Aluksen virtausvastus vedessä muodostuu sovinnaisen, yksinkertaistetun tarkastelun perusteella "aallonmuodostusvastuksesta" ja "kitkasta". Molemmat ovat puuttellisia ilmauksia ja jälkimmäinen pitää mm. sisällään turbulenssin. Pienillä nopeuksilla kitka on merkittävämpi mutta kun uppoama-aluksen (ei plaanaa) nopeus ylittää "runkonopeuden", allonmuodostus kasvaa eksponentiaalisesti ja tulee hallitsevaksi. Selitys on puuttellinen, mutta antakaa anteeksi.
Se pääasia on että molemmat em. vastukset ovat suoraan verrannollisia (?) nesteen, veden, viskositeettiin, joka on hyvin lämpötilariippuvainen. Pari vuotta sitten löysin netistä käyrän, josta saattoi ymmärtää, että 0-asteisen ja 20-asteisen veden viskositeettien ero oli jotakin 30% tienoilla. Nyt en löydä samaa enään. Siis että esim. Ruotsinlaivojen kulkuvastus vaihtelisi tässä haarukassa sulanveden aikana?
Onko jollakin parempaa tietoa?
Veden viskositeetti
7
4774
Vastaukset
- keemikko
Veden viskositeetti pienenee eksponentiaalisesti lämpötilan funktiona.
Kokeellisesti määritetystä kuvaajasta hyvin karkeasti arvioiden, viskositeetti (10^-3kgm-1s-1) // lämpötila (C): 1,8//0; 1,0//20; 0,6//40; 0,45//60; 0,35//80 ja 0,3//100.
Eli viskositeetti putoaa melkein puoleen 0 asteesta 20 asteeseen.
Tämähän johtuu siitä että lämpötilan noustessa molekyylit pääsevät paremmin irti naapureistaan. Neste muuttuu "juoksevammaksi". - mittään
...mutta
http://www.hydroskript.de/html/_index.html?page=/html/hykp0201.html
ja edelleen Tabelle 3.2, niin selviää jotain.
Tämä ei ole se tiedosto jota kyselet ja johon täällä oli joskus vinkki-linkki, mutta kertonee saman tiedon. Ei ole tullut tuota ajateltua.. Kuitenkin kiehuvan kuumaa vettä kun laskee kauhasta samaiseen astiaa.. niin ääni on sellaista pehmeää. Sitten kun ottaa jääkylmää vettä, vesi lorisee, miltei "helisee", kuumaan verrattuna
Ruotsin laivassa suurin vastus tulee kuitenkin siitä kun vesi kiihdytetään kiertämään laivan runko. ja veden massalla on siinä suurin merkitys ja jos vesi lämmintä.. kevyttä. Niin laiva uipi syvemmässä.. Joten vastus on aika sama
Tää tuli sitten aika äkkiä,, joten en pohtinut syvällisesti , kaikkia esiin tulevia seikkoja.Minun oma assosiaationi ilmiöön on kajakkimelonta. Se, että keväisin melonta tuntuu raskaalta, voi tietysti osaltaan tuntua talven jälkeisestä lihasheikkoudesta melontaspesifisissä lihaksissa. Mutta viime syksynä olin viimeistä kertaa melomassa 27.11. Jäätä ei ollut, (oli ollut aikaisemmin) mutta rannat olivat lumen peitossa. Vesi tuntui "hyytelömäiseltä", loiske melan kärjessä kuullosti erilaiselta kuin kesällä. Kajakki kulki raskaasti. Melontakauden olen nyt kevään osalta myös jo aloittanut.
Mutta tuo veden kiihdyttäminen. Totta kai se sitoo energiaa, mutta eikö sama energia vapaudu takaisin rungon takana päinvastaisessa prosessissa. Siis se osa, joka en muodosta karkuun pääsevää aaltoa.
Kyllä minä näkisin virtausvastuksen olevan lähinnä vain kitka (== turbulenssi) plus aallonmuodostus.Yusa kirjoitti:
Minun oma assosiaationi ilmiöön on kajakkimelonta. Se, että keväisin melonta tuntuu raskaalta, voi tietysti osaltaan tuntua talven jälkeisestä lihasheikkoudesta melontaspesifisissä lihaksissa. Mutta viime syksynä olin viimeistä kertaa melomassa 27.11. Jäätä ei ollut, (oli ollut aikaisemmin) mutta rannat olivat lumen peitossa. Vesi tuntui "hyytelömäiseltä", loiske melan kärjessä kuullosti erilaiselta kuin kesällä. Kajakki kulki raskaasti. Melontakauden olen nyt kevään osalta myös jo aloittanut.
Mutta tuo veden kiihdyttäminen. Totta kai se sitoo energiaa, mutta eikö sama energia vapaudu takaisin rungon takana päinvastaisessa prosessissa. Siis se osa, joka en muodosta karkuun pääsevää aaltoa.
Kyllä minä näkisin virtausvastuksen olevan lähinnä vain kitka (== turbulenssi) plus aallonmuodostus.Mielestäni keulan ja perän kiihdyttämät vesimassat ei reakoi keskenään, eli kyse on erillisistä tapauksista.. Vähän kuin laiva olisi kilometrin pitkä.. (vertaa iso tankkeri) vesimassa on kitkavoimien vuoksi pysähtynyt laivan sivulle, kunnes perä alkaa imemään vettä takaisin tilaan jonka laiva jättää..
