ketkä luuluvat Uuteen liittoon?

Voitto Ramu kirjoitti:

Ketkä kuuluvat Uuteen Liittoon,

ja ketkä pääsevät osalliseksi Uuden Liiton sovituksesta ja ylösnousemuksesta?

Joku kysyi kauhuissaan, että tuomitaanko hänen lapsensa kun heitä ei ole kastettu?

Katsellaanpa asiaa ensin Vanha Liitto:n kannalta.

Ketkä kuuluivat Vanhaan Liittoon ja miten siihen otettiin?

Vanhaan liittoon kuuluivat Jumalan valittu kansa. Tuohon liittoon otettiin perhekunnittain kun perheenpää ja poikalapset ympärileikattiin. Jumala siis käsitteli ihmisiä perhekunnittain- ihminen oli ympärileikatun perheen jäsen. Ympärileikkaus oli Vanha Liiton merkki - sinetti –Raamattu puhuu ympärileikkauksen liitosta.
Ympärileikkaamaton ei tuohon liittoon kuulunut vaan sellaisen Jumala käski hävittämään kansasta.
Ympärileikattuun perheeseen kuuluvat joutuivat sovittamaan syntinsä antamalla veriuhrin synneistään. Veren pirskottelu ja sively tuottivat sovituksen synneistä ( ei siis vereen upottaminen).

Entä ympärillä asuvat pakanakansat?
Mitä jos siellä asuva äiti kauhisteli sitä, että tuomitseeko Jumala hänen poikansa kun tämä ei ole ympärileikattu?
Vain ympärileikatun perheen jäsen saattoi saada synnit anteeksi uhraamalla veriuhrin. Vaikka Liiton ulkopuolella oleva ympärileikkaamaton pakanamaan kansalainen olisi kuinka antanut veriuhreja se ei olisi mitään hyödyttänyt. Uhrista ja sen tuomasta syntien sovittamisesta tuli osalliseksi vain ympärileikkauksen merkin omaavaä perheeseen kuuluva Liittoon otettu. Jos Jumalan kansan keskuudessa tavattiin joku ympärileikkaamaton hänet Jumala käski hävittämään kansasta.

Pakanamaan kansalainen,- kyseinen äidin lapsi,- saattoi päästä omistamaan syntiensovituksen vain tulemalla ympärileikkauksella Vanha Liitto:n piiriin ympärileikkaamalla perheenpää ja poikalapset ja uhraamalla tulla uhrista osalliseksi. Kenelläkään muulla ei ollut mahdollista tulla osalliseksi veriuhrin tuottamasta sovituksesta. (huomaa, että Jumala käsitteli perhettä kokonaisena, perheenpään ratkaisu oli koko perheen ratkaisu)


Entä Uusi Liitto:n aikana?

Tilanne on sama – asian olemus ei ole muuttunut miksikään muulta osin kuin siltä osin, että Kristus antoi kertakaikkisen uhrin, eikä muuta veriuhria enää tarvita.
Ketkä sitten pääsevät tuosta uhrista osalliseksi?
Vastaus on yksinkertainen; Uuden Liiton jäseniksi otetut pääsevät osalliseksi Kristuksen antamasta veriuhrista,- uhrista jonka jokainen Uuden Liiton piiriin otettu saa lukea hyväkseen, (vaadittava usko on juuri uskoa tuohon Kristukseen, eli Uhrikaritsaan,- joka tuon kertakaikkisen uhrin antoi. )
Kasteessa Kristus toimii ja Hän itse antaa kastetulle oikeuden tuohon antamaansa veriuhriin, eli syntien anteeksisaamiseen; ”ottakoon kasteen syntien anteeksisaamiseksi”. Tuon anteeksisaamisen kastettu (Kristuksen kuolemaan kastettu RM 6:3) ottaa vastaan kaikista tulevistakin synneistään. (muutoinhan kaste pitäisi suorittaa aina uudelleen kun ihminen tekee syntiä).

