Diktaattori on puhunut, pulinat pois

Päivän paras vitsi. Kiitos makeista nauruista. Kyvykäs ja karismaattinen johtaja... Heh heh heh.

tosiaan aika ruveta lastenhoitajaksi, siihen hän sopii parhaiten. Siinä ei tarvitse paljoa öykkäröidä? Kaksi vanhaa äijää huutaa Lipposen pearään. Torikka ja Korhonen!

Keskusta on paras.

Tosi on kirjoitti:

Keskusta on paras.

Etkö tajua, että keskusta ei kaipaa tuollaista idioottimaista mainostamista, joka peittää alleen sen, että keskustassa on myös viisautta, jolla nähdään, miksi keskusta on paras. Ja koetetaan toimia niin, että muutkin kuin keskustalaiset sen huomaisivat ilman, että sitä tarvitsisi hokea.

Tuo ei ole sellaista toimintaa yhtään paremmin kuin Seppo Hietasenkaan toiminta. Te molemmat olette suureksi haitaksi keskustalle.

parempia kavereita kuin Lipponen. Omatkin hylkäsivät jo Lipposen.

Harvinaisen monesta asiasta olen eri mieltä. Muutamaan kommentti:

"On pakko tunnustaa, että Paavo Lipponen on erittäin viisas mies."

Olen täysin päinvastaista mieltä. Lipponen on säälittävä pyrkyri, jonka pyrkyryys toivottavasti on loppunut. Hän on aina pitänyt EU:n puolta Suomea vastaan tavoitteenaan korkeapalkkainen virka. Onneksi tavoite ei toteutunut.

"Ne, jotka elämöivät mm. EU-perustuslain äänestyksestä ovat pelkkiä paskapolpulisteja tai sitten vastuutaan pakenevia äänestäjien kosiskelijoita"

Eikö Suomessa saa enää olla sitä mieltä, että EU on perseestä? Ranskalaisetkin sen jo tajusivat, etkö Jäbä anna meille suomalaisille edes mahdollisuutta saman totuuden huomaamiseen?

"Kuntauudistuksessa keskusta on minustakin täysin hakoteillä, jos se kuvittelee palvelujen kustannuskasvua hillittävän sillä, että rakennetaan uusia hallintoportaita valtion ja kuntien väliin. Se on todella syvältä ja haiseee."

Jos näin on, olen samaa mieltä. Mutta mistä tuollaista tietoa saa, minä en ole moisesta kuullut.

"Samalla kannattaa vakavasti keskustella siitä, että kuntien väliset tulonsiirrot painetaan minimiinsä sillä, että kunnat saavat lisää verotusoikeutta ja samalla valtion veroa kevennetään."

Tuo on kokoomuksen harrastamaa maaseuduntappolinjaa pahimmillaan. Päinvastoin kuntien verotusoikeus voitaisiin vaikka poistaa. Valtio verottaa ja kunnat tekevät valtiolta saamallaan potilla mitä lystäävät.

Miksi pitää yllä kaksinkertaista tai itse asiassa kolminkertaista verotus, jos kirkollisvero otetaan mukaan. Kuntavero ja kirkollisvero joutavat poistettavaksi.

Zarathustra kirjoitti:

Harvinaisen monesta asiasta olen eri mieltä. Muutamaan kommentti:

"On pakko tunnustaa, että Paavo Lipponen on erittäin viisas mies."

Olen täysin päinvastaista mieltä. Lipponen on säälittävä pyrkyri, jonka pyrkyryys toivottavasti on loppunut. Hän on aina pitänyt EU:n puolta Suomea vastaan tavoitteenaan korkeapalkkainen virka. Onneksi tavoite ei toteutunut.

"Ne, jotka elämöivät mm. EU-perustuslain äänestyksestä ovat pelkkiä paskapolpulisteja tai sitten vastuutaan pakenevia äänestäjien kosiskelijoita"

Eikö Suomessa saa enää olla sitä mieltä, että EU on perseestä? Ranskalaisetkin sen jo tajusivat, etkö Jäbä anna meille suomalaisille edes mahdollisuutta saman totuuden huomaamiseen?

