Ykköseltä tuli hyvä dokumentti globaaleista jääkausista, joista toinen päättyi yli 600 miljoonaa vuotta sitten. Jäiden sulettua yhteyttävien bakteerien määrä kasvoi räjähdymäisesti ja ilmakehään vapautui happea. Tämä puolestaan mahdollisti ohjelman mukaan suuren koon ja kovien osien merkittävän kehityksen. Muutkin ilmiöt, kuten ravinteita pohjasta kaivavat hypersyklonit, muuttivat varmasti meren kemiallista koostumusta ja sallivat kovien osien laajamittaisen tuottamisen.
Itse asiaan: Jäiden väistyttyä mikroeliöstö pääsi kasvamaan ja erikoistumaan nopeasti. Ulkoisen tukirangan omaavat eliöt ovat ruumiinrakenteeltaan kaikkein konservoituneimpia (-> esim. kokeet banaanikärpäsellä), joten kesti aikansa ennen kuin fossilisoitumista varten tarpeeksi suuria ruumiinkaavoja kehittyi. Näitä edelsivät mm. Ediacara-faunan selkäjänteiset ja jättimadot.
Johtuiko siis niveljalkaisten räjähdysmäinen ilmaantuminen siitä, että kehityslinjojen erikoistuminen tapahtui ennen koon kasvua, ja kun koko kasvoi tarpeeksi fossilisoitumista varten, näyttivät useat kehityslinjat ilmaantuvan tyhjästä? Tätä ajatusta näyttäisi tukevan esimerkiksi puolen millin pituinen ja samalla vanhin äyriäisen fossiili 511 miljoonan vuoden takaa (Williams, Siveter, Waloszek).
Selittyisikö pienenkin ulkoisen tukirangan suosiminen jääkaudella jonkinmoisella peto-saalis-suhteella? Miten pienessä kokoluokassa esiintyy saalistusta? Nykyäänkin meren pienimmät monisoluiset vaikuttaisivat olevan pitkälti niveljalkaisista koostuvaa.
Niveljalkaiset ennen kambria
9
623
Vastaukset
- Rad. At.
Ajattelin vain varoittaa muutamasta asiasta.
Ensinäkin kambri-kauden eliöistä ja niiden suhteista ei voi tehdä johtopäätöksiä. Jokin banaanikärpänen ei ole kambri-kauden eläin, eikä sen geneettisellä perimällä ole mitään yhteistä näihin eliöihin. 400-500 miljoonaa vuotta on nimittäin 'Syvää Aikaa', eli meillä ei ole mahdollisuutta nähdä sen taakse.
Joten emme voi sanoa MIKSI niveljalkaiset levisivät. Tarkasti sanoen, emme edes tiedä, ovatko ne niveljalkaisia. Me kutsumme niitä niveljakaisiksi ulkomuotoon perustuen, mutta mitä jos niillä oli selkäranka- tai jänne? Sitä ei fossiilista näe.
Oliko niillä samantyyliset sisäelimet ja geenit? Käyttäytyivätkö ne niveljalkaisten tavoin? Näihin kysymyksiin ei ole vastausta.
Kambri-kausi on muutoinkin lähes läpitunkematon. Muistaakseni sen kauden fossiileita löytyy planeetalta kolmesta paikasta. Mikä vastaa sitä, että yrittäisimme tehdä päätelmiä koko planeetan eliöstöstä palasella vaikkapa Skotlannin kalliorantaa, Brasilian hiekkarantaa ja korralliriutan kappaletta jostakin Tyyneltä valtamereltä. Ei onnistu. Emme voi tietää, montako eliölajia eli näiden alueiden ulkopuolella.
Joten ajatukset syistä ja seurauksista on parasta unohtaa, kun puhutaan fossiileista. Niistä ei tiedetä tarpeeksi.
Epäilisin myös 'Superjääkautta'. Todisteet siitä lepäävät teoriassa, jonka johtopäätökset ovat monen geologin mielestä virheellisiä.