Vanha Liiton piiriin otettiin ympärileikkaamalla, Uusi Liitto:n piiriin otetaan kastamalla,- joka kaste tuo oikeuden lukea Kristuksen veriuhri kastetun hyväksi.
Kastamattoman hyväksi tuota annettua uhria ei voida lukea.

Kastevesi on vetenä vertauskuva Kristuksen verestä (joka ei konkreettisesti ole läsnä) joka pesee puhtaaksi kaikesta synnistä. Synti on tekosynti,- ei syntisyys, eli kaste ei pese pois lihan saastaa, joka liha on ja pysyy syntisenä ja synnin asuinsijana kuolemaan asti.
Kasteen ydin on siis: ” me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?”
Juuri tuo ”kuolemaan kastettu” on kasteen ydin. Siinä tullaan synnin rangaistuksesta – kuolemasta osalliseksi,- ”siis olemme kaikki kuolleet” kuten Raamattu sanoo ” jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan,”

”yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet;
15. ja hän on kuollut kaikkien edestä, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen, vaan hänelle, joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut.”
Tuon Kristuksen kuoleman kastettu saa lukea, ja hänelle se luetaan synnin tuomioksi.
13. Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, teidät hän teki eläviksi yhdessä hänen kanssaan, antaen meille anteeksi kaikki rikokset,
14. ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin.

Tuossa eläväksi tekemisessä annettiin anteeksi kaikki synnit kuin myöskin koko mietä vastaan olleet kirjoituksen säädöksineen Kristus naulitsi ristiin. Tässä mielessä olemme ristiinnaulitut kuten Raamattu sanoo:
”6. kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;
7. sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.”
Vanhurskautuminen tapahtuu siis tuossa vaiheessa; kun kuolemme niin silloin meidät vanhurskautetaan, eli julistetaan syyttömäksi pois synneistä. Meidät julistetaan syyttömiksi synneistämme, menneistä ja tulevista,- koska meidän synneistämme on jo rangaistus annettu – Jeesusta Isä rankaisi meidän synneistämme, - ei Jumala kahta kertaa rankaisen. Sen tähden Jumala lukee meidät syyttömiksi – ( vanhurskaiksi).

Vanha Liiton piiriin otettiin ympärileikkaamalla, jolloin saatiin oikeus saada sovitus veriuhreilla.
Uusi Liitto:n piiriin otetaan kastamalla,- joka kaste tuo oikeuden lukea Kristuksen veriuhri sovitukseksi kastetun hyväksi.
Kastamattoman hyväksi tuota annettua uhria ei voida lukea.
Onko Jumala näin julma? Miksi Jumala Vanha Liiton aikana oli niin julma?

VL:n aikana asia oli kiinni juuri niistä vanhemmista,- veivätkö he lapsensa ympärileikattavaksi vai väittivätkö kivenkovaan, että lapsi ei tuollaista ympärileikkausta tarvitse, vaan pelastuu muutenkin.
Raja on ja oli jossakin, niin se todellakin on nytkin jossakin – ja se on kasteessa.

Monet siis uhraavat lapsensa oppi-epäjumalalle, vetoamalla opin vaatimukseen,- ”lasta ei saa kastaa, pelastuu muutenkin, - pelastuu Kristuksen sovitustyön tähden”.
Miksi lapsi tarvitsisi Kristuksen sovitustyötä jos lapsi kerta on synnitön,- eihän synnitön mitään sovitusta tarvi. Kristuksen suorittamaa syntien sovitusta tarvii vain se joka on tehnyt syntiä.
Tai vedotaan; ”lapsi ei synnittömämpänä tarvitse syntien anteeksisaamista”.. Miten voi pelastua koska lapsi on jätetty kastamattomana Liiton ulkopuolelle, sen tähden, että vanhemmat ovat uhranneet lapsensa oppi-epäjumalalle.

Se, että Vanha Liitto muuttui uudeksi Liitoksi ei merkitse sitä, että Uuden Liiton jäseneksi ei tarvitse ihmistä ottaa millään tavalla.
Kyllä Uuden Liiton jäseneksi otetaan ihminen niin kuin ihminen otettiin Vanhan Liitonkin jäseneksikin ja säädettiin Liiton merkki.

