Täältä minä voin mielivaltaisesti valita itselleni mentaalisesti heikon ihmisyksilön, jonka kuori särkyy, kuten pähkinä pihdeissäni. Sen voisin löytää vaikka ”suurella verbaalisella tikulla” jolla ”tökin” yksilöitä, tai kansankielellä ilmaistuna terävän spontaanilla vittuilulla. Tiedän, että teitä henkisesti heikkoja on jopa paljonkin ja amatöörit teistä tekevät pelini aivan liian helpoksi. Te toiseen ryhmään kuuluvat taas luulette harhauttavanne olemalla välinpitämättömiä, mutta todellinen sadisti omaa niin suuren itseluottamuksen ja on niin taitava (itse pidän sitä jopa taiteena), että tämänkaltainen henkilö tietää toimintansa vaikutuksen joka tapauksessa yrititte te harhauttaa tai ette, nenäni kyllä haistaa kun ”vapisevahaavanlehti” yrittää puolustautua hyvin alkeellisia psykologisia menetelmiä käyttäen. Kolmas ryhmä onkin jo sellainen segmentti johon minä en pysty porautumaan. Onneksi olkoon, te olette niitä selviytyjiä ja sitä evoluution huippua, jota maailma kaipaa!
Tämän jälkeen kun olen löytänyt objektini, mieleni halajaa silkkaa sadismia? Miksipä tässä vaiheessa kukaan muukaan enää tyytyisi pudottamaan pelkkää paskaa tarkoin valitun uhrin suureen elämänselkäreppuun ja pysytellä niin sanotun vittuilun parissa? Sillä, voi siirtyä kylmiin, verisiin ja limaisiin lihanpaloihin, tällöin affektin luonne muuttuu tyystin, ärsyyntyneestä kiukusta, tukahduttavan brutaaliksi tuskakasi (sadismiksi) ja mikä parasta, siihen ei tarvita kuin hyppysellinen ”mausteita” syvältä tajunnansuonesta jolla keittää uhri henkisesti elävältä.
Mutta siteeraten Kirsi Saloa; ”kuka on heikoin lenkki”? ...sinäkö, vai sinä...?? Minäpä taidan tietää kuka hän on... luulenpa, että joku muukin ainakin arvuuttelee oikeaan ilman suuntaan... minne sormeni lienee osoittaakaan, sinne taitaa tulla kolean sateinen ja ahdistava syksy.
Tämän jälkeen kun olen löytänyt objektini, mieleni halajaa silkkaa sadismia? Miksipä tässä vaiheessa kukaan muukaan enää tyytyisi pudottamaan pelkkää paskaa tarkoin valitun uhrin suureen elämänselkäreppuun ja pysytellä niin sanotun vittuilun parissa? Sillä, voi siirtyä kylmiin, verisiin ja limaisiin lihanpaloihin, tällöin affektin luonne muuttuu tyystin, ärsyyntyneestä kiukusta, tukahduttavan brutaaliksi tuskakasi (sadismiksi) ja mikä parasta, siihen ei tarvita kuin hyppysellinen ”mausteita” syvältä tajunnansuonesta jolla keittää uhri henkisesti elävältä.
Mutta siteeraten Kirsi Saloa; ”kuka on heikoin lenkki”? ...sinäkö, vai sinä...?? Minäpä taidan tietää kuka hän on... luulenpa, että joku muukin ainakin arvuuttelee oikeaan ilman suuntaan... minne sormeni lienee osoittaakaan, sinne taitaa tulla kolean sateinen ja ahdistava syksy.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.