Nimimerkkisi on Empiristi. Sellaisesta ei tule paleontologia, ne kaverit elävät mielikuvituksella.- Ketale
"..eikä sen geneettisellä perimällä ole mitään yhteistä näihin eliöihin."
Meidän kaikkien elollisten geeniperimästä löytyy yhteys tuohon aikaan. Elämä säilyi noissa lämpimissä keitaissa bakteerien muodossa. Dna:lla oli tuolloin aikaa tuottaa äärettömän paljon pieniä muutoksen mahdollistavia "rönsyjä" itseensä.
Evoluutioteorian nykytietämyksen mukaan jokainen uusi sukupolvi on hiukan edellä edeltäjäänsä. Dna ei siis koskaan lepää laakereillaan, vaikka luonnonvalinnan karsinta-kriteeri polkisi paikallaan. Olosuhteiden muuttuessa näiden "rönsyjen" joukosta toivon mukaan löytyy sellainen dna:n rönsy joka säilyy muutoksen yli, ainahan näin ei ole, mutta dna ainakin "yrittää" sitä.
Dna on tuottanut itseensä jo monenlaista informaatiota johtuen sen agressiivisuudesta, joka juontuu siitä perustavaa laatua olevasta tosiseikasta, että myös bakteeriyhdistelmien muotoutuminen niihin muutospaineisiin ja muutoksen hakuisuuteen oli se kriteeri, joilla voimakkaimmin muutosta tuottavat dna-koodaukset jäivät vallitseviksi ja täyttivät alkumeren elämällä.
"Epäilisin myös 'Superjääkautta'."
Epäilet näköjään järjen valoa, onkohan epäilyksesi Raamattua ja sen kirjoittajia kohtaan yhtä pessimistinen.
Siinä tapauksessa että et usko myytteihinkään, olet kyllä ateista kaikkein ateistisin.
"Oliko niillä samantyyliset sisäelimet ja geenit?"
Ne olivat niikuin nykyinenkin elämä muodostuneet samoista aitotumallisista eukakryooteista. - Empiristi
Tämä idea niveljalkaisten pienestä koosta ei ole muuten missään mielessä minun keksintöäni, jos teksti antoi sellaisen kuvan. Nostin sen vaan esille asiaan liittyvine tietoineen.
"Ensinäkin kambri-kauden eliöistä ja niiden suhteista ei voi tehdä johtopäätöksiä. Jokin banaanikärpänen ei ole kambri-kauden eläin, eikä sen geneettisellä perimällä ole mitään yhteistä näihin eliöihin."
Totta ainakin siinä mielessä, että banaanikärpäsen muodon konservoituneisuus johtuu osaltaan täydellisestä muodonvaihdoksesta kotelon sisällä, ja vanhimmat niveljalkaiset olivat muodonvaihdokseltaan mitä ilmeisimmin vaillinnaisia. Ulkoinen tukirankakin haittaa tosin kasvua.
"Joten emme voi sanoa MIKSI niveljalkaiset levisivät. Tarkasti sanoen, emme edes tiedä, ovatko ne niveljalkaisia. Me kutsumme niitä niveljakaisiksi ulkomuotoon perustuen, mutta mitä jos niillä oli selkäranka- tai jänne? Sitä ei fossiilista näe."
Epäilen vahvasti, että segmentoituneeseen rumiiseen saisi mahdutettua sisäistä tukirankaa. http://www.burgess-shale.bc.ca/gallery/images/trilobite.jpg
"Muistaakseni sen kauden fossiileita löytyy planeetalta kolmesta paikasta."
En sano mitään varmasti, mutta luulen tuon olevan vanhentunut tieto. Voisipa tarkistaakin.
"Epäilisin myös 'Superjääkautta'. Todisteet siitä lepäävät teoriassa, jonka johtopäätökset ovat monen geologin mielestä virheellisiä."
