Jeesuskin vittuili

"Suomalaisvanhukset käyttävät eniten unilääkkeitä Pohjoismaissa (19:16)

Lääkärit määräävät vuosi vuodelta enemmän unilääkkeitä suomalaisille ja etenkin iäkkäille ihmisille. Jo useamman vuoden ajan on unilääkkeiden käyttö ollut Suomessa suuempaa kuin muissa Pohjoismaissa.
   
Ruotsissa ja Norjassa unilääkkeiden käyttö on pysynyt suunnilleen tasaisena, mutta Suomessa kulutus kasvaa kaiken aikaa parin prosentin vuosivauhtia.   
 
Tanskassa lääkkeiden käyttö kääntyi laskuun 1990-luvun puolivälissa sen jälkeen kun viranomaiset puuttuivat asiaan voimakkaasti.    
Kaikkiaan unilääkkeisiin
käytetään Suomessa noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tuhannen suomalaisen joukko nappaa päivässä keskimäärin 53,5 unilääkeannosta.
   
Alueelliset erot unilääkkeiden käytössä ovat valtavat. Tuhat ahvenanmaalaista tarvitsee vain 37 unipilleriä, kun taas Etelä-Pohjanmaalla 64 annostakaan ei ihan riitä.
   
Tuoreet tutkimukset osoittavat, että jatkuvasti käytettynä unilääkkeet heikentävät ihmisen toimintakykyä ja nopeuttavat dementian kehittymistä. Sekä dementoituvat ihmiset että unilääkkeiden suurkuluttajat kuuluvat samaan ikäryhmään, eläkeikäisiin.

Lisää aiheesta tiistain Helsingin Sanomissa"




Liiat unilääkkeet heikentävät vanhusten muistia

Kahden viikon lääkitysohje on unohtunut lääkäreiltä

Terveydenhuolto pahentaa ja nopeuttaa itse vanhusten dementoitumista uni- ja psyykenlääkkeillä. Lääkärit määräävät varsin löyhäkätisesti ja vuosi vuodelta enemmän unilääkkeitä suomalaisille, etenkin iäkkäille ihmisille.
   
Viime kesänä julkaistu ranskalaistutkimus osoittaa, että pitkäaikainen bentsodiatsepiinien käyttö vähentää merkittävästi tajunnan ja ymmärtämisen tasoa aivoissa.
   
Suomalaiset vanhuslääketieteeseen eli geriatriaan perehtyneet lääkärit ovat myös huomanneet ilmiön.
   
Unilääkkeisiin käytetään Suomessa noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tuhannen suomalaisen joukko nappaa päivässä keskimäärin 53,5 unilääkeannosta.    

Alueelliset erot unilääkkeiden käytössä ovat valtavat. Tuhat ahvenanmaalaista tarvitsee vain 37 unipilleriä, kun taas Etelä-Pohjanmaalla 64 annostakaan ei ihan riitä. Etelä-Pohjanmaa johtaakin kirkkaasti unilääkkeiden käyttötilastoa.  
  
Yli 60 pilleriä tarvitsee myös tuhannen eteläsavolaisen ja kymenlaaksolaisen joukko.    

"Suomessa lääkärit eivät ole saaneet aikaan samanlaista ryhtiliikettä unilääkkeiden määräyksiin kuin kollegansa muissa pohjoismaissa.

Suomalaiset syövätkin naapurimaiden asukkaisiin verrattuna selvästi eniten unilääkkeitä", kertoo tutkimuspäällikkö Timo Klaukka Kelasta.
   
Tanskassa viranomaiset puuttuivat ravakasti unilääkkeiden määräämiseen 1990-luvun puolivälissä, ja lääkkeiden käyttö kääntyi laskuun.
   
Ruotsissa ja Norjassa unilääkkeiden käyttö on pysynyt suunnilleen tasaisena, mutta Suomessa kulutus kasvaa kaiken aikaa parin prosentin vuosivauhtia. Jo useamman vuoden se on ollut suurinta Pohjoismaissa.  
  
Tuoreet tutkimukset osoittavat, että jatkuvasti käytettynä unilääkkeet heikentävät ihmisen toimintakykyä ja nopeuttavat dementian kehittymistä. Sekä dementoituvat ihmiset että unilääkkeiden suurkuluttajat kuuluvat samaan ikäryhmään, eläkeikäisiin.
   
Vähintään keskivaikeasta dementiasta kärsii nyt noin 75 000 suomalaista. Heidän määränsä ennustetaan kasvavan 128 000:een vuoteen 2030 mennessä.
   
