Oman historiamme eräs sitkeimmin elävä salaliitto-myytti on punaisten tietoinen tuhoaminen vankileireillä. Vankileireillä kuoli noin 13 500 punaista. Yhä vielä ajatellaan, että nämä olisi voitu pelastaa, mutta ei pelastettu koska heidät tahdottiin kurjilla olosuhteilla tappaa. ja koska niin paljon kuoli, täytyi tuon tappamisen olla varsin tehokasta ja organisoitua.
Vasta espanjantautia tutkineen Eila Linnanmäen talous- ja sosiaalihistoriallinen väitös toi esiin vaihtoehtoisen selityksen. Lähes sata vuotta sitten maailmalla riehui ns, Espanjantauti, johon kuoli maailmalla n. 30 miljoonaa ihmistä. Tämä tauti iski Suomeen useina epidemia-aaltoina vuosina 1918-20. Juuri vankileirien aikaan. Syksyn 1918 aalto oli erityisen tappava. Linnanmäen mukaan suomalaisia tautiin kuoli arviolta 19 000-27 000. Puutteellisten tietojen takia uhreja voi olla enemmänkin.
Asiaa pahensi vuoden 1918 aikana ja jälkeen kymmenien tuhansien ihmisten lojuminen leireillä kurjissa oloissa. Hygienia oli olematon. Maassa oli lisäksi vakava elintarvikepula.Tautiin ei ollut lääkettä. Tauti iski yleensä nuoriin ja vahvoihin aikuisiin, siis juuri siihen ryhmään joka oli leireille päätynyt.
Voimme siis hyvällä syyllä olettaa, että 13 500 leireillä kuolleista varsin suuri joukko kuului pahimpaan riskiryhmään epidemia-aaltojen vallitessa. Näin on syytä uskoa, että valtaosa "kurjuuteen tapetuista" punaisista kuuluikin itse asiassa 30 000 tautiin kuolleen suomalaisen joukkoon. Espanjantauti jätti myös voimakkaita jälkitauteja, keuhko- ja sydänsairauksia jotka surmasivat lisää taudin mentyä jo ohi.
Vasta espanjantautia tutkineen Eila Linnanmäen talous- ja sosiaalihistoriallinen väitös toi esiin vaihtoehtoisen selityksen. Lähes sata vuotta sitten maailmalla riehui ns, Espanjantauti, johon kuoli maailmalla n. 30 miljoonaa ihmistä. Tämä tauti iski Suomeen useina epidemia-aaltoina vuosina 1918-20. Juuri vankileirien aikaan. Syksyn 1918 aalto oli erityisen tappava. Linnanmäen mukaan suomalaisia tautiin kuoli arviolta 19 000-27 000. Puutteellisten tietojen takia uhreja voi olla enemmänkin.
Asiaa pahensi vuoden 1918 aikana ja jälkeen kymmenien tuhansien ihmisten lojuminen leireillä kurjissa oloissa. Hygienia oli olematon. Maassa oli lisäksi vakava elintarvikepula.Tautiin ei ollut lääkettä. Tauti iski yleensä nuoriin ja vahvoihin aikuisiin, siis juuri siihen ryhmään joka oli leireille päätynyt.
Voimme siis hyvällä syyllä olettaa, että 13 500 leireillä kuolleista varsin suuri joukko kuului pahimpaan riskiryhmään epidemia-aaltojen vallitessa. Näin on syytä uskoa, että valtaosa "kurjuuteen tapetuista" punaisista kuuluikin itse asiassa 30 000 tautiin kuolleen suomalaisen joukkoon. Espanjantauti jätti myös voimakkaita jälkitauteja, keuhko- ja sydänsairauksia jotka surmasivat lisää taudin mentyä jo ohi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
juutalaisten holokausti on myös samantapainen sitkeästi elävä salaliitto-myytti - istut linnassa seuraavat kolme vuotta.
Punaisten kuolemista on olemassa tilasto:
Kaatunut 5 199
Teloitettu, ammuttu, murhattu 7 370
Kuollut vankileireillä 11 652
Kuollut vankileireiltä vapauduttuaan 607
Kadonnut 1 767
Muut kuolintavat 443
Kaikki yhteensä 27 038
Nuo 11652 ovat ilmeisesti kuolleet tauteihin.
nälkäinen kuolee johonkin tautiin.
Myös Stalinin uhreista suurin osa kuoli muuhun kuin niskalaukaukseen: nälkään, kylmään, tauteihin. Näitähän on Venäjällä ollut aina ihan riippumatta aikakaudesta ja hallitsijoista. Olisivathan ne ihmiset joskus kuolleet joka tapauksessa. Jokaisen henkilökohtainen kuolleisuusaste on ajan mittaan 100%: jokainen henkilö kuolee elämänsä aikana keskimäärin yhden kerran. Eli pistetäänpäs kommunismin mustan kirjan luvut uusiksi reippaasti alakanttiin leikaten. Normaalia Venäjän tautikuolleisuuttahan se vain oli, ja Siperiassa on kylmä ihan Stalinista riippumattakin.
Espanjantauti kaatoi monia vankeja, Lappeenrannan leirin kuolemista 40 % ajoittuu influenssaepidemian puhkeamista seuraaville kolmelle viikolle heinä- elokuun vaihteeseen. Eli aikaan kun vangit olivat viruneet leireillä huonolla ravinnolla 3-6 kk. Kaikki heistäkään eivät kuitenkaan kuolleet espanjantautiin. Vankileirien yleisin kuolinsyy oli "suolikatari", joka liittyy nälkiintymiseen. Esimerkiksi Kuopion vankileirin 476 kuolleesta 77 eli 16% kuoli influenssaan eli espanjantautiin.
Kuolinsyytä ei aina merkitty vankiluetteloon. Tikka ja Arponen (Koston kevät. Lappeenrannan teloitukset) ovat todenneet, että ammuttuja vankeja merkittiin kirjanpitoon vain "kuolleiksi".
Jaakko Paavolaisen mukaan vankileirikatastrofilta olisi vältytty, jos kaikki keinot olisi käytetty. Tuhansien vankien henki olisi pelastettu sillä, että omaisten olisi sallittu viedä ruokaa leireille ja ruokapakettien ryöstöt olisi estetty. (Ruokapakettien vienti vangeille oli siis kielletty, mutta ihmiset veivät niitä silti ja vartijat söivät ruuat suihinsa.) Vangeille tarkoitettuja ruoka-aineita säilytettiin ja käytettiin väärin, ts. ruoka aiheutti myrkytyksiä ja ainakin Helsingissä ruuaksi annettu suolasilli huuhdottiin alas merivedellä.
Espanjantautiin kuolleilta ei löydy lodinreikiä.
...käsittelyä on riittävästi kirjallisia ja myöhemmin muistiinmerkittyjä raportteja.
Mm. Vihdin suojeluskunnan päällikkö joutui uhkaamaan asevoiman käytöllä (= "ammumme teidät jos ette häivy!") Ruotsinkielisten tappopartiota, joka oli jo murhannut kymmeniä vihtiläisiä.
Ruotsinkieliset kutsuivat jopa kavereitaan Ruotsista mukaan tappamaan suomalaisia.
Toisaalta eräät läntisen Uudenmaan ruotsinkielisistä talollisista ottivat suojiinsa Helsingistä tulleita punapakolaisia, jotka pakenivat juuri summittaisia kostoja.