Opintoretkemme kumpujen hietikolla on päättynyt. Esko (siis minä) ja urpo (tuo napatanssin napa) vietimme kokonaisen kotvan subtropiikin alaluokilla opiskelemassa tarkkailutekniikoita. Huomiomme olivat mittavat! Näistä riittää hampaiden kirskuntaa alkuviikoksi jos toiseksi.
Mystinen purnukka! Urpo (tuo kemikaalimies suihkeineen) havainnoi valkoisen uutteen mitäänsanomattoman vaikutuksen. Poltteen alla, suorassa valokontaktissa ei minkään tason seuraamuksia sikspäkeissä saati raameissa. Jopa paidatta! Minä (siis esko) sen sijaan sain ilman purnukoita koko rahalle vastinetta muutamasta sadasta vesikellosta ynnä purppuraväristä ulokkeessa, jota lähemmällä tarkastelulla voi nenäksikin kutsua.
Tuhlausta ravitsemustasapainoon! Urpon valuutan viskely ravitsemuskeitaiden patoihin ei tuonut hetken tyydytystä kummempaa seuraamusta! Minä sen sijaan sain parin vuorokauden pullotuksen jo syrjäkujan kepapista. Eipä tarvinnut einespuolta kaasun sekaan hetkeen heitellä. Ylitse vuotavainen oli halpa atria.
Kamerakurssi! Urpon (tuon optisen sfinksin) välinpitämättömyys rantojen kumpujen taltioimiseen digitaaliseen muotoon kummastutti. Kysyinkin asiasta useaan otteeseen vastausta saamatta. Minä (siis esko) näytinkin mallia ja kursailematta taltioin jo toista kohdetta kunnes paikallinen epäkiitollisuus pullistelevine otsasuonineen sinkosi taltioimisvälineeni olomuotoon, jossa siitä ei edes pohjan leville liene suurempaa hyötyä. Sinne meni kumpukokoelma huippuineen tangoineen.
Retkeily avartaa? Nojjaa. Ainakin tilille jäi vain kaiku. Suurempia avanteita en saanut ja rakkulatkin olen jo pääosin puristellut tyhjiksi. Urpolla (tuolla karavaanien shamaanilla) oli luultavasti hauskaa. Ainakin virneestä päätellen.
Mystinen purnukka! Urpo (tuo kemikaalimies suihkeineen) havainnoi valkoisen uutteen mitäänsanomattoman vaikutuksen. Poltteen alla, suorassa valokontaktissa ei minkään tason seuraamuksia sikspäkeissä saati raameissa. Jopa paidatta! Minä (siis esko) sen sijaan sain ilman purnukoita koko rahalle vastinetta muutamasta sadasta vesikellosta ynnä purppuraväristä ulokkeessa, jota lähemmällä tarkastelulla voi nenäksikin kutsua.
Tuhlausta ravitsemustasapainoon! Urpon valuutan viskely ravitsemuskeitaiden patoihin ei tuonut hetken tyydytystä kummempaa seuraamusta! Minä sen sijaan sain parin vuorokauden pullotuksen jo syrjäkujan kepapista. Eipä tarvinnut einespuolta kaasun sekaan hetkeen heitellä. Ylitse vuotavainen oli halpa atria.
Kamerakurssi! Urpon (tuon optisen sfinksin) välinpitämättömyys rantojen kumpujen taltioimiseen digitaaliseen muotoon kummastutti. Kysyinkin asiasta useaan otteeseen vastausta saamatta. Minä (siis esko) näytinkin mallia ja kursailematta taltioin jo toista kohdetta kunnes paikallinen epäkiitollisuus pullistelevine otsasuonineen sinkosi taltioimisvälineeni olomuotoon, jossa siitä ei edes pohjan leville liene suurempaa hyötyä. Sinne meni kumpukokoelma huippuineen tangoineen.
Retkeily avartaa? Nojjaa. Ainakin tilille jäi vain kaiku. Suurempia avanteita en saanut ja rakkulatkin olen jo pääosin puristellut tyhjiksi. Urpolla (tuolla karavaanien shamaanilla) oli luultavasti hauskaa. Ainakin virneestä päätellen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
hilettä rinnalle?
Vaikuttava metkakertomus. ;)