"Bentsodiatsepiineja sisältävät unilääkkeet lamaannuttavat ihmisten toimintakykyä ja ajattelua sen ajan, mitä ainetta on veressä. Jos käyttö lopetetaan, ei ole näyttöä pysyvien muutosten syntymisestä. Vanhuksille näitä lääkkeitä määrätään kuitenkin jatkuvaan käyttöön", sanoo geriatrian professori Raimo Sulkava Kuopion yliopistosta.
   
Lääkäreille opetetaan kyllä, ettei unilääkkeitä pidä määrätä yli kahden viikon käyttöön. Sulkavan mielestä ohje on jäänyt lähinnä käsien pesemiseksi ongelmasta. Kaikki tietävät, ettei kahden viikon ohjetta noudateta.
   
Jos potilaan univaikeudet jatkuvat yli kaksi viikkoa, pitäisi selvittää, mistä unettomuus johtuu. Syynä voi olla kipu, ahdistus, astma, mahavaivat tai moni muu ongelma. Ne eivät kuitenkaan poistu unilääkkeitä syömällä.
   
Kahden viikon sääntöä ei juuri noudateta, kun unilääkettä kirjoitetaan vanhuksille. Lääkereseptejä uusitaan terveyskeskuksissa rutiinityönä potilasruuhkan keskellä.
   
Kelan tilastojen mukaan esimerkiksi Evijärvellä Etelä-Pohjanmaalla saa yli puolet 75 vuotta täyttäneistä miehistä korvausta unilääkkeistä.

Kela-korvausta ei makseta lainkaan pienistä ja halvoista pakkauksista, vaan kyseessä ovat sadan pillerin purkit pitkäaikaiskäyttöön.
   
Evijärven terveyskeskuksen johtava ja ainoa lääkäri Eila Alaviuhkola-Rantalahti ei oikein osaa selittää, miksi juuri Evijärvellä syödään poikkeuksellisen paljon unilääkkeitä.
   
"Tämä on laajempi ongelma täällä Etelä-Pohjanmaalla. Meillä on paljon mielialaongelmia täällä. Kyllä vanhukset tarvitsevatkin unensa, jatkuva valvominen sairastuttaa varmasti lisää", Alaviuhkola-Rantalahti sanoo.
   
Vanhusten lääkitystä on tutkinut geriatrian opettaja Sirpa Hartikainen Kuopion yliopistosta. Hänen mielestään unilääkeongelmaa ei oteta ihan tosissaan.
   
"Jatkuva unilääkkeiden käyttö on monella tapaa vaarallista. Lääkkeet heikentävät tasapainoa sekä aivojen kautta että heikentämällä lihaksistoa.

Ne panevat tiedon kulun aivoissa takkuamaan. Unilääkkeisiin sitä paitsi tottuu nopeasti ja niiden teho häviää muutamassa kuukaudessa", Hartikainen sanoo.
   
Viime kesänä julkaistiin laaja Ranskassa tehty tutkimus pitkäaikaisesta bentsodiatsepiinien käytön vaikutuksista vanhuksiin. Bentsodiatsepiini ja sen kaltaiset aineet ovat unilääkkeiden perustana.
   
Tulokset osoittivat, että näiden lääkkeiden pitkäaikainen käyttö laski selvästi aivojen älyllisen toiminnan tasoa.
   
MARJUT LINDBERG / Helsingin Sanomat
[email protected]"

ja patologisen narsismin kasvusta yhteiskunnassa.
Tämä itsekeskeinen ja tuhoisa häiriö uhkaa tuhota pohjan kaikelta sivistykseltä.

Kapitalismi on julistettu ’ainoaksi oikeaksi’ taloustieteeksi, jolla rikkaat keräävät lisää rahaa itselleen köyhien kustannuksella.
‘Taloustiede’ on naamioitua imperialismia, psykopatiaa ja peitenimi asiantuntemukselle, joka mahdollistaa keinottelun ja loisimisen. Se antaa suuryrityksille luvan riistää kehitysmaita ja syödä pienyrityksiä, vaikka juuri niiden toimintaa pitäisi tukea ja määrää lisätä.