Kannattaa kattoa kyseinen dokkari. Siinä esitettiin superjääkaudesta myös biologiaan perustuvasta aineistosta riippumattomia todisteita. Uusinta tulee Teemalta 27.4 klo 21.00 ja toinen uusinta ykköseltä 30.4 klo 14.25. - Empiristi
MrKAT kirjoitti:
http://www.ursa.fi/ursa/ta/2002/kuvat/022kansi.jpg
Löytyy hyvistä kirjastoista.Kiitos vinkistä!
- Rad. At.
Ketale kirjoitti:
"..eikä sen geneettisellä perimällä ole mitään yhteistä näihin eliöihin."
Meidän kaikkien elollisten geeniperimästä löytyy yhteys tuohon aikaan. Elämä säilyi noissa lämpimissä keitaissa bakteerien muodossa. Dna:lla oli tuolloin aikaa tuottaa äärettömän paljon pieniä muutoksen mahdollistavia "rönsyjä" itseensä.
Evoluutioteorian nykytietämyksen mukaan jokainen uusi sukupolvi on hiukan edellä edeltäjäänsä. Dna ei siis koskaan lepää laakereillaan, vaikka luonnonvalinnan karsinta-kriteeri polkisi paikallaan. Olosuhteiden muuttuessa näiden "rönsyjen" joukosta toivon mukaan löytyy sellainen dna:n rönsy joka säilyy muutoksen yli, ainahan näin ei ole, mutta dna ainakin "yrittää" sitä.
Dna on tuottanut itseensä jo monenlaista informaatiota johtuen sen agressiivisuudesta, joka juontuu siitä perustavaa laatua olevasta tosiseikasta, että myös bakteeriyhdistelmien muotoutuminen niihin muutospaineisiin ja muutoksen hakuisuuteen oli se kriteeri, joilla voimakkaimmin muutosta tuottavat dna-koodaukset jäivät vallitseviksi ja täyttivät alkumeren elämällä.
"Epäilisin myös 'Superjääkautta'."
Epäilet näköjään järjen valoa, onkohan epäilyksesi Raamattua ja sen kirjoittajia kohtaan yhtä pessimistinen.
Siinä tapauksessa että et usko myytteihinkään, olet kyllä ateista kaikkein ateistisin.
"Oliko niillä samantyyliset sisäelimet ja geenit?"
Ne olivat niikuin nykyinenkin elämä muodostuneet samoista aitotumallisista eukakryooteista."Meidän kaikkien elollisten geeniperimästä löytyy yhteys tuohon aikaan."
Ehkä. Mutta se ei tarkoita, että senaikaisten eliöiden geeniperimä olisi samanlainen oman aikamme samalta näyttävien eliöiden kanssa.
"Evoluutioteorian nykytietämyksen mukaan jokainen uusi sukupolvi on hiukan edellä edeltäjäänsä."
Niinkö? Minä kun muistan molekyylibiologisen tutkimuksen, jonka mukaan on myös täysin mahdollista, että evoluutio toimii vain 'hätätilassa', eli jotkin solujen proteiineista joutuisivat sallimaan muutokset perimään, kun solun olosuhteet muuttuvat liikaa. Tällöin sinun 'nykytietämyksesi' joutuisi suoraan romukoppaan. Todisteita sanoistasi saa muutoinkin etsiä. Yhdyssana 'nykytietämys' ei ole ollut tieteellisesti pätevä todistus mistään sitten 1500-luvun.
""Epäilisin myös 'Superjääkautta'." "
"Epäilet näköjään järjen valoa, onkohan epäilyksesi Raamattua ja sen kirjoittajia kohtaan yhtä pessimistinen."
Itseasiassa ei ole. Ymmärrän, ettei Raamatun kirjoittajilla ollut mitään mahdollisuutta tutustua muihin mahdollisiin selityksiin, eikä heillä olisi sellaista koulutusta, kun jo peruskouluissa annetaan nykyisin. Joten heidän olisi ollut mahdotonta miettiä teoriansa todisteiden pitävyyttä.
