Kun luen tänä aamupäivänä tätä uskontopalstaa, niin mieleen tulee yksi kysymys, voimmeko antaa anteeksi. Voimmeko antaa syvätkin loukkaukset anteeksi? Voimmeko unohtaa kärsimämme nöyryytys?
Voimmeko hyväksyä sen tosiasian, että meitä aina välillä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti?
Voimmeko hyväksyä sen tosiasian, että meitä aina välillä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti?
Vastaukset 3
Vanhimmat
...Anna meille anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Siispä. Kristillinen etiikka on joustavaa: saat anteeksi niin, kuin itsekin annat. Saat anteeksi, jos tahdot antaa anteeksi. Jos itsellä ei ole voimaa antaa anteeksi, mutta tahtoo antaa anteeksi, niin Jeesus auttaa. Ja voi antaa isotkin asiat anteeksi. Itse asiassa kaikki asiat.
Tämä on tosi. Tunnen monia ja monia ihmisiä, jotka ovat antaneet kaiken maailman kauheudet ja kamaluudet anteeksi. Muun muassa itseni. Enkä muistele kärsimääni pahaa.
...Anna meille anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Siispä. Kristillinen etiikka on joustavaa: saat anteeksi niin, kuin itsekin annat. Saat anteeksi, jos tahdot antaa anteeksi. Jos itsellä ei ole voimaa antaa anteeksi, mutta tahtoo antaa anteeksi, niin Jeesus auttaa. Ja voi antaa isotkin asiat anteeksi. Itse asiassa kaikki asiat.
Tämä on tosi. Tunnen monia ja monia ihmisiä, jotka ovat antaneet kaiken maailman kauheudet ja kamaluudet anteeksi. Muun muassa itseni. Enkä muistele kärsimääni pahaa.
Entä, jos emme osaa antaa anteeksi itsellemme sitä, että saatamme olla väärässä, että me siitä mahdollisuudesta huolimatta yritämme vääntää asiat juuri niinpäin kuin asiat eivät ole...? Entä, jos me olemme se, jonka pitäisi pyytää anteeksi?