Kirjoittelen eri palstoille ja lueskelen eri palstojen viestejä. Huomaan, että ihmisiltä puuttuu ymmärrystä siitä, että Jumala ei ole missään karsinassa, eikä Hän ole näitä karsinoita luonut. Ihmiset ne loivat. On olemassa vain yksi usko. Usko Jeesuksen ristintyön kautta tulevaan pelastukseen.
Lestadiolaiset uskovat, opetuksensa mukaisesti, että Jumala on vain heillä, ortodoksit, advestit, helluntalaiset ja mitä lahkoja onkaan ovat yleensä sitä mieltä, että heillä se oikea usko on.
Jokaisessa karsinassa on myös mukana heitä, jotka tietävät, että Jumala ei ole pelkästään heidän lahkossaan, vaikka omiensa kanssa onkin lahkonkin sisällä ja he tietävät, että Jumalalla on Itseensä uskovia siellä ja täällä, he, jotka Jeesuksen ristintyön vastaan ottivat. Jumala ei tahtonsa mukaan katso lahkoon, ei kiinnitä mitään huomiota, vaan Hän näkee omansa. Vaikka lahkot ovat syntiä, on viime vuosikymmenet tuonut niitä alati lisää, sillä ei ole ollut viisautta rakentua yhteisetä uskosta, vaan kun toinen on hegellisesti kasvaneempi ja toinen on vielä ymmärtämätön määrättyihin opetuksiin, on siitä tullut erimielisyyttä ja näin ihmiset ovat luoneet oman lahkon. Pikkuhiljaa Jumala erottaa omansa näistä lahkoista kokonaan erilleen.
Vaikka tapaat sisaren tai veljen mistä lahkosta tahansa jossa Jeesus on Herra ja hänessä on hengen hedelmät, rakkaus, kärsivällisyys, ystävällisyys ja kaikkinainen hyvä, voit luottaa häneen ja voitte yhdessä kasvaa yhteisessä uskossanne raja-aidat kaataen.
Anna sanan olla johdattaja, sillä joka lahkossa on myös heitä, jotka eivät Jumalaa tunne ja heidätkin sinä erotat hengen hedelmistä.
He herkeästi avostelevat, ovat oikeassa mielestään, tuomitsevat ja tekevät sitä mikä ei rakkauden lakiin kuulu.
Kun tunnet sanan, ei sinua ekytä mikään.
Lestadiolaiset uskovat, opetuksensa mukaisesti, että Jumala on vain heillä, ortodoksit, advestit, helluntalaiset ja mitä lahkoja onkaan ovat yleensä sitä mieltä, että heillä se oikea usko on.
Jokaisessa karsinassa on myös mukana heitä, jotka tietävät, että Jumala ei ole pelkästään heidän lahkossaan, vaikka omiensa kanssa onkin lahkonkin sisällä ja he tietävät, että Jumalalla on Itseensä uskovia siellä ja täällä, he, jotka Jeesuksen ristintyön vastaan ottivat. Jumala ei tahtonsa mukaan katso lahkoon, ei kiinnitä mitään huomiota, vaan Hän näkee omansa. Vaikka lahkot ovat syntiä, on viime vuosikymmenet tuonut niitä alati lisää, sillä ei ole ollut viisautta rakentua yhteisetä uskosta, vaan kun toinen on hegellisesti kasvaneempi ja toinen on vielä ymmärtämätön määrättyihin opetuksiin, on siitä tullut erimielisyyttä ja näin ihmiset ovat luoneet oman lahkon. Pikkuhiljaa Jumala erottaa omansa näistä lahkoista kokonaan erilleen.
Vaikka tapaat sisaren tai veljen mistä lahkosta tahansa jossa Jeesus on Herra ja hänessä on hengen hedelmät, rakkaus, kärsivällisyys, ystävällisyys ja kaikkinainen hyvä, voit luottaa häneen ja voitte yhdessä kasvaa yhteisessä uskossanne raja-aidat kaataen.
Anna sanan olla johdattaja, sillä joka lahkossa on myös heitä, jotka eivät Jumalaa tunne ja heidätkin sinä erotat hengen hedelmistä.
He herkeästi avostelevat, ovat oikeassa mielestään, tuomitsevat ja tekevät sitä mikä ei rakkauden lakiin kuulu.