Ensimmäinen olettamus 'superjääkauteen' siirtymisessä olisi sen Mil-jotakin nimisen serbin vaihteluväli (tiedemiesten, eritoten slaavilaisten tai muiden vaikeita nimiä omaavien pitäisi ehdottomasti keksiä teorioilleen yksinkertaiset nimet!), joka keksittiin 1930-luvulla. Se on ihan testattu tapahtuma, jossa Maa on eri kohdissa ellipsin muotoista rataansa aurinkovuoden aikana, kun sitä verrataan maan akselikallistumaan.
Yksinkertaistettuna, tällä hetkellä kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi, Aurinko on kuitenkin verrattain lähellä, lähempänä kuin kesällä. Tästä oletetaan seuraavan leuto talvi. Vaihteluvälin aikana tämä etäisyys muuttuu. Yksi hypoteeseita tämän kokeellisesti todetun tapahtuman johdosta on, että vaihteluvälin toisessa päässä talvi olisi niin kova, että lumi ei ehtisi sulaa kesän aikana => Jääkausi.
PAITSI. Vaihteluväli on mitattu 21'000 vuodeksi. Tämä tarkoittaa, että osa jääkausista, joita me tunnemme geologisen todistusaineiston pohjalta, ei osu näihin aikoihin, jotka ovat 42'000 vuoden kausia ja lisäksi joka kerran kun vaihteluväli on osunut äärikylmyyteen, ei ole välttämättä syntynyt jääkautta. Tästä seuraa, ettei vaihteluvälillä ole todistettavaa osuutta jääkausiin. Teoria on looginen, mutta todisteita ei ole.
Toinen superjääkausi-hypoteesin jään synnyttäjä on tietenkin vulkaaninen toiminta. Vulkaanisen toiminnan yhteydessä ylempiin ilmakehän kerroskiin kerääntyy kaasuja, jotka saattavat toimia, kuten peili ja heijastaa auringon säteilyä takaisin. Tälläisiä kaasuja on mm. rikki. Mutta, todistettua on myös, että alempiin ilmakehän osiin kerääntyy muita tulivuorikaasuja ja vulkaanista pölyä. Tämä taas toimii kasvihuoneilmiön tavoin. Vielä ei ole päästy yhteisymmärrykseen, kumpi näistä tapahtumista, jotka ovat varsin luultavia, on voimakkaampi ja pitkäkestoisempi. Ne voivat myös kumota toinen toisensa, eli rikkihappo piennetäisi säteilyvakiota (noin 1380 W/m^2) mutta muut kaasut estäisivät loppua säteilyä palaamasta avaruuteen sen verran tehokkaammin.
Vielä viimeksi. Ei ole mitään keinoa todeta, oliko 500 miljoonaa vuotta sitten jääkausi vai ei. Ei yhtä ainutta. Ainoa mitä voidaan tehdä, on vetää johtopäätöksi joidenkin teorioiden ja hypoteesien pohjalta. Hypoteesien, jotka usein ovat paljon arveluttavammalla pohjalla, kuin BBC:n dokumenteissa sanotaan.
Mutta täällä! Täällä sellaisia hypoteeseja siteerataan, kuin Uskovainen Raamattua. Koska niiden uskotaan olevan jokin ihme 'totuus', koska tiedemiehet ovat 'pappeja', joilla on jossakin piilossa suora yhteys totuuteen. Tällä yhteydellä he sitten ottavat muka KAIKEN huomioon ja siten heidän sanasa jossakin ohjelmassa tai kirjoituksessa on sitten kritiikin ulkopuolella?!!?
Sinä kai uskot, että BBC:n 'Kävelee Dinosaurusten Kanssa'- ohjelma oli dokumentti? Että se käsitteli dinosaurusten elämää tieteellisesti? Että se oli 'totuuden' mukainen?
