Suomessa ei osata tehdä rekkojen perävaunuja vaikka eletään avaruusteknologian aikakautena!
Liikenteessä vedetään muulikärryjä! TAPPOKONEITA.
Liikenteessä vedetään muulikärryjä! TAPPOKONEITA.
Suomessa ei osata tehdä REKKOJEN
PERÄVAUNUJA!
61973
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tuollainen kanta ?
En tiedä kaverin kantaa, mutta sen tiedän että Suomessa tehdään Euroopan halvimmat perävaunut. Työhöni kuuluu erilaisten perävaunujen (uusien) maahantuonti, ja O1 ja O2 luokan perävaunuissa muualla tehdyt ovat hintakilpailukykyisiä, suuretan sarjojen vuoksi, mutta heti kun loikataan yli 3,5 tonnin kokonaismassan niin suurista sarjoista huolimatta saksalaiset ja tsekkiläiset keskiakselivaunut, puolikkaat ja varsinaiset ovat tuntuvasti kalliimpia kuin kotimaiset.
En ole lainkaan perehtynyt kotimaisiin O3 enkä O4 luokan perävaunuihin, joten minusta ei ole lausumaan mitään niiden laadusta. Silti herää kysymys siitä että onko hinnalla ja laadulla jotain tekemistä keskenään.
Ammattilaiset varmasti tietävät, ja ossavat kenties perustellakin.
Jonkun verran on noiden kärryjen kanssa tullut pelattua, enimmäkseen kotimaisten täysperävaunujen mutta myös jokusten ulkomaisten puoliperävaunujen kanssa. Flieglin tekemä vyökapellitraileri mallia vuokravaunu oli suht toimiva mutta jotenkin heppoisesti tehdyn oloinen, kun taas Kögelin tekemä FRC-kaappi jakoauton selässä oli aivan ok, tosin standarditekeleen olemuksen huomasi toimivuudessa.
Kotimaiset vempeleet toimivat yleensä ihan hyvin, tosin Ekeriläisen kyljen toimivuudesta en ole ihan niin vakuuttunut kuin mitä siitä kerrotaan. Kyllähän se toimii, mutta kun se ei sen kummempi ole kuin muutkaan. Närkon uusi systeemi on hyvän tuntuinen, myös tuo nyt perässä oleva tuoreehko Limetec toimii kuin ajatus. Tosin se on melko uusi. Vaunu on kokosivuaukeava kaappivaunu pressukatolla. Huomaa yksityiskohdista että Ahola (joka omistaa Limetecin, niille jotka sitä eivät vielä tienneet) ajaa itse paljon peltiä kun tuossakin saa katon auki pienellä vaivalla sekä taka- että myös etupäästä. Siten on helppo lastata kärryn keulaan peltikelat oikeaan paikkaan akselien päälle.
Vetäjässä on noin -98 vuodelta oleva vastaava NTM:n tekemä kori, sekin toimii varsin hyvin. Eihän se katto ihan lähes pelkällä kiukkuisella katseella liiku kuten siinä uudehkossa kärryssä, mutta ei sitä hiki hatussakaan tarvitse rempoa.
Suomalaisilla kori- ja perävaunutehtailla on melkoinen markkinaosuus mm. Ruotsissa ja Norjassa. Siksi en ihan noin lähtisi väittämään niitä huonoiksi, sillä kyllähän em. maissa omaakin alan teollisuutta on ja siellä osataan vaatia hyvää laatua. Olenpa nähnyt hollantilaisessakin yhdistelmässä Ekerin kaapit.
Pikkukärryistä kokemusta on sen verran että mulla on ruotsalainen Herrljungalainen jarrullinen kevytperävaunu kapellikatteella. Jarrullisuus johtuu siitä, että vaunu on ostettu Ruotsista silloin kun kärryjen piti olla siellä jarrullisia jotta sai ajaa silloisen 70km/h. Hyvin toimiva vaunu sekin on, vaikkei se ihan hirveän paljon käytössä olekaan. Kotimaisista vastaavista on hyvin vähän kokemusta. On mulla joku omavalmiste-kevytperävaunukin, jarruton sellainen. Hyvä heittopussi mutta on nyt projektiasteella, siihen on jo navat vaihdettu ja nyt pitäisi laittaa uusi pohjavaneri ja uudet valot, sitten se menee taas hyvänä heittopussina :-)
Tappokoneita tunnetaan mm. tuotemerkeillä Toyota, Saab, Opel ja monia muita. Yhteistä niille on useimmiten ajoneuvoluokka, M1...