"Kuntauudistuksessa keskusta on minustakin täysin hakoteillä, jos se kuvittelee palvelujen kustannuskasvua hillittävän sillä, että rakennetaan uusia hallintoportaita valtion ja kuntien väliin. Se on todella syvältä ja haiseee."

Jos näin on, olen samaa mieltä. Mutta mistä tuollaista tietoa saa, minä en ole moisesta kuullut.

"Samalla kannattaa vakavasti keskustella siitä, että kuntien väliset tulonsiirrot painetaan minimiinsä sillä, että kunnat saavat lisää verotusoikeutta ja samalla valtion veroa kevennetään."

Tuo on kokoomuksen harrastamaa maaseuduntappolinjaa pahimmillaan. Päinvastoin kuntien verotusoikeus voitaisiin vaikka poistaa. Valtio verottaa ja kunnat tekevät valtiolta saamallaan potilla mitä lystäävät.

Miksi pitää yllä kaksinkertaista tai itse asiassa kolminkertaista verotus, jos kirkollisvero otetaan mukaan. Kuntavero ja kirkollisvero joutavat poistettavaksi.

Eri mieltä ollaan.

... hallintoa ja lisäisi demokratiaa. Nykyäänhän kunnilla on mitä sotkuisimpia ja erilaisilla rajoilla olevia yhteistyöelimiä. On kuntainliittoja, seutukuntaa ja maakuntaa, kasvukeskusta, ET-keskuksia, ympäristökeskuksia jne. Nämä kaikki voitaisiin keskittää voimakkaaseen maakuntahallintoon, jolla olisi myös vaaleilla valittu valtuusto. Jokaisessa muussa Euroopan maassa on olemassa tällainen maakuntjärjestelmä. Se tuottaisi niitä palveluja, joiden tekemiseen yksittäisen kunnan väestöpohja on liian pieni. Maakuntien yhteyteen voitaisiin keskittää myös valtionhallinnon piirejä, kuten tiepiirit.

Veronmaksajalle on ssama maksaaako hän veroaan valtiolle vai kunnalle, mutta nykyinen valtionosuusjärjelmestä jo sisältää tasausjärjestelmän. Jotta taattaisiin perustuslain takaamat palvelut suurinpiirtein samantasoisina kaikille kansalaisille saavat kantokyvyltään heikot kunnat valtionosuuksia enemmän ja rikkaimmat eivät lainkaa. Jos kunnille sallittaisiin suurempi verotusoikeus, jouduttaisiin rakentamaan uusi tasausjärjestelmä johon rikkaat kunnat luovuttaiai omia verotulojaan ja josta köyhät saisivat rahaa. On psykoloogisesti parempi, että tuo tasausraha menee näennäisesti valtiolta eikä kunnalta toiselle.

Lipponen on tässäkin asiassa tyhmä. Hänen vaikkuttimensa on aina panna hanttiin Keskustalle. Ei pä niin että sossutkaan enää kuuntelevat Lipposta, mutta siellä on muutenkin paljon aivan erilaista näkemystä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta kuin Keskustassa. Minä olenkin veikannut hallituksen kaatuvan, elleivät demarit peräänny pakkoliitosmallistaan. Vai kuvitteleeko Lipponen niin pääsevänsä taas pääministeriksi sinipunahallitukseen.

oivahärkönen kirjoitti:

... hallintoa ja lisäisi demokratiaa. Nykyäänhän kunnilla on mitä sotkuisimpia ja erilaisilla rajoilla olevia yhteistyöelimiä. On kuntainliittoja, seutukuntaa ja maakuntaa, kasvukeskusta, ET-keskuksia, ympäristökeskuksia jne. Nämä kaikki voitaisiin keskittää voimakkaaseen maakuntahallintoon, jolla olisi myös vaaleilla valittu valtuusto. Jokaisessa muussa Euroopan maassa on olemassa tällainen maakuntjärjestelmä. Se tuottaisi niitä palveluja, joiden tekemiseen yksittäisen kunnan väestöpohja on liian pieni. Maakuntien yhteyteen voitaisiin keskittää myös valtionhallinnon piirejä, kuten tiepiirit.