Viimeinen osa varsin viihdyttävästä sarjasta esitteli kuinka se tehtiin. Sen lopussa tietokone animaattorit olivat laittaneet jonkin raptor-suvun liskon rullalautailemaan ja polttamaan tupakkaa. Kun ymmärrät, miksi se oli ihan yhtä hyvä kuva dinosaurusten käytöksestä, kuin kaikki edeltävät osat, niin ymmärrät paljon enemmän siitä, mitä 'Syvä Aika'- tarkoittaa. - Rad. At.
Empiristi kirjoitti:
Tämä idea niveljalkaisten pienestä koosta ei ole muuten missään mielessä minun keksintöäni, jos teksti antoi sellaisen kuvan. Nostin sen vaan esille asiaan liittyvine tietoineen.
"Ensinäkin kambri-kauden eliöistä ja niiden suhteista ei voi tehdä johtopäätöksiä. Jokin banaanikärpänen ei ole kambri-kauden eläin, eikä sen geneettisellä perimällä ole mitään yhteistä näihin eliöihin."
Totta ainakin siinä mielessä, että banaanikärpäsen muodon konservoituneisuus johtuu osaltaan täydellisestä muodonvaihdoksesta kotelon sisällä, ja vanhimmat niveljalkaiset olivat muodonvaihdokseltaan mitä ilmeisimmin vaillinnaisia. Ulkoinen tukirankakin haittaa tosin kasvua.
"Joten emme voi sanoa MIKSI niveljalkaiset levisivät. Tarkasti sanoen, emme edes tiedä, ovatko ne niveljalkaisia. Me kutsumme niitä niveljakaisiksi ulkomuotoon perustuen, mutta mitä jos niillä oli selkäranka- tai jänne? Sitä ei fossiilista näe."
Epäilen vahvasti, että segmentoituneeseen rumiiseen saisi mahdutettua sisäistä tukirankaa. http://www.burgess-shale.bc.ca/gallery/images/trilobite.jpg
"Muistaakseni sen kauden fossiileita löytyy planeetalta kolmesta paikasta."
En sano mitään varmasti, mutta luulen tuon olevan vanhentunut tieto. Voisipa tarkistaakin.
"Epäilisin myös 'Superjääkautta'. Todisteet siitä lepäävät teoriassa, jonka johtopäätökset ovat monen geologin mielestä virheellisiä."
Kannattaa kattoa kyseinen dokkari. Siinä esitettiin superjääkaudesta myös biologiaan perustuvasta aineistosta riippumattomia todisteita. Uusinta tulee Teemalta 27.4 klo 21.00 ja toinen uusinta ykköseltä 30.4 klo 14.25."Totta ainakin siinä mielessä, että banaanikärpäsen muodon konservoituneisuus johtuu osaltaan täydellisestä muodonvaihdoksesta kotelon sisällä, ja vanhimmat niveljalkaiset olivat muodonvaihdokseltaan mitä ilmeisimmin vaillinnaisia. Ulkoinen tukirankakin haittaa tosin kasvua"
Kaikilla vaihtolämpöisillä eläimillä on erittäin vähän yksilövaihtelua. Toisaalta kaikilla vaihtolämpöisillä eläimillä on melkein poikkeuksetta suurempi geenistö, kuin tasalämpöisillä. Tämä selittyy syntymäprosessilla, johon vaihtolämpöiset tarvitsevat enemmän eri lämpötiloissa toimivia entsyymejä ja katalyyttejä, kun taas tasalämpöiset eivät huolehdi moisesta pitäen jälkeläiset jatkuvasti taatuissa, tasaisissa olosuhteissa. Vaihtolämpöisillä suurempi osa jälkeläisistä kuolee, nimenomaan koska järjestelmä pettää helposti ulkoisten tekijöiden takia. Tämä ei ole todiste muun puolesta, kuin että eliöt kambrikaudella olivat vaihtolämpöisiä.
"Epäilen vahvasti, että segmentoituneeseen rumiiseen saisi mahdutettua sisäistä tukirankaa."
Tuo oli ihan järkeenkäyvä argumentti.
