Siis osuuden arvo.
Miten rahastojen hinta
muodostuu?
71152
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Rahaston käteisvarojen ja osakkeiden (tai korkopapereiden y.m.) arvo lasketaan määriteltyyn kellonaikaan kaikkina pankkipäivinä. Arvo julkaistaan mm. Helsingin pörssin toimesta samoin pankit ja pankkiiriliikkeet sivuillaan julkaisevat arvon.
Rahastomerkinnässä ostetaan osuuksia tuosta rahastosta ja sillä kertomalla tuon arvon saa selville paljonko rahastosijoituksen arvo on päivittäin.
Rahaston arvo (käteisivarat,osakkeet,rahasto-osuudet) jaetaan olemassa olevien osuuksien määrällä.
Eli siis esim. suuri kysyntä ei vaikuta rahasto-osuuden hintaan?
Aivan oikein. Rahasto-osuuden hinta ei nouse kysynnän vuoksi, ainakaan suoranaisesti. Kun uusia ihmisiä ostaa rahasto-osuuksia, rahastoyhtiö saa näiltä lisää rahaa. Tuo uusi raha sitten sijoitetaan rahaston sääntöjen mukaisesti markkinoille, eli sillä ostetaan salkkuun lisää osakkeita tai korkopapereita.
Oikein suurten uusien sijoittajajoukkojen kiinnostus jotakin suhteellisen pientä markkina-aluetta kohden (vaikkapa esim. Baltiaa) pakottaa kyseiset rahastot ostamaan osakkeita sijoitetuilla summilla, jolloin osakkeiden kysyntä kasvaa ja osakekurssit ja näin ollen myös niitä omistavien rahasto-osuuksien arvo kasvaa.
Liike tapahtuu vastaavasti myös toiseen suuntaan.
Jos rahastoon tulvii runsaasti uutta rahaa, se voi nostaa rahaston käteisvarojen määrän "liiankin suureksi" ja käteisvarat eivät tuota lisäarvoa rahastolle. Suuret käteisvarat siis voivat hidastaa nousuvaiheessa olevan rahaston kehitystä. Laskuvaiheessa suuret käteisvarat hidastavat rahaston laskua.
Sekä osakesijoittamisessa että rahastosijoittamisessa pätee pitkälle sääntö, että kurssit nousevat parhaiten siellä missä pörssiin tai rahastoihin tulee runsaasti uutta rahaa eli kysyntä ylittää tarjonnan. Raha käyttäytyy aivan samalla tavalla kuin muukin kauppatavara.
Tämä selittää ns. KEHITTYVIEN MARKKINOIDEN (Itä-Eurooppa, latinalainen Amerikka, Intia,Kauko-Itä, Kiina, Lähi-Itä) kurssien voimakkaan nousun viime vuosina ja edelleenkin.
Esimerkiksi Suomessa viime kuukausina yli puolet uudesta rahastosijoitusrahasta on suuntautunut kehittyville markkinoille. Sama kaiketi se on muuallakin.
Kannattaa lisäksi muistaa että esim. Mumbain pörssi (Intia) on volyymiltään vain Tukholman pörssin kokoinen (Intian väkiluku yli 1 miljardin). Ulkolaisen rahan tulva volyymiltään pienen Mumbain pörssiin nostaa kursseja nopeasti ainakin toistaiseksi.
Ne jotka uskaltavat sijoittaa näille markkinoille, korjaavat runsasta satoa. Ja siis Suomesta yli puolet lisärahasta suuntautuu kehittyville markkinoille. Uakallusta siis on, vaikka herrat varoittelevat. Hyppää kyytiin!
Tämä selvensi mukavasti rahastojen käyttäytymistä. Rahasto-osuuksia ei itsellä vielä ole, mutta jotain voisi toki harkita. Kotimaisten osakkeiden tuotto on tosin ollut niin mukavaa jo useamman vuoden, että en tiedä onko tässä vaiheessa tarvetta hypätä rahastojunaan.
Rahastoissa kätevää onkin juuri mahdollisuus päästä pelaamaan/hajauttamaan ulkomaille. Jos osaa pelata itsekin papereilla, ei välttämättä Suomen pörssiin kannata rahastojen välityksellä mennä.