Kun kirjoitan tätä tiedän, että eloni päivät
ovat huvenneet miltei olemattomiin.
Olen päättänyt käyttää viimeiset hetket elämässäni
yleishyödylliseen; ja yleishyödyllisellä tarkoitan
kaikki meitä ihmisiä koskevaa toimintaa.
Kun minä olin nuori, meillä oli eräs tietty sana
Veljeys... Tämä sana kuvasti ihanteitamme
tasa-arvosta, vapaudesta mielipiteisiin ja
ihmisten keskinäiseen yhteenkuuluvuuteen.
Aikaa on kulunut paljon ja katsellessani tätä
maailmaa viimeisiä kertoja, voin huomata paljon
niin kaunista ja hyvää kadonneen...
Mihin jäivät ne ajat jolloin ihminen saattoi olla
oma itsensä uskossa (tai ei), ilman toistahoista
moitetta?
Missä on ne ihmiset, jotka päättivät kerran, että
jokaisella ihmisellä on oikeus olla oma itsensä?
Kun teitä seuraa, teidän keskustelujanne kuuntelee...
Minulle syntyy tunne, että kaikki se mitä teimme
on ollut turhaa. Kaikki se mikä meille oli tärkeää
on murskattu.
Kaukana ovat ne ajat, jolloin ateisti kuin kristittykin
pystyivät olemaan veljiä keskenään...
Minä katson teitä ja kysyn:
"Miksi, miksi teissä on niin paljon vihaa toisianne
kohtaan? Eikö teille elämässänne ole mitään pyhää?"
Ateistien suunnaton ilkeys pistää oikein vihaksi,
en ole nähnyt ketään käyvän noin kiivaasti omiensa kimppuun...
Mutta kristityt, te kristityt johon uskoin, missä olette nyt?
Mitä tapahtui lähimmäisen rakkaudelle?
Missä ovat Herran Armollinen kansa?
Teidän joukosta Hänen pyhyyttään on vaikea löytää.
Minä toivoisin, että ennen lähtöäni saisin
nähdä sen hetken; hetken jolloin jälleen kerran
kaikki voisimme olla yhdessä ystävinä.
Mutta tiedän pyytäväni liikaa... Mitä seepra voi raidoilleen.
Pyydän, antakaa vanhukselle mahdollisuus nähdä
kerran vielä se päivä, älkääkä pettäkö meitä
entisiä Suomalaisia kateudellanne ja pahuudellanne.
Sillä me kaikki olemme Suomalaisia, emme saa
antaa minkään näkemyseron rikkoa tuota tosiseikkaa.
Pahoitteleni jos olen teitä vaivannut, on minun
aikani viimein levätä.
ovat huvenneet miltei olemattomiin.
Olen päättänyt käyttää viimeiset hetket elämässäni
yleishyödylliseen; ja yleishyödyllisellä tarkoitan
kaikki meitä ihmisiä koskevaa toimintaa.
Kun minä olin nuori, meillä oli eräs tietty sana
Veljeys... Tämä sana kuvasti ihanteitamme
tasa-arvosta, vapaudesta mielipiteisiin ja
ihmisten keskinäiseen yhteenkuuluvuuteen.
Aikaa on kulunut paljon ja katsellessani tätä
maailmaa viimeisiä kertoja, voin huomata paljon
niin kaunista ja hyvää kadonneen...
Mihin jäivät ne ajat jolloin ihminen saattoi olla
oma itsensä uskossa (tai ei), ilman toistahoista
moitetta?
Missä on ne ihmiset, jotka päättivät kerran, että
jokaisella ihmisellä on oikeus olla oma itsensä?
Kun teitä seuraa, teidän keskustelujanne kuuntelee...
Minulle syntyy tunne, että kaikki se mitä teimme
on ollut turhaa. Kaikki se mikä meille oli tärkeää
on murskattu.
Kaukana ovat ne ajat, jolloin ateisti kuin kristittykin
pystyivät olemaan veljiä keskenään...
Minä katson teitä ja kysyn:
"Miksi, miksi teissä on niin paljon vihaa toisianne
kohtaan? Eikö teille elämässänne ole mitään pyhää?"
Ateistien suunnaton ilkeys pistää oikein vihaksi,
en ole nähnyt ketään käyvän noin kiivaasti omiensa kimppuun...
Mutta kristityt, te kristityt johon uskoin, missä olette nyt?
Mitä tapahtui lähimmäisen rakkaudelle?
Missä ovat Herran Armollinen kansa?
Teidän joukosta Hänen pyhyyttään on vaikea löytää.
Minä toivoisin, että ennen lähtöäni saisin
nähdä sen hetken; hetken jolloin jälleen kerran
kaikki voisimme olla yhdessä ystävinä.
Mutta tiedän pyytäväni liikaa... Mitä seepra voi raidoilleen.
Pyydän, antakaa vanhukselle mahdollisuus nähdä
kerran vielä se päivä, älkääkä pettäkö meitä
entisiä Suomalaisia kateudellanne ja pahuudellanne.
Sillä me kaikki olemme Suomalaisia, emme saa
antaa minkään näkemyseron rikkoa tuota tosiseikkaa.
