Veden viskositeetti
Se pääasia on että molemmat em. vastukset ovat suoraan verrannollisia (?) nesteen, veden, viskositeettiin, joka on hyvin lämpötilariippuvainen. Pari vuotta sitten löysin netistä käyrän, josta saattoi ymmärtää, että 0-asteisen ja 20-asteisen veden viskositeettien ero oli jotakin 30% tienoilla. Nyt en löydä samaa enään. Siis että esim. Ruotsinlaivojen kulkuvastus vaihtelisi tässä haarukassa sulanveden aikana?
Onko jollakin parempaa tietoa?
Luetuimpia
-
Onko valonnopeus vakio?
Valonnopeus on kuulemma vakio maailmankaikkimuksessa - eli sähkokentän ja magneettikentän vaikutusvoimakkuuden suhde on vakio "uber alles". Onko näin? Onko c vakio vrt. mustat aukot. Entä jos c ei olekaan vakio? Vaan muuttuja. Mitä sitten?
-
Rekisteröitymättömät tyypit täällä
Ensin positiiviset asiat: On hienoa, että saa kirjoittaa anonyymisti, ilman edes sitä rekisteröityä "Mr.Einstein"-nimmaria. Tällainen mahdollisuus pitää mielestäni antaa jokaiselle, joka haluaa äänensä kuuluville. Sitten negatiiviset: Jos ottaa osaa keskusteluun fysiikka-palstalla ylipäätään, miksi kenenkään pitäisi hävetä itseään niin paljon, ettei kehtaa kirjoittaa kahta kertaa samalla nimimerkillä, jotta me hitaimmat pysyisimme kärryillä kuka on vuorossa? Täällä kirjoittaa rekatulla (sinisellä) nimmarillaan tällä hetkellä vain muutama henkilö, joita arvostan suuresti. Ja sitten on näitä hjdjnjsdhf -nimmareita, jotka monet tulevat samoilta tyypeiltä, tyypeiltä jotka kenties itsekin ymmärtävät, ettei heidän kommenttinsa kestä päivänvaloa paria kuukautta pidemmälle. Siksi he käyttävät kertakayttönimimerkkejä. Ja mikäs siinä, olen kaiken tämän vapauden puolesta. Kuitenkin jos ihminen ei osaa olla oma itsensä, puolustaa mielipiteitään tai olla edes rehellinen, niin inhoan näitä shdfjshfkjh -nimmareita. Nyt kun tiedätte mitä mieltä olen teistä, niin antakaa tulla hieman vastarakkautta!
-
Sähköä suoraan lämmöstä? Puuilon kaminatuuletin
Käydessäni Puuilossa siellä myytiin kaminatuulettimiä. Ilman pattereita ja ulkopuolista virtaa tuuletin muuttaa lämmön suoraan sähköksi? Kampe maksaa 69 eur.. en viitsinyt hinnan vuoksi ostaa kokeiltavaksi vaikka kiinnostikin miten moinen toimii. Onko käsityksiä? Siinä oli sähkömoottori sisällä ja siellä myös muovikuorisia johtoja. laite toimii +50- to +200 asteessa. laitteessa oli huomattavan kokoinen jäähdytysrivoitus päällimmäisenä. Laitteen tarkoitus on tehdä tuulta ja levittää siten kaminan lämpöä tuulettimen puhaltamaan suuntaan
Kokeellisesti määritetystä kuvaajasta hyvin karkeasti arvioiden, viskositeetti (10^-3kgm-1s-1) // lämpötila (C): 1,8//0; 1,0//20; 0,6//40; 0,45//60; 0,35//80 ja 0,3//100.
Eli viskositeetti putoaa melkein puoleen 0 asteesta 20 asteeseen.
Tämähän johtuu siitä että lämpötilan noustessa molekyylit pääsevät paremmin irti naapureistaan. Neste muuttuu "juoksevammaksi".
http://www.hydroskript.de/html/_index.html?page=/html/hykp0201.html
ja edelleen Tabelle 3.2, niin selviää jotain.
Tämä ei ole se tiedosto jota kyselet ja johon täällä oli joskus vinkki-linkki, mutta kertonee saman tiedon.