Ensimmäinen Liitto oli lakiliitto, ympärileikkauksen Liitto, jonka jäseneksi otettiin ympärileikkaamalla ja Liittoon otettu sai lukea hyväkseen kaikki ne velvollisuuden ja oikeudet jotka Jumala oli säätänyt.
Toinen Liitto on Armoliitto, kasteen Liitto, jonka jäseneksi otetaan kastamalla ja tuohon Liittoon otettu saa lukea osakseen kaikki ne oikeuden jotka Jumala on säätänyt.

Ensimmäinen Liitto oli ankara ja vaativa Lakiliitto.
Toinen Liitto on yksin armoon perustuva,- Armoliitto, jossa kaiken Kristus on tehnyt puolestamme, eikä tuohon ihmisen tarvitse, eikä voikaan mitään lisätä. Uuden Liiton rikkomista on juuri se, että ihminen opin voimalla yrittää lisätä siihen omaa suoritusta ”Jumalalle avuksi”, ja tuolloin se ei olekaan enää armosta vaan ansiosta, jolloinka palkkakin luetaan tuollaiselle Liiton rikkojalle ansiosta.

Aikuiskastajat ovat sivuuttaneet ARMON sen syvimmältä olemukseltaan

4. ”Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta,
5. mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;”

16. Niin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen.


Panokset ovat hirvittävän kovat.
Varmaan monetkin papit Jeesuksen aikana tiesivät Jeesuksen olevan Messias, mutta olivat ottaneet niin voimakkaasti kantaa, sen puolesta että ei ole,- jotenka kasvojen menettäminen olisi ollut liian kova pala.
Adventistit ovat lyöneet lukkoon hirvittävän ankaran tulkinnan sapatin kohdalla; Heidän mukaan, joka viettää sapatin sunnuntaina on merkitty pedon merkillä ja joutuu kadotukseen. Se taas joka viettää sapatin lauantaina on merkitty Jumalan merkillä. Sapatin kohdalla he pitävät tiukasti kiinni siität ,että se päivä jolloin Jumala lepäsi olisi säilynyt seitsenjakona muistissa kaikki nuo 6000 vuotta. ”Täsmäyspäivänä" pidetään ristiinnaulitsemista seuraavaa päivää. josta sanotaan, ” se sapatti oli suuri”, Vaikka monet heistä ymmärtävätkin, että tuo päivä oli käsketty ”suuri sapatti” niisankuun 15 päivä joka oli käsketty viettämään Egyptistä lähdön muistoksi. Kyse ei siis ollut tavallinen viikkosapatti.
Lukkoon lyödyistä kannanotoista ei voi kuitenkaan enää luopua, sillä jos luipuisivat niin todellisuudessa he olisivatkin tuominneet jäsenensä Kadotukseen väärän sapatinpäivän pitämisestä.

Näin nuo kannanoton kasteenkin kohdalla ovat niin totaalisesti lyöty lukkoon, että niistä ei ole mahdollista perääntyä.

Kristillinen kaste on ainoastaan kaste jossa on Kristus ja ristin sovitus läsnä.
Kasteessa tullaan osalliseksi niistä ja kasteessa toimii Kristus ja hänen sanansa.
Kristillisessä kasteessa kastettu kastetaan Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemiseen.
Kasteen kautta tullaan osalliseksi Jumala ARMOSTA, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.

KETKÄ KÄSKETTIIN TEHDÄ Jeesuksen opetuslapsiksi?
-   KAIKKI KANSAT. Ei siis vain yksittäisiä ihmisiä.

