Oletteko kuulleet tästä? Ihminen (tahi paremminkin hominidi) olisi jossakin kehityksensä vaiheessa asunut merenrannoilla viettäen päivänsä suureksi osaksi vedessä. Sinne ihminen olisi siirtynyt oleskelemaan pysyäkseen maapetojen ulottumattomilla.
Teorian tueksi on esitetty:
- ihmiset pelkäävät käärmeitä luullen näitä märiksi ja limaisiksi, koska meressä ympyräsuiset (nahkiaisen tapaisen ötökät?) imeytyivät suullaan heihin kipeästi kiinni
- ihmiset pelkäävät hämähäkkejä koska ko. meressä oli jotain nölliäisiä jotka tunkevat ihon alle ja ovat vähän hemmetin kivuliaita
- ihmisen karvoitus kulkee virtaviivaisesti toisin kuin apinan
- vauvat osaavat heti uida synnyttyään - naarasalkuihmiset nimittäin synnyttivät lapsensa mereen (jossa vauvat roikkuivat kiinni äitinsä hiuksista, jonka vuoksi ihmisen karvoitus on pisin päässä)
Teoria tämäkin! Mutta ei kuulema järin suosittu puusta maahan ja riehumaan -miesjoukon keskuudessa. (Olisiko ollut Elaine Morgan jonka kirjasta tämän kaiken vuosia sitten luin?)
Teorian tueksi on esitetty:
- ihmiset pelkäävät käärmeitä luullen näitä märiksi ja limaisiksi, koska meressä ympyräsuiset (nahkiaisen tapaisen ötökät?) imeytyivät suullaan heihin kipeästi kiinni
- ihmiset pelkäävät hämähäkkejä koska ko. meressä oli jotain nölliäisiä jotka tunkevat ihon alle ja ovat vähän hemmetin kivuliaita
- ihmisen karvoitus kulkee virtaviivaisesti toisin kuin apinan
- vauvat osaavat heti uida synnyttyään - naarasalkuihmiset nimittäin synnyttivät lapsensa mereen (jossa vauvat roikkuivat kiinni äitinsä hiuksista, jonka vuoksi ihmisen karvoitus on pisin päässä)
Teoria tämäkin! Mutta ei kuulema järin suosittu puusta maahan ja riehumaan -miesjoukon keskuudessa. (Olisiko ollut Elaine Morgan jonka kirjasta tämän kaiken vuosia sitten luin?)
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kyllä olen jotain tämän kaltaista kuullut, mutta ei ole minua vakuuttanut. Liikaa otaksumia, ja varsinkin toi hiusjuttu kuullostaa vähän tuulesta temmatulta.
Eipähän nisäkkäiden karvattomuus ja vedessä oleilu ole mitenkään niin selvää. Riippunee jonkinverran mm. nisäkkään koosta, onko "vesinisäkäs" karvaton vai karvainen.
Eli kerrankin voin olla samaa mieltä!
Loppupeleissä aika vakuuttaviakin väitteitä esitti, kun muistaisi jotain. Kuitenkin tämä vesiteoria selittäisi ainakin karvapeitteen vähenemisen hyvin. Aivojen koon kasvua sen sijaan ei oikein sen paremmin kuin tavallinen puu teoria. Siinä kirjassa oli jotain piirteitä lueteltu, jotka ihmisellä on samat kuin vaikka hylkeillä, mutta puuttuu vaikkapa simpansseilta, ainakin paksu rasvakerros oli yksi...
Pitää kai mennä lainaamaan kirjastosta kyseinen teos, alkoi taas kiinnostamaan...
Muistelisin että vallan jossain tiedeohjelmassa mikä tuli tv:stä sanottiin että joidenkin tutkijoiden mielestä aivot alkoivat kasvaa koska ihmiset siirtyivät syömään kalaa ja äyrisiäisiä rannikoille.
Näitä rannikoita pitkin sitten olisi Homo s. sapiens myöskin kiertänyt about koko maailman ympäri ja heimot päätyneet kukin omille asuinsijoillen (osin kaikenlaisten myöhemmin kadonneiden maasiltojen kautta).
Kyseinen kaveri ainakin esitti tämän teorian, kirjan nimi siis Alaston apina.
Aika mielenkiintoinen sinällään, vaikka vähän turhankin yksioikoinen.
Saman kirjan mukaan mm.naisilla kehittyivät rinnat sen jälkeen kun ihminen siirtyi kahdelle jalalle. Korvaamaan seksuaalisuutta laukaisevia pakaroita (jotka eivät siis enää olleet silmien ulottuvilla kuten nelijalkaisilla).
