Suomessa kamppailee keskenään kaksi ideologiaa: Hierarkisuus vs individualismi.
Psykoanalyyttisessa teoriassa ihmisen psyyke jaetaan kahteen osaan 1. minä/ego ja 2. yliminä/superego. Lapsella ei ole kumpaakaan. Minä syntyy ensin toisten ihmisten vaikutuksesta, kun he vaativat jotakin mitä lapsi ei halua. Yliminä syntyy minälle työkaluksi, johon minä astuu ollessaan tekemisissä erilaisten ulkoisten vaatimusten kanssa. Yliminä testaa minälle ulkomaailmasta saapuvia vaatimuksia leikkimisellä ja rooleilla, ja lopulta minä oppii tekemään omia päätöksiä riippumatta toisista ihmisistä. Tämä kyky määrittelee minän vahvuuden ja itsenäisyyden.
Yhteiskunnan hierarkiat ovat tärkeä tapa jäsentää todellisuus ymmärrettävään ja hallittavaan muotoon. Mutta ne ovat nimenomaan yliminään perustuvia logiikoita. Minä tarvitsee vapautta tehdä itsenäisiä päätöksiä ja ilmaista persoonallisuutta, tunteita ja yksilöllisiä kokemuksia.
Yhteiskunta voidaan siis järjestää joko hierarkisesti tai individualistisesti. Kapitalismi on hierarkinen, jossa yksilönvapaus merkitsee nimenomaan vuoron perään yksilöiden vapautta ohjailla hierarkioita. Sosialismi on individualistinen, jossa toisista riippumattomat, itsenäiset yksilöt ovat taloudellisesti vapaita.
Yhteiskunnan muodostamisen keskeinen ongelma onkin siis se, että miten ihmiset vapautetaan hierarkioista, ja miten itsenäiset yksilöt voivat toimia vapaasti ja tasa-arvoisesti. Ilman resurssien puutetta tai sitä, että yksi yksilö asettuu toisen yläpuolelle.
Ihmisarvo perustuu yksilön ainutlaatuisuudelle. Se ei perustu ulkoisille ominaisuuksille vaan sisäisille ominaisuuksille. Jokainen yksilö on tasa-arvoinen. Periaatteessa ihanneyhteiskunta syntyy siitä, kun jokainen yksilö on vapaa löytämään itsensä, ilman sosiaalisia hierarkioita.
Psykoanalyyttisessa teoriassa ihmisen psyyke jaetaan kahteen osaan 1. minä/ego ja 2. yliminä/superego. Lapsella ei ole kumpaakaan. Minä syntyy ensin toisten ihmisten vaikutuksesta, kun he vaativat jotakin mitä lapsi ei halua. Yliminä syntyy minälle työkaluksi, johon minä astuu ollessaan tekemisissä erilaisten ulkoisten vaatimusten kanssa. Yliminä testaa minälle ulkomaailmasta saapuvia vaatimuksia leikkimisellä ja rooleilla, ja lopulta minä oppii tekemään omia päätöksiä riippumatta toisista ihmisistä. Tämä kyky määrittelee minän vahvuuden ja itsenäisyyden.
Yhteiskunnan hierarkiat ovat tärkeä tapa jäsentää todellisuus ymmärrettävään ja hallittavaan muotoon. Mutta ne ovat nimenomaan yliminään perustuvia logiikoita. Minä tarvitsee vapautta tehdä itsenäisiä päätöksiä ja ilmaista persoonallisuutta, tunteita ja yksilöllisiä kokemuksia.
Yhteiskunta voidaan siis järjestää joko hierarkisesti tai individualistisesti. Kapitalismi on hierarkinen, jossa yksilönvapaus merkitsee nimenomaan vuoron perään yksilöiden vapautta ohjailla hierarkioita. Sosialismi on individualistinen, jossa toisista riippumattomat, itsenäiset yksilöt ovat taloudellisesti vapaita.
Yhteiskunnan muodostamisen keskeinen ongelma onkin siis se, että miten ihmiset vapautetaan hierarkioista, ja miten itsenäiset yksilöt voivat toimia vapaasti ja tasa-arvoisesti. Ilman resurssien puutetta tai sitä, että yksi yksilö asettuu toisen yläpuolelle.
Ihmisarvo perustuu yksilön ainutlaatuisuudelle. Se ei perustu ulkoisille ominaisuuksille vaan sisäisille ominaisuuksille. Jokainen yksilö on tasa-arvoinen. Periaatteessa ihanneyhteiskunta syntyy siitä, kun jokainen yksilö on vapaa löytämään itsensä, ilman sosiaalisia hierarkioita.
Vastaukset 1
Vanhimmat
sekobolzi