Miten tuo opetuslapseksi tekeminen käskettiin suorittamaan?
- kastamalla ja opettamalla.
Toki on niin kuin oli Jeesuksenkin valitsemisen opetuslasten kohdalla, että joukossa oli Jeesuksen kieltäjä ja myöskin Jeesuksen kavaltaja. Eivät nuo Jeesuksen valitsemat 12 opetuslasta uskoneen Jeesukseen edes vielä silloin kun Jeesus nousi pilvessö taivaaseen, vaan ”Muutamat epäilivät”. Eikä edes Jeesuksen omat veljet häneen uskoneet.
Paljon ennemmin noita on nyt kun ihmiset noita opetuslapasia yrittävät tehdä,- kyllä niiden joukossa on valtavan paljon enemmän noita kieltäjiä ja kavaltajia kuin mitä oli kun Jeesus itse henkilökohtaisesti opetuslapsikseen kutsui. Olisi kohtuutonta edellyttää, että ihmiset onnistuisivat paremmin kuin Jeesus itse.

Muuten, olivat nuo Jeesuksen kieltäjät ja kavaltajat kuitenkin opetuslapsia – vallinnan perusteella, tosin kavaltaja ”vilpistyi pois” josta joukosta.

Sana ei sano, että: ”kaste ei ole synnin saastan poistamista”, vaan sana sanoo, että kaste ”ei ole LIHAN saastan poistamista” . tuo ero pitää ymmärtää.
Eihän Jumala puhu itseään vastaan, toisessa kohdin toisin ja toisessa sitten kieltää.

Kun lähtökohta kasteen ymmärtämisessä on väärä niin kaikki muutkin on väärin ymmärretty.

Kasteessa otetaan ihminen UL:n osallisuuteen. Ei pakanamaan ihminen kuulu UL:oon , vasta kasteen otettuaan hän siihen kuuluu, ja hänelle luetaan hyväksi kaikki UL:n tuomat siunaukset, - pääsy armahdettujen joukkoon, Jeesuksen antaman veriuhrin osallisuuteen.

Kastamaton ei kuulu Uuteen liittoon, hän on ulkopuolella ja häntä ei UL:n uhri kaste,- vain kastamalla tullaan UL:n uhrista osalliseksi- tullaan osalliseksi UL:n uhrin tuomasta sovituksesta.
Aivan samalla tavalla VL:n uhdista tultiin osalliseksi ympärileiskauksella.

Ei siis ihme, että kastetut haluavat viedä lapsensa kasteelle ja tuon UL:n uhrin osallisuuteen. Kukapa ei tuota lapselleen soisi. Tosin niinkin julmia on jotka opin kahlevaatimusten mukaisesti kieltävät lapseltaan osallisuuden Kristuksen antamasta uhrista. Kasteessa tullaan osalliseksi Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen.
Kaste on vain kerran ja se antaa osallisuuden Jeesuksen antamaan uhriin.
Kasteessa tullaan osalliseksi tuosta Jumalan suuresta ARMOSTA joka Kristuksen yhrikuolema meille tarjoaa. Armosta osalliseksi tuleminen ei vaadi ”ymmärrettävää ikää” vaan armo on armoa ilman omaa ymmärrystä. Jumala ja hänen armonsa ei rajoitu ihmisen ymmärryksen rajallisuuteen.

Armahdetuksi tuleminen ei vaadi ”vastaanottamista” tuodakseen vapautuksen . se on voimassa ilman ihmisen omaa suostumista. Armahdus luetaan syylliselle ilman anomista tai vastaanottamista tai hyväksymistä.
ARMO on totinen Jumalan armo- ilman ihmisen osuutta asiaan. Armon aj vapautuksen on Kristus hankkinut kaikille- ei lapsia suljettu tuosta ARMOSTA pois.
Tuon ARMON saa osakseen jokainen Uuteen liittoon kastettu, ja tuohon liittoon Jumalx ottaa ihmisen kasteessa ja painaa tähän omistusmerkin- ”sinä olet minun”.
Toki saatana ryöstää monen itselleen, mutta omistusoikeus säilyy Jumalalla: ”antakaa Jumalalle mikä Jumalan on”.
Uuteen liittoon kuuluu jokainen kastettu, kastamaton ei siihen kuulu.
UL:n piiristä ei kastettu pääse pois. Tosin tuhlaajapojaksi voi lähteä, mutta sielläkin tämä on Isän lapsi- tahtoi tai ei. Toki pelastuksesta tulee osalliseksi vain jos palaa Isän kotiin. Niin Isän kodista lähtö kuin sinne paluukin vaatii kyllä omaa aktiivisuutta, mutta Isän kotiin syntymisessä tuota omaa aktiivisuutta ei tarvita vähääkään, ei tarvita ”omaa ymmärrystä” tippaakaan. Synnytään ilman omaa ymmärrystä.