Morrisilla on mielestäni varsin mielekkäitä ajatuksia. Tietysti se pistää vähän miettimään kun alkaa ajatella että nainen olisi naismainen juuri sen vuoksi että miehet ovat VALINNEET juuri "naismaisimmat" kumppanit sukua jatkaakseen - ja sama juttu saattaa hyvinkin olla myös toisinpäin. Liikaa näet korostetaan sitä miten mies vertautuu toisiin miehiin (kilpailuvietti yksilöiden välillä), kyllä mieskin voi olla miesmäinen juuri sen takia että naiset ovat halunneet partnerikseen juuri ne miesmäisimmät yksilöt.
Olemmeko siis "luoneet" toisemme? Mies naisen ja nainen miehen...
Muistan joo joskus tuon Elainen kirjan lukeneeni. Se on aika mielenkiintoinen teoria.
Tosin tuo käärme ja hämähäkkijuttu tuntuu kyllä aika oudolta.
Lähinnä kai kyse olisi siitä että jonkinlaiseen kollektiiviseen alitajuntaan tai geenimuistiin (jos sellaista on) olisi piirtynyt kuva luirojen pelottavuudesta.
Itse en ole käärmepelkoinen, eikä minulle ole koskaan tullut mieleen että ne olisivat kosteita, limaisia yms. - mutta tämä kommentti tuli taas esille mm. Elämäni eläimet -sarjassa viime tiistaina. Höh.
"Lähinnä kai kyse olisi siitä että jonkinlaiseen kollektiiviseen alitajuntaan tai geenimuistiin (jos sellaista on) olisi piirtynyt kuva luirojen pelottavuudesta."
Tästähän on muitakin esimerkkejä. Liidun kitinä taulua vasten, paistinpannun pohjan raaputtaminen ja sen tapaiset äänet pistävät ihon kananlihalle. Apinat kun ovat puuhissaan, joku on väijyssä ja jos vaara uhkaa, kirkuu niin maan perusteellisesti ja muut menee piiloon. Kuulemma noiden äänien spektreissä on merkittäviä yhtäläisyyksiä ja onkin arveltu että meillä olisi vieläkin jossakin tallella sama muinainen varoitusääni.
Ajattelin sillee, että nuo kärme&hämy pelot ois tulleet sinne rotumuistiin muulla tavalla. Eli kyllä terrestrisessäkin ympäristössä tuonkaltaiset elukat raapivat liidulla rotumuistin tauluun kuvioo jos jonkinlaista. Ihme jos ei.
on vaistomainen käärmepelko. Vain sellaisilla lajeilla, jotka ovat olleet eristyksissä käärmeistä (olikohan Madagasgarilla?) voi käärmepelko puuttua.
Mutta miksi käärmeitä pelkäävät ihmiset väittävät että ne ovat "limaisia, kosteita, kylmiä"?
Järkikin jo sanoo että käärme on rutikuiva pinnaltaan koska se on matelija. Tai no, ainakin minun järkeni (that ain't much...)
Loppujen lopuksi aika harva tietää, että vain sammakkoeläimet on kosteita (limaisia), koska ne hengittää ihollaan. Matelijat ja sammakkoeläimet kuuluu suurimmalla osan mielestä samaan porukkaan, vähän niinkuin hyönteiset ja hämähäkit... Ehkä enemmän kyse on tiedosta kuin järjestä.
Madot on limaisia - käärme on kuin iso mato.
http://aquaticape.topcities.com/index.html
En ole vesiapina-teorian yltiöpäinen kannattaja, mutta vilkaistuani nopeasti tuota kritiikkiä tuli mieleeni tämä seikka:
Miksi ihminen ei muistuta vesinisäkkäitä (delfiinit yms.)?
Ehkäpä siksi ettei ihminen elänyt niin pitkään vedessä kuin ne tekivät. Jos vesiapina-teoria on vakavasti otettava, ei ole mitään syytä miksi ajanjakso jota se koskee olisi ollut NIIN pitkä että se olisi tehnyt ihmisistä pysyvästi vesieläimiä.
ei tuon teorian mukaan elänyt kuin osittain vedessä. Nisäkkäänä ko. apina hengitti ilmaa, ja ilmeisesti pystyasento teorian mukaan kehittyi nimenomaan siksi, kun ko. apina kahlasi vedessä.
Mikäli vesiapinateoria olisi uskottava, niin ei kyseinen apina silti välttämättä viettänyt koko elämäänsä vedessä. Kyseinen apina saattoi esim. nukkua kuivalla (puussa? luodolla?, saaressa?)
Miksi suunta ei ollut enemmän vesieläimeksi? Ehkä olostuhteet muuttuivat ja laji oli pakotettu siirtymään enemmän ja enemmän kuivalle maalle? Ehkä lämpötila tai ravintotilanne muuttui?