Pahoitteleni jos olen teitä vaivannut, on minun
aikani viimein levätä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olethan ottanut Jeesuksen vastaan. Sinun täytyy niin tehdä, jotta pääset iänkaikkiseen elämään. Voit kärventyä helvetin tulessa, jos uskosi ei ole aitoa.
Herra Jumalamme taivaissa auta tätä vanhusta löytämään Jeesuksen totuus nyt ja iänkaikkisesti. Anna hänelle anteeksi hänen syntinsä ja ota vastaan taivaisiin. Kiitos Jeesus, kiitos Herra. Aamen.
noiden lasten puolesta?
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=90268
kerro?
No rukoile sinä nyt elävien puolesta.
"Kun kirjoitan tätä tiedän, että eloni päivät
ovat huvenneet miltei olemattomiin."
Ikävä juttu, mutta niin se meille kaikille käy.
"Kun minä olin nuori, meillä oli eräs tietty sana Veljeys... Tämä sana kuvasti ihanteitamme
tasa-arvosta, vapaudesta mielipiteisiin ja
ihmisten keskinäiseen yhteenkuuluvuuteen."
Kuulostaa hienolta. Ja sen toimivuus lähes mielikuvituksekkaalta.
"Missä on ne ihmiset, jotka päättivät kerran, että jokaisella ihmisellä on oikeus olla oma itsensä?"
Monet vanhat vapaa-ajattelijat ovat kertoneet, etteivät uskaltaneet aikoinaan tuoda mielipiteitään esiin, koska pelkäsivät jopa joutuvansa työttömiksi. Työpaikalla ei olisi katsottu suopeasti ateistia.
Aika kultaa muistot, valitettavasti.
"Kun teitä seuraa, teidän keskustelujanne kuuntelee...
Minulle syntyy tunne, että kaikki se mitä teimme
on ollut turhaa. Kaikki se mikä meille oli tärkeää on murskattu."
Jos te olisitte tehneet työnne hyvin, mitään ei olisi edelleenkään murskattu :) "Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa." Olisi pitänyt hakata kakarat jukupliuta rusinaksi nurkkaan!!!!
"Minä katson teitä ja kysyn:
'Miksi, miksi teissä on niin paljon vihaa toisianne kohtaan? Eikö teille elämässänne ole mitään pyhää?'"
Pyrin olemaan rehellinen. Jos en pidä jostain tyypistä, en pidä siitä tyypistä. En ole siitä huolimatta tappanut ketään. Ennen vanhaan hyvään sota-aikaan sen sijaan tapettiin oikein kunnolla. Ehkä sota sukupolvessa pitäisi ystävällisyyttä yllä. Ehkä pidämme toisiamme liian pyhinä?
"Ateistien suunnaton ilkeys pistää oikein vihaksi"
Haluaisitko oikein tappaa vihasi oikeuttamana?
"Minä toivoisin, että ennen lähtöäni saisin
nähdä sen hetken; hetken jolloin jälleen kerran
kaikki voisimme olla yhdessä ystävinä."
Itse en ole kokenut sota-aikaa. Sekö se oli, joka lisäsi ystävyyden tunnetta?
Lueskellessani tässä Suomen historiaa, on tosiaan havaittavissa aika jolloin koko kansa oli veljiä keskenään ja yhteishenki uskomaton.
Mutta se oli myös vaikeaa aikaa jolloin kansan oli pakko pitää yhtä.
Nykyään on niin helppoa että esim. toisen elämänkatsomukseen kiinnitetään aikaisempaa paljon enemmän huomiota. Ja sitten kun ei ole muutakaan tekemistä niin pilkataan toisiamme.
Minkäs sille tosiaan voi, ehkä tätä kansaa kohtaa vielä tilanne jossa pienet erimielisyydet laitetaan syrjään ja yhdistytään jonkun suuremman asian hyväksi.
tämän maailman henki voineet yhtyä.
Ne ovat kaksi eri henkeä!
Miten ne vosikaan yhtyä.
Mitä yhteistä Kristuksella ja Beliarilla(paha, saatana) eittää kysymyksen Paavali 2 Kor. 6:15?
Raamattu myös esittää kysymyksen, mitä yhteistä on Jeesukseen uskovalla ja uskottomalla?
..on Jumalan hengestä puhunutkaan?
Yhteishenki ihmisten välillä on vähän eri asia. Sillä ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa.
edelleen ne henget, joista sinä et kyllä tiedä mitään..........eivät voi yhtyä, ajatella samalla tavalla jne, jne.Hän joka on Jumalan armosta saanut tulla uskoon(uskoon tulo on aina Jumalan alkuun panema prosessi, joka parhaimillaan voi johtaa PELASTUKSEEN, mikäli vastaan ottaa Jumalan lahjan ,Jeesuksen) ei koskaan kulje tämän maailman hengen mukaan................Ja silloin tökkii.............ja päin vastoin_!
Eiköhän jokainen saa toimia ihan sen hengen mukaan mikä hyvältä tuntuu. Pitäkää te uskonnolliset henkenne ihan itsellänne.
Ei täällä semmoisia taida näkyä. Uskiksia kyllä on toistensa ja ateistien kimpussa. Taisit lähettää tekstisi väärälle palstalle - saisit itsellesi huomattavasti enemmän sympatiaa, suorastaan hihkumista, esim. rukouspalstalla.
Onko säälin herättely uusin käännyttämisyrityksen menetelmä?