Kun tunnet sanan, ei sinua ekytä mikään.
Vastaukset 21
Vanhimmat
tunnustavat Jeesusta, mutta entä roomalaiskatolliset. Tunteeko sitä uskoa kukaan. Sehän on aika näkyvä maailmassa. Onko Jeesus heidänkin herransa?
Jeesus on heidänkin herransa.
Ne polttaisi hellarit roviolla ja muut kerettiläiset.
Siis herra,oikein kirjoitit pienellä kirjaimella.Paavi on Jeesuksen viransijainen täällä maanpäällä.Ja rukouksissa rukoillaan Mariaa"Jumalan äiti" Paljon ymmärtämätöntä kunnioitusta,esim.Marialla ei ollut muita lapsia kuin Jeesus.
Room.katolisessa messussa? Samaa Raamatun sanaa ainakin minä olen siellä kuullut kuin muissakin kirkoissa ja seurakunnissa.
olet itse se,joka ei tunne Sanaa ja siis eksyksissä,vaikka tuossa kirjoituksessa on paljon hyvääkin.
Lahkosta puhuminen on panettelua,et sinä ole minkään seurakunnan tuomari,että voisit nimittää ketään lhkolaiseksi,ja tästä päätellen,et edes tunnista,tai tiedä,mitä lahko sana tarkoitta,ketä lahkolaiset oikeasti on ?
Sinulle on vaan niissä piireissä,todennäköisesti luteriaisessa ympäristössä iskostettu tajuntaasi se,että ainakin helluntailaiset on lahkolaisia,ja tuosta luettelosta päätellen vain kirkko on oikea oppinen,ja mitä se on,sitä,että se on valtionuskonto.
Raamatun mukaan kirkko on lahko,koska se vastustaa Raamatun oppeja monessakin kohden,ja on valinnut oman tien,ja kaikki jotka ei pitäydy Raamatun pelastus oppiin,ovat lahkolaisia.
kuulun Jeesusen seurakuntaan ja Hän on johdattanut minulle hyvät uskonystävät.
Kertoisitko mikä mielestäsi on lahko?
Lahko on se, joka on irtaantunut valtauskonnosta, eli Suomessa luterilaisesta kirkosta.
Tämä kirjoitus löytyy täältä netistä googlen kautta sanalla: lahko
Lahko on uskovien yhteisö, joka korostaa yksipuolisesti jotakin opin kohtaa. Kaikille lahkoille näyttää olevan tyypillistä luja vakaumus, etteivät ne ole lahkoja. Ne ovat juuri sen ainoan oikean pelastuksen sanoman tuojia, jota muut uskonnolliset ryhmät edustavat korkeintaan puutteellisesti.
Lahko pyrkii aina korostamaan omaa merkitystään. Usein sen jäsenet uskovat, että lahkolla on ratkaiseva asema mitä tulee ihmiskunnan pelastumiseen. Vaikka lahko on usein perusyhteisön tuomitsema tai halveksima, se rakentaa aina oman gloriansa ja suhtautuu muihin halveksivasti ("me tiedämme totuuden, ja muut ovat typeriä, kun eivät tajua sitä" -mentaliteetti).
Jäseneltä edellytetään tunteenomaista sitoutumista ja yhdenmukaisuutta. Häntä valvotaan ja ohjataan takaisin "oikealle tielle", mikäli hän poikkeaa yhdenmukaisuuden vaatimuksesta. Oman asemansa vanhurskauttamiseksi lahkot joutuvat demonstroimaan, että niiden pyhyys — joka on jäsenten puhtautta — täydellisempää kuin muiden yhteisöjen.
Tämän vuoksi niiden on pakko esittää jäsenilleen suuria vaatimuksia ja mainostaa muille omia suorituksiaan ja aikaansaannoksiaan. Yksilöetiikassa lahkojen jäsenilleen esittämät vaatimukset ilmenevät tavallisesti käsky- ja kieltoluetteloina, joista näyttävät olevat etusijalla jälkimmäiset. Kiellettyjä voivat olla esim. alkoholi, tupakka, uhkapelit, sukupuolielämä, säilykkeet, perunat, suola, sokeri, muu kuin raaka liha, sianliha, sipuli, kananmuna, kaikki liha, lyhyet hihat, kirkkaat solmiot, televisio, kaunokirjallisuus jne. loputtomiin. Pääpiirteittäin yksilöetiikka seuraa uskonnon pyhän kirjan ohjeita, jotka lahko tulkitsee oman järjestelmänsä mukaisesti.