Suuryhtiöt ovat toisiaan vastaan taistelevia despootteja, kyvyttömiä toimimaan kypsästi yhteisen hyvän pohjalta. Vain tehokkuus ja kilpailukyky merkitsevät, kestävä kehitys, demokratia ja ihminen ovat sivuseikka.
Joel Bakanin, joka on kanadalainen juridiikan professori, mukaan ne ovat hain kaltaisia ahneita ja armottomia koneistoja, jotka on suunniteltu riistämään, tuomaan lisää niille, joilla jo on liikaa. Ne täyttävät psykopatian ja patologisen narsismin viralliset lääketieteellis-psykiatriset diagnostiset DSM-kriteerit, jotka yksilötasolla ovat:
1. piittaamattomuus muiden tunteista (työntekijällä on vain välinearvo)
2. kyvyttömyys kestäviin suhteisiin (kilpailu pyhittää keinot)
3. välinpitämättömyys muiden turvallisuudesta (työpaikkaa ei voi taata, ekologista vastuuta ei kohdata)
4. toistuva valehteleminen ja huijaaminen oman edun saavuttamiseksi
5. kyvyttömyys kokea syyllisyyttä
6. kyvyttömyys sopeutua sosiaaliseen normiin ja lain vaatimaan käyttäytymiseen

Suuryhtiöille kuten suurporvarillekin ‘yhteinen hyvä’ on rasite, joka haittaa pörssikurssin nousua. Turbokapitalismi on kuin syöpä...itse kasvain ottaa kaiken, kasvaa ja kukoistaa terveen elimistön kustannuksella.
Ellei sille anneta vastalääkettä se lopulta tappaa.

moiseen hommaan, ilman mitään koulutusta (kuten on ennenkin opittu ammatteihin) oppisi kuukaudessa käytännön työssä varmaan kaiken mitä osastolla tarvii osata! Kuitenkin ihmisiä koulutetaan lähiHOITAJIKSI 3 vuotta mutta työ on vaipanvaihtoa , pesemistä ja ruokintaa mm:ssa.

Ainakin minä olen oppinut hyvin monipuoliseen ammattiin ihan ilman mitään koulussa istumista aikanaan, tosin nykyään olen muissa hommissa.

Siltä että kirjoittaja ei ole ihan oikeasti tehnyt mitään vanhustenhuoltoon littyvää..ehkä joskus nuoruudessa kesäaikaan tenhnyt jotain ja siten tuo pateettinen kirjoitus, josta oikeasti henkii ylimielisyys, sarkastisuus ja kyynisyys kaikkea kohtaan...sanoja sanojen perään ilman mitää oikeaa miettimistä, pääasia on ollut että teksti herättää, huvittaa ja vielä jotain muuta.

Lisäksi teksti vilisee niin paljon ristiriitaisuuksia että hirvittää; mustelmille hakatut vanhukset, haudatut hoitovirheet; kas hän on patologikin ammatiltaan, hoh..hoijaa..


Hyssälä on yläluokkaa ja hänen mielestään on vain oikein että on tyhmiä kanssasisaria jotka suostuvat tekemään tylsää, uuvuttavaa ja rankkaa työtä, hän nauttii ..kuten muutkin..siitä vallan asemasta mitä omaisena oleminen antaa..
Saada oma kamarineito joka tulee pieraisustakin paikalle ja tekee kaiken toisen puolesta..hoitsut ovat todelisa maaorjia eivätkä omaishoitajat..heidänhän ei ole pakko ketään hoitaa..he tekevät sitä vaapehtoisesti, mutta ammatti-ihmiset..he tekevät sitä työkseen jotta yhteiskunta pyörisi ja muut voisivat tehdä sitä mitä haluuavat, näin se on. Omaishoitajat kun ovat usein itse eläkkeellä olevia, pois siis työelämästä.
Mutta antakaas olla jos kunnallista hoitoa ei olisi näille vegetatiivisille rakkaille..kuka heitä hoitaisi.
Omaiset, kaikki vain pois työelämästä ja mammalle vaipaa vaihtamaan, taitaisi tulla itku silmään ja rahat loppua,,ei olisi enää sitä elintasoa johon on totuttu.
Nyt pienipalkkaiset orjat tekevät kaiken, korjaavat paskat ja kuset alta, pesevät ja puunaavat, ettei vanhuus, sairaus ja kurjuus löyhkäisi hienohelmojen nenään.

Kaikki päättäjätkin vanhenee ja niiden pidätyskyky vähenee olemattomiin. Siihen ei auta väitöskirjat eikä maallinen mammona. Vanhainkodissa ne kulkevat märät vaipat housuissa samalla lailla kuin rahvaankin omaiset. Niiden omaiset ovat niin hienoja ihmisiä etteivät ne ala ulostevaippoja entiseltä ministeriomaiseltakaan vaihtamaan. Vähän ennen dementoitumistsaan täysin - usein rahoituslääkeiden ansiosata - ne varmaan ajattelevat - olisikohan pitänyt hoitaa tämä asia vähän paremmin ajoissa.