Veronmaksajalle on ssama maksaaako hän veroaan valtiolle vai kunnalle, mutta nykyinen valtionosuusjärjelmestä jo sisältää tasausjärjestelmän. Jotta taattaisiin perustuslain takaamat palvelut suurinpiirtein samantasoisina kaikille kansalaisille saavat kantokyvyltään heikot kunnat valtionosuuksia enemmän ja rikkaimmat eivät lainkaa. Jos kunnille sallittaisiin suurempi verotusoikeus, jouduttaisiin rakentamaan uusi tasausjärjestelmä johon rikkaat kunnat luovuttaiai omia verotulojaan ja josta köyhät saisivat rahaa. On psykoloogisesti parempi, että tuo tasausraha menee näennäisesti valtiolta eikä kunnalta toiselle.

Lipponen on tässäkin asiassa tyhmä. Hänen vaikkuttimensa on aina panna hanttiin Keskustalle. Ei pä niin että sossutkaan enää kuuntelevat Lipposta, mutta siellä on muutenkin paljon aivan erilaista näkemystä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta kuin Keskustassa. Minä olenkin veikannut hallituksen kaatuvan, elleivät demarit peräänny pakkoliitosmallistaan. Vai kuvitteleeko Lipponen niin pääsevänsä taas pääministeriksi sinipunahallitukseen.

entäpä sitten? Muodostaisiko Kepu vähemmistöhalllituksen vai muodostaisivatko muut puolueet, jotka ovat samaa mieltä kuin SDP ja Lipponen, enemmistöhallituksen. Eipä enää taideta turvautua vähemmistöhallituksiin, kuten Kekkosen aikana.

oivahärkönen kirjoitti:

... hallintoa ja lisäisi demokratiaa. Nykyäänhän kunnilla on mitä sotkuisimpia ja erilaisilla rajoilla olevia yhteistyöelimiä. On kuntainliittoja, seutukuntaa ja maakuntaa, kasvukeskusta, ET-keskuksia, ympäristökeskuksia jne. Nämä kaikki voitaisiin keskittää voimakkaaseen maakuntahallintoon, jolla olisi myös vaaleilla valittu valtuusto. Jokaisessa muussa Euroopan maassa on olemassa tällainen maakuntjärjestelmä. Se tuottaisi niitä palveluja, joiden tekemiseen yksittäisen kunnan väestöpohja on liian pieni. Maakuntien yhteyteen voitaisiin keskittää myös valtionhallinnon piirejä, kuten tiepiirit.

Veronmaksajalle on ssama maksaaako hän veroaan valtiolle vai kunnalle, mutta nykyinen valtionosuusjärjelmestä jo sisältää tasausjärjestelmän. Jotta taattaisiin perustuslain takaamat palvelut suurinpiirtein samantasoisina kaikille kansalaisille saavat kantokyvyltään heikot kunnat valtionosuuksia enemmän ja rikkaimmat eivät lainkaa. Jos kunnille sallittaisiin suurempi verotusoikeus, jouduttaisiin rakentamaan uusi tasausjärjestelmä johon rikkaat kunnat luovuttaiai omia verotulojaan ja josta köyhät saisivat rahaa. On psykoloogisesti parempi, että tuo tasausraha menee näennäisesti valtiolta eikä kunnalta toiselle.

Lipponen on tässäkin asiassa tyhmä. Hänen vaikkuttimensa on aina panna hanttiin Keskustalle. Ei pä niin että sossutkaan enää kuuntelevat Lipposta, mutta siellä on muutenkin paljon aivan erilaista näkemystä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta kuin Keskustassa. Minä olenkin veikannut hallituksen kaatuvan, elleivät demarit peräänny pakkoliitosmallistaan. Vai kuvitteleeko Lipponen niin pääsevänsä taas pääministeriksi sinipunahallitukseen.