Opit tulkitaan usein fundamentalistisesti. Pyhien kirjoituksien historiallista taustaa ei ymmärretä, vaan niiden katsotaan sopivan sellaisenaan nykyaikaan. Kaikenlainen arvostelu on kiellettyä. Tieteellistä tutkimusta ei käytetä apuna. Lahkot luovat itse omat opinmuotoilunsa, joista ne pitävät tiukasti kiinni.
Historiaan luodaan erityislaatuinen suhde. Historiaa saatetaan pitää ensiksikin detaljivarastona, josta poimitaan sopivia argumentteja omien näkemysten puolustamiseksi. Toiseksi historia voidaan korvata omalla menneisyyden konstruktiolla, jolloin lahkon tausta muodostuu uskomusjärjestelmään sopivaksi (näin esimerkiksi silloin, kun itse Jumala nähdään lahkon tosiasiallisena perustajana). Konstruktioon liittyvät uskonnolliset legendat ja myytit, joihin suhtaudutaan todellisina tapahtumina.
Historia voidaan myös työntää kokonaan syrjään. Esimerkiksi monet kristilliset lahkot katsovat voivansa jatkaa suoraan raamatun pohjalta ikään kuin parituhatvuotinen kirkkohistoria ei merkitsisi mitään. Historia voidaan myös kahlehtia apokalyptisiin visioihin ja tiettynä vuonna tulevaan maailmanloppuun.
Yhteistä melkein kaikille lahkoille on myös, että suurimpana syntinä pidetään apostasiaa eli luopumusta. Se käsitetään loukkaukseksi paitsi yhteisöä myös itse Jumalaa vastaan, ja katkerimmat syytöksensä lahkot kohdistavat omiin luopioihinsa.(Teinonen 1965, 17-19, 25-29, 331-347)
Kultti (cult) merkitsee varsinaisesti palvontaa, uskonnonharjoitusmenoja ja jumalanpalvelusta, mutta ns. anti-cult -järjestöt ja lehdistö käyttävät sanaa lahkon, erityisesti ”vaarallisen lahkon” synonyyminä. Kultti on hierarkinen, lujaotteisesti ylhäältä päin hallittu uskonyhteisö, jonka johtajat ja/tai opit määräävät jäsenten asioista paljon enemmän kuin yleensä on tapana läntisissä demokratioissa. Sen ylin auktoriteetti on joko karismaattinen uskonnollinen johtaja tai (usein siinä tapauksessa, kun kultin perustaja on kuollut) elitistinen ryhmä, joka hallitsee organisaatiota ja kerää myös taloudellisen hyödyn.
Vaarallinen tai tuhoisa lahko (destructive cult) Toisinaan uskonlahkon alkuperäiset uskonnolliset tai inhimilliset päämäärät väistyvät yhä enemmän taka-alalle (mikäli niitä alunperin oli), ja toiminnan painopiste siirtyy vallankäyttöön sinänsä. Tällöin tyypilliset lahkolaispiirteet kärjistyvät, ja yhteisöstä tulee äärilahko, vaarallinen kultti. Milloin sitten lahkoa uhkaa kehittyminen tuhoisaksi kultiksi, joka äärimmillään uhkaa jäseniensä lisäksi myös ympäröivää yhteiskuntaa, kuten Japanissa hermokaasuiskuja tehnyt Korkein Totuus -lahko?
Uskontososiologi Eileen Barker luettelee potentiaalisesti vaarallisia tilanteita:
1. Liike/lahko eristäytyy (joko maantieteellisesti tai sosiaalisesti) muusta yhteiskunnasta.
2. Käännynnäinen (jäsen) tulee yhä riippuvammaksi liikkeen todellisuuskäsityksestä.
3. Liike/lahko tekee jyrkän eron "meihin" ja "niihin muihin", "jumalalliseen" ja "saatanalliseen", "hyvään" ja "pahaan" ja niin edespäin.
