusti viime kesänä, että maapallon väkiluku nousee korkeimmillaan vuonna 2050 7,5 miljardiin ihmiseen ja kääntyy siitä laskuun ja on vain 5,5 miljardia vuonna 2150. Siis noin puolet ilmastoennusteiden lähtöoletuksesta.
Entä sitten olettamus, että juuri kehitysmaiden nopeasti kasvava, elintasoaan kiihkeästi nostava väestö lopullisesti räjähdyttäisi hiilipommin ilmakehässä. Ennusteet kehitysmaiden talouskasvusta ovat niinikään osoittautumassa karkeiksi yliarvioinneiksi.
Kaksi arvostettua ekonomistia ja kehitystalouden asiantuntijaa kiinnitti äskettäin Economist –lehdessä (The Economist, helmikuu 15.-21. 2003) huomiota vakaviin virheisiin IPCC:n analyyseissä, jotka koskevat kehitysmaiden talouksia. Heidän mukaansa jopa alhaisimmat kehitysmaiden hiilidioksidipäästöjä koskevat ennusteet edellyttävät kehitysmailta niin kovaa talouskasvua, että elintaso ylittäisi vuosisadan loppuun mennessä amerikkalaisten elintason mm. sellaisissa maissa kuin Etelä-Afrikka, Libya ja Pohjois-Korea.
Kun otamme huomioon kaikki IPCC:n hiilimallien pohjana olevat horjuvat oletukset hiilidioksidin kertymisestä ilmakehään, maailman väestönkasvusta sekä kehitysmaiden talouskasvusta, niin kuinka korkeaksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuus voi lopulta nousta ?
Ahlbeck: ”Se voi nousta korkeintaan 500 ppm:ään (=miljoonasosaa) ennustetusta 700:stä”.
Kysymys: Ja mitä se merkitsisi lämpöasteiksi muutettuna ?
Ahlbeck: ”Se on niin vähän, että sitä ei voida erottaa ilmaston luonnollisesta vaihtelusta”.
http://www.yle.fi/mot/mb100303/kasikirjoitus.htm
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.