Väite. Uutta liitto ei tehty kasteessa vaan veressä, on hieman virheallinne. Uusi Liitto tehtiin Golgatalla jossa annettiin kertakaikkinen veriuhri. Tuon liiton osalliseksi tullaan sitävastoin kasteessa. Ei Uutta liittoa tehdä aina uudelleen ja uudelleen kunkin kohdalla- se on jo tehty. Tuon liiton osallisuuteen vain yksinkertaisesti otetaan kasteessa.
Kasteessa ihminen otetaan tuon valtavan ARMON osallisuuteen, omistamaan kaiken sen minkä Jumala Golgatalla valmisti, kuin myöskin Jeesuksen ylösnousemuksessa kastetulle valmistettiin ylösnousemus.

”Tehkää kaikki KANSAT minun opetuslapsikseni”- Rooman valtakunnan kansa oli eka joka kansana kääntyi kristinuskoon ja juuri tuo oli kastekäskyn täyttymys ja tarkoitus. Sille ei sitten voinut mikään, että tuosta kansasta tuli portto niinkuin Johannekselle näytettiin ja Johannes sitä suuresti ihmetteli.

Kastettu on Jeesuksen veriuhrilla merkitty ( veren pirskottelu ja sively – ei upotus- oli VL:n aikaan sovituksen tuova uhri).
Jumala menee kastetun – veriuhrilla merkityn- ohi rankaisematta, ”eikä lue heille heidän syntejänsä." Kun hän näkee tuon kasteen merkin.
Kastevesi symbolisoi uhriverta. Kastetulla on veren merkki, niin kauan kun tuon merkin suojassa pysyy,- jos siitä lähtee ulos, niin ei enää ole tuon verimerkin suojassa.
Kaste on merkki, UL:N merkki- veren merkki.
Kastamattomalla tuota merkkiä ei ole ja häneltä Jumala vaatii rangaistuksen synnistään. Kastamaton on armoliiton ulkopuolella.

Kasteessa Jumala siirtää lapsenkin ”rakkaan Poikansa valtakuntaan”.. armon osallisuuteen. Sitä ennen ihminen on pimeyden vallassa- syntyneenä tähän pimeyden ruhtinaan vallassa olevaan maailmaan. Tuosta pimeyden vallasta Jumala siirtää kastamalla lapsenkin pois- Poikansa valtakuntaan - ARMON valtakuntaan ja armon osallisuuteen.

Kasteessa saadaan ULN: merkki- sinetti- veren suoja. Kasteessa tullaan osalliseksi Kristuksen veriuhrista. Kastamattomalla ei tuota uhria lueta hyväksi vaan Jumala vaatii kastamattomalta uhrin.
Vain verellä merkityn ohi Jumala käy rankaisematta.

Mitä kastamattomalle ja pakanalle käy viimeisellä tuomiolla? Se on totaalisesti Jumalan asia, eikä meidän ihmisten tarvitse sitä ymmärtää tai tietää ikäänkuin Jumala pystyisi toimimaan vain meidän ymmärryksemme puitteissa.
Jumala on suurempi kuin meidän järkemme tai ymmärryksemme mitta.

Mitä ihminen voi antaa sielunsa lunnaiksi? EI mitään.
-   ei omaa ymmärrystä
-   ei omaa päätöstä
-   ei kuuliaisuuden ositusta
-   -ei kädenojennusta

Kastettu vain tulee osalliseksi Suuren Tuomarin armahduspäätöksestä. Tuon armahduksen osalliseksi ihminen tulee jo lapsena kasteessa ilman omaa suoritusta.
Vaikka ihminen ei tietäisikään tuosta syytämäksi julistamisesta, niin ei hän siitä osattomaksi jää kuitenkaan. Muutoinhan syntymästään asti koomassa ollut jäisi tuota armahduksesta osattomaksi.
Armahdukseen ei siis vaikuta ihmisen oma suostumus , vaan Suuren Tuomarin päätös. Ja joka tuolta Tuomarilta haluaa tuon päätösvallan evätä niin ei tunne tuota Tuomari ollenkaan.
VL:n aikana ihminen itse saattoi antaa uhrin syntiensä edestä. UL:n aikana ei mitään.