4. Muut tekevät käännynnäisen puolesta tärkeitä hänen omaa elämäänsä koskevia päätöksiä.
5. Johtajat perustelevat tekojaan ja vaatimuksiaan jumalallisella auktoriteetilla.
6. Johtajat tai liikkeet pyrkivät yksisilmäisesti yhteen ainoaan päämäärään.
(Barker 1995, 137)
Uskontojen uhrien tuki ry on kerännyt vaarallisen lahkon tunnuspiirteitä. Mitä useampi seuraavista luonnehdinnoista osuu kohdalleen, sitä varmemmin olet tekemisissä vaarallisen uskonnollisen ryhmän kanssa:
Johtaja/johtajat ovat aina oikeassa. Hän on arvostelun yläpuolella, koska hän on henkisesti kehittyneempi/Jumalan edustaja. Hänet on pidettävä tyytyväisenä ja käskyjä on aina toteltava.
Mustavalkoinen maailmankuva: liikkeen opit ovat täydellisiä ja virheettömiä, niitä ei saa arvostella eikä tulkita. Toisenlaiset opit ja ajatukset ovat rappeutuneita ja pahoja. Oma yhteisö edustaa puhtautta, ulkomaailma pahuutta.
Ota tai jätä -mentaliteetti: jos haluaa kehittyä henkisesti, on hyväksyttävä kaikki, mitä liike tarjoaa.
Syyllistäminen ja ajattelun kontrollointi: kriittiset ajatukset ovat syntiä ja osoittavat jäsenen olevan hengellisesti kehittymätön. Sama pätee seksuaalisuuteen, tunne-elämään ja yksilöllisiin toiveisiin, mikäli ne poikkeavat ryhmän normeista. Puhdas oppilas ei ajattele omaa etuaan, vain ryhmän tai yhteisön etua.
Jäsen eristetään ulkomaailmasta: entinen elämä ja ystävyyssuhteet ovat arvottomia. Jos sukulaiset tai vanhat kaverit arvostelevat yhteisöä tai sen oppeja, on parempi välttää heidän seuraansa. Jäsen painostetaan muuttamaan yhteisöön.
Koskaan ei ehdi olla yksin. Osallistuminen ryhmän toimintoihin on pakollista. Jäsen joutuu alistumaan jatkuviin opin sisäistämiseen tähtääviin keskusteluihin ja luentotilaisuuksiin.
Käännytystyö on velvollisuus.
Omaisuus on luovutettava tai testamentattava liikkeelle. Sen toimintaa on tuettava kymmenyksin tms, vaikka ei olisi muita tuloja kuin opintoraha, työttömyyskorvaus tai kansaneläke. Liikkeen hyväksi on tehtävä jatkuvasti työtä ilman palkkaa ja lomapäiviä. Varoja hankitaan laittomasti tai eettisesti arveluttavin keinoin. Kalliita kursseja varten on otettava velkaa.
Pelottelu: liikkeen hylännyt luopio kohtaa vastoinkäymisiä ja onnettomuuksia, kuoleman jälkeen hän joutuu helvettiin, jälleensyntyy eläimeksi tms. Vain liikkeen sisällä voi pelastua.
Luokittelussa täytyy kuitenkin olla hyvin varovainen. Käytännössä jokaisessa lahkossa on joitakin "tuhoavan lahkon" piirteitä. Silti osa niiden jäsenistä voi olla täysin tyytyväinen asemaansa: kaikki ihmiset eivät edes halua pyrkiä riippumattomuuteen, vaan sitoutuvat mieluummin voimakkaan ryhmän identiteettiin. Se on heidän turvansa ja voimansa.
Liioin omituisilta vaikuttavat uskomukset eivät merkitse samaa kuin vaarallisuus. Minkään uskonnon keskeiset väitteet eivät täytä tieteellisiä kriteereitä. Uskonnot ovat osa inhimillistä kokemusmaailmaa, eikä niiden opetuksia voi arvostella samalla tavoin kuin esim. matemaattisia yhtälöitä.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö uskomuksia saisi kritisoida. Päinvastoin: jokaisen julkisuuteen astuvan ryhmän on myös siedettävä arvostelua. Ilman sananvapautta demokratia ei voisi toimia. Asiallinen kritiikki on paikallaan varsinkin silloin, kun uskomuksilla perustellaan ihmisoikeuksien loukkaamista.