Itse valmistamme tehokkaita potkuri pumppuja max.60000l min, eniten tehoa vie juuri veden kiihdyttäminen.. Suoraan voi laskea tarvittavat tehot ja potkurin kulmat pelkkään kiihdytykseen tarvittavasta energiasta, tietysti jos nostokorkeus on iso, yli 5m menee siihen sitten enemmän tehoa kuin kiihdytykseen.. Siis millään kitkalla ja muilla vastuksilla ei ole pumpuissamme merkitystä.(hydrodynamiikka on kyllä huippuluokkaa pumpuissamme).
Toinen laite on hapetin järveen siinä on potkuri jossa on ontot siivet ja siivissä on pieniä reikiä paljon, siiven muodostama alipaine imee onttoa akselia pitkin onttoon siipeen ja siitä vedensekaan pieniä kuplia ilmaa.. Siinäkin tarvittava teho menee pelkkään veden kiihdytykseen, vastusta ei taaskaan tarvi huomioida. Potkuri pyörii vapaasti esim: järvessä eikä sillä nosteta vettä korkeussuunnassa.
- vastuksesta
Ei kai se ole edes kovin yksinkertaistettua sanoa, että laivan vesivastus johtuu kitkavastuksesta sekä aallonmuodostuksen aiheuttamasta vastuksesta.
Mutta se, että vastukset olisivat suoraan verrannollisia viskositettiin ei taida pitää paikkaansa. Jos katsotaan tarkemmin kitkavastusta (ts. en tiedä juuri mitään laivan aaltovastuksesta). Kitkavastushan riippuu laivan märkäpinta-alasta, veden tiheydestä nopeuden neliöstä sekä kitkakertoimesta. Kitkakertoimen suuruuteen vaikuttaa pinnan sileys sekä Reynoldsin luku.
Reynolsin luku on suoraan verrannollinen viskositeettiin. Mutta kitkakerroin ei ole todellakaan suoraan verrannollinen Reynoldsin lukuun. Pienemmillä Reynoldsin luvuilla kitkakerroin vaihtelee huomattavastikin Reynoldsin luvun muuttuessa, mutta suuremmilla arvoilla vaihtelu on hyvin pientä. Ja suurilla laivoilla Reynoldsin luvut ovat varsin suuria." Reynolsin luku on suoraan verrannollinen viskositeettiin. Mutta kitkakerroin ei ole todellakaan suoraan verrannollinen Reynoldsin lukuun. Pienemmillä Reynoldsin luvuilla kitkakerroin vaihtelee huomattavastikin Reynoldsin luvun muuttuessa, mutta suuremmilla arvoilla vaihtelu on hyvin pientä. Ja suurilla laivoilla Reynoldsin luvut ovat varsin suuria."
Lopetit juuri kun rupesi kuullostamaan kiinnostavalta! Niin? Mitä sitten? Jatka!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jussi Halla-aho huolissaan Sofia Virrasta
Jussihan on vanha vihreä. Onko tässä kyse alkukesän kiimasta, kun aidan toisella puolella oleva vihreä alkaa kiinnostama997810Sofia Virta kadonnut....onko juomassa?
Virran poissaolo eduskunnasta on herättänyt huomiota. Esimerkiksi Ilta-Sanomat kertoi aiemmin, että Virta on ollut tällä1466562Julkista rahaa ei tule antaa senttiäkään yksityisille yrityksille
Julkinen raha on meidän yhteistä rahaa, ja se raha on tarkoitettu yhteiseen käyttöön, kuten esimerkiksi tuottamaan palve1804679Tytti Tuppurainen: Suomen pakolaiskiintiö pitäisi nostaa 10 000 vuodessa
asia on faktaa, noin Tytti sanoi aiemmin. Kun taas Orpon hallitusohjelman mukaisesti Suomen pakolaiskiintiö on pudotettu2423207Halla-aho sivaltaa edustajantyöstään lintsaavaa Sofia Virtaa
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/937c74d7-f905-4466-b9b4-abd017fe5b63 Kansanedustajan on ilmoitettava poissaolosta962713Ruotsissa uusi monikulttuurisuusongelma: Mummonraiskuut
Ilmiö räjähti käsiin ja nyt painetaan paniikkinappulaa. Moni vanhustenhoivayhtiö on joutunut jopa lopettamaan, koska keh622134- 1471818
Ruoan arvonlisävero menee käytännössä tukijussille
Ilman juomia elintarvikkeiden myynti vuonna 2025 oli reilut 15 miljardia euroa. Tuolla tasolla arvonlisävero pyörii pari121816Vihreät REPEÄMÄSSÄ oijoijoi....Virran sekoilut on liikaa
Jo ennestään vihreiden kannatus on suossa vaikka puolue istuu oppositiossa, nyt tuli Virran temppu kun häipyi tuosta vaa231675Yhteydenotto
Tiedätkö tai ymmärrätkö syyn, miksi kaivattusi ei ota sinuun yhteyttä? Mikä se syy on?1971604