Sellainenkin mahdollisuus on, että laji eriytyi vähitellen, osa siirtyi enemmän vesieläimeksi ja osa "suunnisti" enemmän kohti kuivaa maata. Ehkä tuo vesiapinahaara, mikäli sellainen oli, tuhoutui sitten ilmastovaihteluissa.
Voihan olla myös, että ihmisen kalanrasvojen parempi sieto verrattuna muihin eläinrasvoihin juontaa juurensa noilta ajoilta. mene ja tiedä
Kissakin osaa uida ja koira! Nahkiainen ei pure tai käy kipeää, se tarttuu vain kuolleisiin kinni jne. . .
Paremminkin tuota teoriaa tukee kävelyasento, vilkkuluomet, sormien ja varpaitten välipoimu. Niitä ei ole apinoilla, mutta vesinisäkkäillä ja ihmisillä on. Siis olemme SAMPIN JA APINAN risteymiä!!! Tosin suomalaisissa taitaa olla mukana jopa simppua.
.. no nyt löytyi selitys mun räpyläjaloille.
Mä oonki ahvena!
1) Monipuolisen puheen kehittäminen edellyttää hengityksen kontrolloimista. Savannilla asuvat apinat eivät osaa kontrolloida hengitystä. Vedessä elävillä eläimillä (siis nisäkkäillä) se on edellytys. Vesiapina teoria siis tarjoaa selityksen sille miksi ihmiset kykenevät kontrolloimaan hengitystä ja näin ollen heille oli mahdollista kehittyä monipuolinen kieli.
2) Ihmisen karvattomuus. Savanniteorioiden mukaan karvat vain putosivat pois. Ei ole uskottavaa, muutkaan apinat eivät ole pudottaneet karvojaan. Sitä paitsi karvapeite on ehdoton savannilla. Ihmisellä on ihonalainen rasvakerros, joka puuttuu savanniapinoilta. Vedessä se on kuitenkin tehokkaampi lämmöneriste kuin karvapeite.
Niin no tässä oli kaksi pointtia. Enemmänänkin niitä oli. Itse en ole kirjaa lukenut, mutta nämä olen kuullut keskusteluissa.
Ai niin teorian yksi suurimmista heikkouksista on siinä, että vesiapinoita ei oikein ole edes olemassa.
>>1) Monipuolisen puheen kehittäminen edellyttää hengityksen kontrolloimista. Savannilla asuvat apinat eivät osaa kontrolloida hengitystä. Vedessä elävillä eläimillä (siis nisäkkäillä) se on edellytys. Vesiapina teoria siis tarjoaa selityksen sille miksi ihmiset kykenevät kontrolloimaan hengitystä ja näin ollen heille oli mahdollista kehittyä monipuolinen kieli. >>
...mutta vain melkein. Ihmisellä nimittäin on erilainen kurkun rakenne kuin apinoilla, mistä johtuen me osaamme puhua, mutta joka toisaalta sallii meidän myös tukehtua ruokaan (apinoilla ja pikkuvauvoilla tämä ei ole mahdollista). Apinat eivät siis kurkustaan johtuen osaa samalla tavalla tuottaa äänteitä kuin ihminen.
Lienee evoluutio pitänyt puhumista aika hiton tärkeänä, kun on sallinut sen vuoksi ruokaan tukehtumisen riskin.
En mä mitään hämisköitä tai käärmeitä pelkää, tiesitte kai, että käärme ei mitenkään ole limaisen tai inhottavan tuntuinen, oikeesti, tunnen yhden tyypin jolla on kolmemetrinen python (Älkää kysykö mistä saanut) se on ok tyyppi, se käärme siis... kiertyy ympärille mielellään, mutta ei se kuristaa yritä, hellyyttä kai osoittaa (Tai sitten vaan luonnollista tarttua kiinni, nehän kiipeilee mm puissa) mutta pointti siis se, ettei niissä mitään inhottavaa ole.
Tuo teoria on mielenkiintoinen, erittäin varteenotettava, näiden keskustelijoiden jo esille tuomien ominaisuuksien selittäminen ilman vesivaihetta on vaikeaa. Se ettei nykyään yksikään apinalaji elä vedessä, ei tarkoita ettei niin olisi joskus voinut olla.
Hulluun mieleeni tuli ajatus, että kenties meressä voi elää jokin vaikka lähellä ihmistä oleva laji (Tarinat merenneidoista ym) eihän meriä ole kovin laajalti tutkittu, tuollainen harvalukuinen laji, joka ei itsestään ääntä pidä voi olla löytämättä...
kyse oli suojärvestä tms. vedestä joka oli kahluusyvyistä, ei merestä.