Ulkopuolinen kritiikki on tarpeen myös siksi, että pyrkiessään antamaan itsestään mahdollisimman positiivisen kuvan ulospäin lahkot usein salaavat olennaisia piirteitä itsessään. Näihin uusi tulokas tutustuu usein vasta sitten, kun hän on jo sitoutunut lahkon toimintaan ja omaksunut sen ajattelumallit.
Autoritaarinen rakenne ja totalitaariset yksilön vapautta rajoittavat opit ovat kasvualusta, jolle tuhoisa lahko voi syntyä. Tuhoisuus riippuu ennen kaikkea johtajien mentaliteetista ja lahkon suhteesta muuhun yhteiskuntaan. Vainoharhainen johto ja konflikti ulkopuolisen maailman kanssa ovat yhdistelmä, joka äärimmillään johtaa joukkomurhiin.
Koska sitten lahkon toimintaan voi puuttua? Maassamme vallitsee uskonnonvapaus, johon kuuluu aikuisen ihmisen oikeus harjoittaa haluamaansa uskontoa samoin kuin vanhempien oikeus antaa lapsilleen uskonnollista kasvatusta.
Mielestäni viranomaisten olisi kuitenkin puututtava lahkon toimintaan silloin kun:
toiminta on selvästi rikollista ja lainvastaista,
ryhmän jäseniltä ja heidän lapsiltaan kielletään tarpeellinen lääkitys sairauteen,
ryhmän jäsenet ja/tai heidän lapsensa joutuvat kärsimään aliravitsemuksesta,
lapsia pahoinpidellään ja rangaistaan toistuvasti epäinhimillisin keinoin,
jäseniltä yksiselitteisesti kielletään yhteydenpito ulkomaailmaan, estetään fyysisesti poistumasta lahkon leiriltä, kurssikeskuksesta, temppelistä tms.,
jäsenien intimiteettisuojaa loukataan karkeasti pakottamalla heidät esimerkiksi sukupuoliyhdyntään johtajan kanssa vastoin tahtoaan, erityisesti tämä koskee lapsia.
Lähteet
mielessä, vaikka tuo tunnusmerkistö onkin hieman "veteen piirretyn viivan" kaltainen. Yleensä erotetaan kirkko, denominaatio, lahko ja kultti toisistaan tiettyjen, kullekin yhteisömuodolle tyypillisten tuntomerkkien perusteella.
>Lahko on se, joka on irtaantunut valtauskonnosta, eli Suomessa luterilaisesta kirkosta.<
Helluntailaisuuspalstalla tuo on mannaa helluntailaisen korville. Helluntailaisuus kun ei ole 'irtaantunut valtauskonnosta eli Suomessa luterilaisesta kirkosta', koska ei ole siihen koskaan kuulunutkaan. Helluntailaisuus ei siis voi olla lahko. Luterilaisen kirkon näkökulma voi olla toinen, mutta turha siitä on peistä taittaa. Luotetaan vain siihen, että Herra tuntee omansa (ja LUOPUKOON VÄÄRYYDESTÄ jokainen, joka Herran nimeä mainitsee) kuuluivatpa he mihin seurakuntaan tai uskonyhteisöön tahansa.
Helluntailaisuus on herätysliike, joka on kristillisen perinteen jatkumoa sen alkuperäisessä raamatullisessa muodossaan. Emme kiellä historiaa, emme Raamatun- emmekä kirkkohistoriaa.
Jumala ei riipu meidän mielipiteissämme tai historiankäsityksissämme. Riiputaan me vaan Hänessä, sillä Hän on luvannut, että Hän pelastaa ne, jotka riippuvat Hänessä.