”Joka uskoo ja kastetaan se pelastuu”- jos lapsella ei ole kumpaakaan niin miten käy?

Jumalan armon osallisuuteen synnytään kasteessa. Ei pakanamaan asukas ole tuosta armosta osallinen ennen kastetta. Jos joku tuolta armon osallisuudesta haluaa lapsensa varjella, niin hänellä on siihen täysi mahdollisuus, vapaan tahdon Jumala ihmiselle antoi. VL;n aikanakin vanhemmilla oli täysi mahdollisuus jättää lapsensa ympärileikkaamatta, - siitä Jumala oli säätänyt rangaistukseksi kansasta hävittämisen, tuolta hyvittämiseltä välttyi kun vei lapsensa ympärileikattavaksi. Jos joku sitkeästi pysyi kannassaan, että ”ei tarvi” niin visaton lapsi siitä joutui kärsimään. Yksikään ympärilankkaamaton ei saanut olla Jumalan kansan keskuudessa.
Myöskään kastamatonta ei saa olla nytkään Jumalan kansan keskuudessa, vaan kaikki kansat tulee tehdä Jeesuksen opetuslapseksi kastamalla ja opettamalla. Jokaisen oma asia on sitten lähteekö tuosta opetuslapseudesta pois, eli tuhlaajapojan teille vai ei.
Useimmat lähtevät.
”Niin se ei siis ole sen vallassa joka tahtoo vaan Jumalan joka on armollinen.” Ja ”Jumala on armollinen kenelle on armollinen ja paaduttaa kenet paaduttaa”


Helluntailaisten opin mukaan kaste EI ole Jumalan teko vaan ihmisen teko ja kasteessa toimii ihminen. Ihminen osittaa Jumalale jotakin,- siis ihmisen suorituksesta on kyse.

Tällöin on syntynyt oppi jonka mukaan lapsikaste ei ole kaste ollenkaan.
Jos ymmärrettäisiin, että kasteessa toimii Kristus ja Hänen sanansa, niin toki silloin ymmärrettäisiin, että Kristus voi ja pystyy toimimaan myöskin lapsen kohdalla.
Juuri tässä mennään heti alussa aivan päinvastaiselle tielle koko kasteen suhteen.
Kun Kristus ja Hänen sanansa on suljettu kasteesta ulos, niin toki jäljelle jää vain ihmisen suoritus, ja täten päädytään siihen, että lapsi ei voi suorittaa jotain tekoa.

Toinen väite joka esitetään, Luterilaiset (lapsikastetut) ovat kastamattomia kristittyjä.
Aika harvinainen ilmaisu. Kastamaton ei voi olla kristitty. Ei edes Johanneksen kasteella kastettu voinut olla kristitty, vaan heidät piti kastaa uudelleen.

On aika hämmästyttävää, että voidaan väittää, että Jeesuksen käskemä kastaminen on pätemätön jos se suoritetaan lapselle, mutta aikuiselle suoritettuna se taas on pätevä.
Ehkä tässä kohtaa ymmärretään Raamatun sana : ”antakaa kastaa itsenne” sellaiseksi, että ihminen on aktiivisena ”ottajana”, jota aktiivisuutta lapsi ei pysty osoittamaan.
Tässä kuitenkin unohdetaan Jeesuksen kastekäsky, jossa Hän käskee tekemään opetuslapsiksi; ”kastamalla ja opettamalla”. Tuossa aktiivisena osapuolena on kasteen suorittaja, eikä kastatettava itse.





Verellä lunastettu
Voitto Ramu

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä