Pistän tähän erään hahmotelman evoluutio määrittelyksi. Tuskin paljon kerkiän kommentoimaan ihan heti, mutta myöhemmin varmaankin.
Otetaan tarkastelun kohteeksi koko biosfääri. Biosfääritasolla voidaan evoluutio ehkä jakaa fitnessiin ja biodiversiteettiin. Tässä on nyt huomattava, että yhden lajin (kuten ihmisen) fitnessin kasvu voi vähentää toisten lajien fitnessiä ja biodiversiteettiä koko maapallon mittakaavassa.
Fitness voidaan taas mitata suoraan populaation/lajin yksilömääränä. Jos yksilömäärä lisääntyy, on kasvaa fitness. Jotta eri lajeja voitaisiin paremmin verrata, käytetään yksilömäärän yksikkönä solumäärää. Tämähän ehkä hieman tasaa bakteerien ylivaltaa verrattuna vaikkapa sinivalaisiin.
Eli E = f(N,B,t) eli biosfäärin evoluutio on solumäärän, monimuotoisuuden ja ajan funktio.
Monimuotoisuus voidaan edelleen pelkistää biologiseksi entropiaksi, joka saattaa olla sama kuin fysikaalinen entropia (selvinnee tutkimalla). Tässä käytetään kuitenkin tunnusta B eikä S.
Kun huomioidaan eri tekijöiden vaikutus saadaan yhtälöksi yksinkertaisimmillaan jotain seuraavaa:
dE/dt = kNdB/dt lBdN/dt
Eli biosfäärin evoluution suunta ajan funktiona on riippuvainen yksilömäärästä kerrottuna biologisen entropian muutoksella ajan suhteen sekä biologisesta entropiasta kerrottuna yksilömäärän muutoksella. k ja l ovat vain normituskertoimia, joiden avulla yksilömäärä ja biodiversiteetti (=biologinen entropia) saadaan yhteismitallisiksi.
Nykyaikana näyttäisi sekä biologinen entropia että yksilömäärä (laskettuna soluina) olevan biosfäärissä laskusuunnassa, eli evoluution suunta on alaspäin.
On huomattava, että edellä määritelty evoluutio ei ole yksi yhteen sama kuin esim. "alleelisuhteiden muutos ajan funktiona", koska jälkimmäisestä ei saa evoluution suuntaa ratkaistuksi. Muutos aa-->aA--->AA on yhtä suuri kuin AA--->aa. Tästä seuraa se "hauska" piirre, että muutos aa-->AA-->aa on kaksinkertainen, vaikka se on lopputuolokseltaan identtinen muuttumattomuuteen aa-->aa nähden. Evoluutikot eivät olekaan kovin kvantitatiivisia, ymmärrettävästi.
Tulipahan kerrottua.
Otetaan tarkastelun kohteeksi koko biosfääri. Biosfääritasolla voidaan evoluutio ehkä jakaa fitnessiin ja biodiversiteettiin. Tässä on nyt huomattava, että yhden lajin (kuten ihmisen) fitnessin kasvu voi vähentää toisten lajien fitnessiä ja biodiversiteettiä koko maapallon mittakaavassa.
Fitness voidaan taas mitata suoraan populaation/lajin yksilömääränä. Jos yksilömäärä lisääntyy, on kasvaa fitness. Jotta eri lajeja voitaisiin paremmin verrata, käytetään yksilömäärän yksikkönä solumäärää. Tämähän ehkä hieman tasaa bakteerien ylivaltaa verrattuna vaikkapa sinivalaisiin.
Eli E = f(N,B,t) eli biosfäärin evoluutio on solumäärän, monimuotoisuuden ja ajan funktio.
Monimuotoisuus voidaan edelleen pelkistää biologiseksi entropiaksi, joka saattaa olla sama kuin fysikaalinen entropia (selvinnee tutkimalla). Tässä käytetään kuitenkin tunnusta B eikä S.
Kun huomioidaan eri tekijöiden vaikutus saadaan yhtälöksi yksinkertaisimmillaan jotain seuraavaa:
dE/dt = kNdB/dt lBdN/dt
Eli biosfäärin evoluution suunta ajan funktiona on riippuvainen yksilömäärästä kerrottuna biologisen entropian muutoksella ajan suhteen sekä biologisesta entropiasta kerrottuna yksilömäärän muutoksella. k ja l ovat vain normituskertoimia, joiden avulla yksilömäärä ja biodiversiteetti (=biologinen entropia) saadaan yhteismitallisiksi.
Nykyaikana näyttäisi sekä biologinen entropia että yksilömäärä (laskettuna soluina) olevan biosfäärissä laskusuunnassa, eli evoluution suunta on alaspäin.
On huomattava, että edellä määritelty evoluutio ei ole yksi yhteen sama kuin esim. "alleelisuhteiden muutos ajan funktiona", koska jälkimmäisestä ei saa evoluution suuntaa ratkaistuksi. Muutos aa-->aA--->AA on yhtä suuri kuin AA--->aa. Tästä seuraa se "hauska" piirre, että muutos aa-->AA-->aa on kaksinkertainen, vaikka se on lopputuolokseltaan identtinen muuttumattomuuteen aa-->aa nähden. Evoluutikot eivät olekaan kovin kvantitatiivisia, ymmärrettävästi.
Tulipahan kerrottua.
Vastaukset 1
Vanhimmat
lisääntymisessä - se luo AUTOMAATTISESTI erilaisuutta eli hajontaa - aina löytyy 'porukasta' sellaisia jotka menestyvät.