"Koska hän riippuu minussa kiinni, niin minä hänet pelastan." Ps.91:14
Haluan tässä julkisesti tunnustaa,että kuulun lahkoon. Ap.t.24:14....minä sitä tietä vaeltaen,jota he lahkoksi sanovat,niin palvelen isieni Jumalaa,että minä uskon kaiken mitä on kirjoitettu laissa ja profeetoissa....Jeesus Kristus on Herra ja on täyttänyt lain profeetioiden mukaan,viimeistä piirtoa myöten.Joku laulu menee näin...on armo suuri ihmeinen,se täytti sydämen,mä kuuro,sokea......
lainkaan haittaa Raamatun opetus, jonka mukaan lahkolaiset eivät pääse osallisiksi Jumalan valtakuntaan? Vai oletko juuri siitä Raamatun lehdestä kääräissyt sätkän?
Mutta jatkan muistamistasi Jumalan edessä. Olenko oikeassa, kun sanon, että viestiesi sisältö on viime aikoina käynyt vähemmistöjä yhä enemmän syrjiväksi ja pilkkaavaksi?
että Raamattu ei lupaa lahkolaisille taivasosuutta. Olen ymmärtänyt niin, että Raamattu toisaalta käskee teitä lahkoontumaan ja kuitenkin evää lahkolaisilta Taivaaseen pääsyn. Ristiriitahan se on ja varmaan sen asian pohtiminen uskovia ahdistaa. Mutta minun vikani se ei ole. En kyllä osaa puolestanne harmissanikaan olla, vaikka asia aina puheeksi tahtomattanne tuleekin.
Ei tuota ristiriitoja, vaikka kuka nimittelisi miksi tahtoo.
Jeesus itse lupaa, ettei kukaan ryöstä hänen kädestään.
Kukaan tai mikään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, vaikka kuinka paljon tekisi töitä sen eteen.
Room.8:35-39
Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina".
Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa,joka meitä on rakastanut.
Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa
Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Tunsin kerran pienen afrikkalaispojan, jonka nimi oli Salomon. Muuan mies nimitteli tätä Salomonia kiusallaan Samuliksi. Salomonpa osasi suhtautua nimittelyyn oikein. Kun kysyin, mitä hän ajattelee tuosta nimittelystä, joka ei kai kovin mieluista ollut, poika vastasi kättään huolettomasti heilauttaen: "Hän tahtoo sanoa niin".
Jos joku tahtoo ottaa meiltä taivasosuuden ja nimitellä lahkolaisiksi, otamme saman asenteen kuin tuolla pienellä pojalla. Hän ei vaivannut päätään asialla.
Lestadiolaiset korostavat syntien anteeksi saarnaamista ja "meidän usko" on ainoa oikea.
Mitä helluntalaiset korostava, onko se armolahjat?
>Mitä helluntalaiset korostava, onko se armolahjat?<
1.Kor.1:23-24
"Me taas saarnaamme RISTIINNAULITTUA KRISTUSTA, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus, mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on KRISTUS, Jumalan VOIMA ja Jumalan VIISAUS."
Ristiinnaulittu Herra Jeesus Kristus on helluntailaisten uskon peruspilari ja korostus.
HÄNESSÄ ja Hänen kauttaan on KAIKKI:
"Herran Jeesuksen Kristuksen ARMO, Jumalan RAKKAUS ja Pyhän Hengen OSALLISUUS" (armolahjoineen).
2.Kor.13:13
korostus. Näin minäkin teen. Miksi helluntalaiset eivät kuulu kirkkoon?
Siis lukeeko raamatussa "kuulu kirkkoon,niin sinä pelastut?
ja vastaan, että eipä todella lue. Jeesus on Herramme.
Tarkoittanet luterilaista kirkkoa.
Oikeastaan voisin esittää vastakysymyksen.
Miksi helluntailaisten pitäisi kuulua kirkkoon?
Helluntaiseurakunnat ovat itsenäisiä Jumalan lapsista koostuvia yhteisöjä, joilla on omat seurakunnalliset tapansa, jumalanpalveluksensa ja varsin löyhä organisaatio. Samanlaista kirkollista hierarkiaa kuin lut.kirkossa, ei helluntailaisilla ole. Meillä on mm. yleinen pappeus raamatullisella pohjalla.
Kirkolla on omat systeeminsä. Olemme erillisiä ja joissakin asioissa toisistamme poikkeavia kristillisiä yhteisöjä.
Jotkut helluntailaiset kuuluvat kirkkoon kukin omista syistään. Helluntaiseurakunnat eivät estä kirkkoon kuulumista.