Puhut ensin asiaa, ja sitten rupeat puhumaan paskaa. Lipposkaunaisella typerällä propagandalla, jonka jokainen ei-kepulainen - siis 80 % täälläkin - heti havaitsee valheeksi, mitätöit asikaisemmin sanomasi. Ihan totta, silloin rupeaa epäilemään, että ei se totta voi olla tuokaan, kun sitten tulee noin paksua paskaa.

Miksi AINA noin mitätöit kaiken todenkin sanomasi? Tyhmyyttäsikö vain, vai onko traumasi Jäätteenmäen sortumisesta niin paha, ettet pääse siitä koskaan yli?

Ymmärrä jo, hyvä mies, että Jäätteenmäki itse sen aiheutti, ja se mitä tapahtui oli ihan oikein hänelle. Eikä Suomen asema ja arvostus kansainvälisessä maailmassa olisi kestänyt sitä, että meillä olisi ollut pääministerinä Jäätteenmäen jäljet omaava ihminen. Ymmärrä jo se!

oivahärkönen kirjoitti:

... hallintoa ja lisäisi demokratiaa. Nykyäänhän kunnilla on mitä sotkuisimpia ja erilaisilla rajoilla olevia yhteistyöelimiä. On kuntainliittoja, seutukuntaa ja maakuntaa, kasvukeskusta, ET-keskuksia, ympäristökeskuksia jne. Nämä kaikki voitaisiin keskittää voimakkaaseen maakuntahallintoon, jolla olisi myös vaaleilla valittu valtuusto. Jokaisessa muussa Euroopan maassa on olemassa tällainen maakuntjärjestelmä. Se tuottaisi niitä palveluja, joiden tekemiseen yksittäisen kunnan väestöpohja on liian pieni. Maakuntien yhteyteen voitaisiin keskittää myös valtionhallinnon piirejä, kuten tiepiirit.

Veronmaksajalle on ssama maksaaako hän veroaan valtiolle vai kunnalle, mutta nykyinen valtionosuusjärjelmestä jo sisältää tasausjärjestelmän. Jotta taattaisiin perustuslain takaamat palvelut suurinpiirtein samantasoisina kaikille kansalaisille saavat kantokyvyltään heikot kunnat valtionosuuksia enemmän ja rikkaimmat eivät lainkaa. Jos kunnille sallittaisiin suurempi verotusoikeus, jouduttaisiin rakentamaan uusi tasausjärjestelmä johon rikkaat kunnat luovuttaiai omia verotulojaan ja josta köyhät saisivat rahaa. On psykoloogisesti parempi, että tuo tasausraha menee näennäisesti valtiolta eikä kunnalta toiselle.

Lipponen on tässäkin asiassa tyhmä. Hänen vaikkuttimensa on aina panna hanttiin Keskustalle. Ei pä niin että sossutkaan enää kuuntelevat Lipposta, mutta siellä on muutenkin paljon aivan erilaista näkemystä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta kuin Keskustassa. Minä olenkin veikannut hallituksen kaatuvan, elleivät demarit peräänny pakkoliitosmallistaan. Vai kuvitteleeko Lipponen niin pääsevänsä taas pääministeriksi sinipunahallitukseen.

Jokainen hallintoporras lisää byrokratiaa ja kustannuksia. Turhia hallintoportaita ei pidä matkia niistä Euroopan valtioista, joissa ne ovat entisten aatelisten läänitysten tai vanhojen pikkuruhtinaskuntien jäänteinä.

Kokoomus ja SDP ovat siinä täysin oikeassa, että hevoskärry-yhteiskunnan akaiset kuntarajat on piirrettävä nykyisten työssäkäyntialueiden pohjalta, koska se on 5,5 miljoonaiselle kansalle ainut järkevä ja kustannustehokas tapa turvata alueellinen demokratia, kunnallinen itsenäisyys (riippumattomuus valtionosuuksista ja tasauksista) ja varmistaa hallinnolle ja etenkin palvelutuotannolle tehokas taloudellinen perusta.