Itselläni ollut aiemmin Saksassa ja Belgiassa tehtyjä käytettynä tuotuja kärryjä olleet tosi keveitä, eristämättömiä umpikärryjä, joskus joku nauroi niitti seinille, mutta tein huipputulosta koska super kestäviä, esim. jarrut tarvi remontin vasta n. 15 vuoden iässä, polttoaineen kulutus oli pieni keveyden vuoksi, eikä alkuperäinen ostohintakaan kovin korkea ollut. Ongelmat alkoivat heti suomalais valmisteisten kanssa, esim. v. 97 Närkö dollyistä on jarrut rakennettu kahteen kertaan kokonaan ja kesken työpäivän verstaalla muutaman kerran vuodessa.
2003 ostin Närkön puolikkaan, Täys romu, osat oli vain laitettu paikalleen miettimättä lujuuksia tai käyttö ominaisuuksia, yhdistelmän polttoaineen kulutus nousi 4 litraa satasella koska hirveän painava ja lisäksi heiluri vedettäessä.
Pahinta oli kuitenkin on/Off jarrut jos kevyesti koski jarruun niin viiveen jälkeen kärryn jarrut nappas kii ja melkein lensi kuskin pää tuulilasiin jos ei osannut varoa.
Närkö korjasi kaikkea muuta, mutta ei jarruja eivät noteerannet asiaa lainkaan useista pyynnöistä huolimatta.
Vein kärryn Närkön merkikihuoltoon Easy-KM:lle ensimmäiseen vuosikatsastukseen, ei korjausta jarruihin, eikä maksanut mitään (ei edes katsastus maksua), mutta leima tuli.
Kuukausia pyysin käyriä nähtäväkseni viimein sain AKE:lta käyrät, olivat aivan ihanteelliset keskellä käytävää.
Vein itse toiselle asemalle, käyrät täysin pystyssä käytävän yläpuolella AKE:lla selittivät että eri merkkiset mittauslaitteet antaa eri tuloksen.
Asia lähti eteenpäin vasta kun tein Liikenne ministeriön Caven`lle kirjeen tilanteesta jossa kärry poikittain (ABS häiriö,sadekeli) Helsingin keskustassa vastaantulijan puolella (onneksi aamu viideltä ei vastaantulijoita).
Asiassa selvisi mm. että AKE tehnyt katsastus konttoreille kirjeen jonka mukaan NÄRKON ylitehokkaisiin jarruihin ei tule puuttua.
- Närkon kärry tuli koska oli ainoa kotimainen joka pääsi lähelle keski Eurooppalaista hintatasoa.
- Sitä ennen AKE kieltäytynyt (suullisesti)hyväksymästä halvempaa ja töihin soveltuvampaa belgialaista kun ei yleistä EU-hyväksyntää tyypillä.
Koko projektista tuli käsitys että AKE:n, katsastajien ja kotimaisen perävaunuteollisuuden yhteistyö on härskimpää kun yleisesti lahjonnasta tunnetuissa valtioissa. Näillä kuljetusliikkeiltä ylihintana lypsetyillä varoilla sitten ostelevat toisiaan ja myös Ruotsalaisia valmistajia.
PS. Konginkankaan kärry oli myös ko. valmistajan tekemä ja todennäköisesti myös valtion omistaman korjaamon kautta katsastettu.
Terveisin
Timo Nieminen
Kuljetusyrittäjä
[email protected]
Hyvä että tänne kirjoittelee myös alan ammattilainen, eikä vain kuuma kalleja jotka luulevat tietävänsä asioista jotakin.