Ruotsin laivassa suurin vastus tulee kuitenkin siitä kun vesi kiihdytetään kiertämään laivan runko. ja veden massalla on siinä suurin merkitys ja jos vesi lämmintä.. kevyttä. Niin laiva uipi syvemmässä.. Joten vastus on aika sama
Tää tuli sitten aika äkkiä,, joten en pohtinut syvällisesti , kaikkia esiin tulevia seikkoja.
Mutta tuo veden kiihdyttäminen. Totta kai se sitoo energiaa, mutta eikö sama energia vapaudu takaisin rungon takana päinvastaisessa prosessissa. Siis se osa, joka en muodosta karkuun pääsevää aaltoa.
Kyllä minä näkisin virtausvastuksen olevan lähinnä vain kitka (== turbulenssi) plus aallonmuodostus.
Yusa kirjoitti: Minun oma assosiaationi ilmiöön on kajakkimelonta. Se, että keväisin melonta tuntuu raskaalta, voi tietysti osaltaan tuntua talven jälkeisestä lihasheikkoudesta melontaspesifisissä lihaksissa. Mutta viime syksynä olin viimeistä kertaa melomassa 27.11. Jäätä ei ollut, (oli ollut aikaisemmin) mutta rannat olivat lumen peitossa. Vesi tuntui "hyytelömäiseltä", loiske melan kärjessä kuullosti erilaiselta kuin kesällä. Kajakki kulki raskaasti. Melontakauden olen nyt kevään osalta myös jo aloittanut.
Mutta tuo veden kiihdyttäminen. Totta kai se sitoo energiaa, mutta eikö sama energia vapaudu takaisin rungon takana päinvastaisessa prosessissa. Siis se osa, joka en muodosta karkuun pääsevää aaltoa.
Kyllä minä näkisin virtausvastuksen olevan lähinnä vain kitka (== turbulenssi) plus aallonmuodostus.
Itse valmistamme tehokkaita potkuri pumppuja max.60000l min, eniten tehoa vie juuri veden kiihdyttäminen.. Suoraan voi laskea tarvittavat tehot ja potkurin kulmat pelkkään kiihdytykseen tarvittavasta energiasta, tietysti jos nostokorkeus on iso, yli 5m menee siihen sitten enemmän tehoa kuin kiihdytykseen.. Siis millään kitkalla ja muilla vastuksilla ei ole pumpuissamme merkitystä.(hydrodynamiikka on kyllä huippuluokkaa pumpuissamme).
Toinen laite on hapetin järveen siinä on potkuri jossa on ontot siivet ja siivissä on pieniä reikiä paljon, siiven muodostama alipaine imee onttoa akselia pitkin onttoon siipeen ja siitä vedensekaan pieniä kuplia ilmaa.. Siinäkin tarvittava teho menee pelkkään veden kiihdytykseen, vastusta ei taaskaan tarvi huomioida. Potkuri pyörii vapaasti esim: järvessä eikä sillä nosteta vettä korkeussuunnassa.
Mutta se, että vastukset olisivat suoraan verrannollisia viskositettiin ei taida pitää paikkaansa. Jos katsotaan tarkemmin kitkavastusta (ts. en tiedä juuri mitään laivan aaltovastuksesta). Kitkavastushan riippuu laivan märkäpinta-alasta, veden tiheydestä nopeuden neliöstä sekä kitkakertoimesta. Kitkakertoimen suuruuteen vaikuttaa pinnan sileys sekä Reynoldsin luku.
Reynolsin luku on suoraan verrannollinen viskositeettiin. Mutta kitkakerroin ei ole todellakaan suoraan verrannollinen Reynoldsin lukuun. Pienemmillä Reynoldsin luvuilla kitkakerroin vaihtelee huomattavastikin Reynoldsin luvun muuttuessa, mutta suuremmilla arvoilla vaihtelu on hyvin pientä. Ja suurilla laivoilla Reynoldsin luvut ovat varsin suuria.
Lopetit juuri kun rupesi kuullostamaan kiinnostavalta! Niin? Mitä sitten? Jatka!