Huomautit tuolla kuitenkin "Ulkoinen tukirankakin haittaa tosin kasvua." Tuosta tuli mieleeni eräs seikka. Eli nykyajan suurin ulkoisen tukirangan omaava eläin taitaa olla jokin hummeri-laji? Näin muistaisin. Sen suurimman koon määrittää fysiikka. Eli jos sen pituus kaksinkertaistuu, kuoren pinta-ala nelinkertaistuu ja kuoren paino kahdeksan kertaistuu. Ennemin tai myöhemmin kuoren paino muuttuu suuremmaksi, kuin eläin jaksaa kantaa ja niin suurin kambri-kauden 'ötökkä' on suurinpiirtein saman kokoinen, kuin hummeri.
Mutta alkeiseläimet voivat kasvaa paljon suuremmiksi. Suurin on eräs vaippaeläin, joka kilpailee valaiden kanssa merten pisimmän eläimen tittelistä 50 metriä ruumiillaan. Ne ovat myös erittäin tehokkaita saalistajia, portugalin sotalaivat ja meduusat pystyvät nappaamaan kaloja ja äyriäisiä. Kaikilla on myös toinen yhteinen piirre: Niistä ei yleensä jää fossiileita. Pehmyt kudoksinen rakenne ei jätä mitään jälkeä, paitsi kaikkein erikoisimmissa tilanteissa ja niin ne häviävät 'syvään aikaan'.
Tässäpä hypoteesi. Niveljalkaisen näköiset eläimet eivät olleet kambrikauden valtiaita. Niitä olivat pehmyt kudoksiset eläimet. Todisteena voisi käyttää vaikka ajanjakson suurinta löydettyä eläintä. Se oli kai 60-80 cm pitkä ja luultavasti peto. Sillä oli kolmio leuka järjestelmä ja kaksi pitkää 'lonkeroa', joilla se oletettavasti tarttui saaliiseensa. Se oli myös panssaroitu aina 'lonkeroiden' kärkiin asti.
Kysymys: Miksi? Miksi tuhlata panssaria joka paikkaan? Evoluutio, joka lopettaa jopa nisäkkäiden laktaasi entsyymin tuoton tietyssä iässä säästääkseen energiaa on mennyt koko matkan suojellakseen tätä yhtä eläintä, vaikka se on suurin paikalla olija, jolla ei siten olisi yhtään sellaista vihollista, josta se ei selviäisi muutoinkin?
Vastaus: Paikalla oli jotain vielä isompaa ja pelottavampaa. Jättiläismeduusa.
Tämä ei ole esitys siitä, että näin todella olisi tapahtunut. Tämä on vain varoitus siitä, kuinka vähän tosiasiassa voimme päätellä (loogisestikaan) pelkistä fossiileista. Niitä on vähän, emmekä koskaan saa koko kuvaa tai edes riittävää kuvaa siitä, minkälaista elämä todella oli. Hirmuliskojen lajimäärät ovat vain tuhannesosa nykyisestä lajimäärästä. Tämä ei tarkoita, että lajeja olisi ollut vähemmän, vaan että osa lajeista ei jättänyt jälkeensä fossiilia. - Rad. At.
MrKAT kirjoitti:
http://www.ursa.fi/ursa/ta/2002/kuvat/022kansi.jpg
Löytyy hyvistä kirjastoista.Kuka on kirjoittaja?
- Empiristi
Kaivoin vähän tietoa, ja selvisi että pienin löytnyt trilobiitti on millin mittainen Bynumina lirae. En tiedän mistä osasta kambrikautta tuo on löytynyt, mutta vahvasti vaikuttaa siltä, että osa vanhoista niveljalkaisista on todellakin liian pieniä fossilisoituakseen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1381688
- 1131315
- 1691212
Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?
Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia881137- 188922
- 83875
- 94837
- 39829
Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt76768Naantalissa kohahtaa
Yli 4 vuotta puhelimeen, tietokoneelle murtautumista sekä Whatsapp urkintaa Naantalissa hakkeritiimin jäseniä137702