Tyhmiä ovat ne, jotka haikailevat sellaista mallia, jossa kunnilta otettaisi vaali- ja verotusoikeus kokonaan pois ja siirrettäisi ne kasvottomille maakunnille poliitikkojen sulle-mulle -peliin riideltäviksi.

Keskusta on tässä asiassa nyt täysin harhassa, Oiva, se sinun on hyvä uskoa, vaikka olisit kuinka lipposkaunainen.

kaatuisi, kirjoitti:

entäpä sitten? Muodostaisiko Kepu vähemmistöhalllituksen vai muodostaisivatko muut puolueet, jotka ovat samaa mieltä kuin SDP ja Lipponen, enemmistöhallituksen. Eipä enää taideta turvautua vähemmistöhallituksiin, kuten Kekkosen aikana.

Oletatko ihan tosissasi, että eduskunnan enemmistö antaisi keskustan muodostaa vähemmistöhallituksen äänestämällä sille luottamuslauseen?

Mielenkiintoisesti ajateltu.

Jaba_43 kirjoitti:

Oletatko ihan tosissasi, että eduskunnan enemmistö antaisi keskustan muodostaa vähemmistöhallituksen äänestämällä sille luottamuslauseen?

Mielenkiintoisesti ajateltu.

mieltä. Tämä on kuitenkin mielestäni Kepulle ainoa edes hypoteettinen mahdollisuus säilyä hallituksessa, jos se kaataa hallituksen niihin kunta- ja palvelu-uudistuskannanottoihin, joiden kanssa se on yksin. Miten sinä, joka näytät uskovana sinivihreään, oletat tapahtuvan, jos hallitus kaatuu. Suostuuko Kokoomus kölin alta vedettäväksi, kuten vielä Ahon hallituksessa vai suostuuko Kepu perumaan Kokoomuksen kanssa kantansa, jos se ei tee sitä demareiden kanssa.

ole sitä kirjoitti:

mieltä. Tämä on kuitenkin mielestäni Kepulle ainoa edes hypoteettinen mahdollisuus säilyä hallituksessa, jos se kaataa hallituksen niihin kunta- ja palvelu-uudistuskannanottoihin, joiden kanssa se on yksin. Miten sinä, joka näytät uskovana sinivihreään, oletat tapahtuvan, jos hallitus kaatuu. Suostuuko Kokoomus kölin alta vedettäväksi, kuten vielä Ahon hallituksessa vai suostuuko Kepu perumaan Kokoomuksen kanssa kantansa, jos se ei tee sitä demareiden kanssa.

Kun puhut hallituksista, niin muista, etteivät niitä muodosta puolueet, vaan eduskunta, joka antaa hallituksille luottamuslauseen.

Olisi kovin erikoista, jos jotkin puolueet menisivät äänestämään luottamusta hallitukselle, jossa eivät itse ole mukana.

Lopen kyllästynyt kirjoitti:

Puhut ensin asiaa, ja sitten rupeat puhumaan paskaa. Lipposkaunaisella typerällä propagandalla, jonka jokainen ei-kepulainen - siis 80 % täälläkin - heti havaitsee valheeksi, mitätöit asikaisemmin sanomasi. Ihan totta, silloin rupeaa epäilemään, että ei se totta voi olla tuokaan, kun sitten tulee noin paksua paskaa.

Miksi AINA noin mitätöit kaiken todenkin sanomasi? Tyhmyyttäsikö vain, vai onko traumasi Jäätteenmäen sortumisesta niin paha, ettet pääse siitä koskaan yli?

Ymmärrä jo, hyvä mies, että Jäätteenmäki itse sen aiheutti, ja se mitä tapahtui oli ihan oikein hänelle. Eikä Suomen asema ja arvostus kansainvälisessä maailmassa olisi kestänyt sitä, että meillä olisi ollut pääministerinä Jäätteenmäen jäljet omaava ihminen. Ymmärrä jo se!

Paitsi että en kyllä usko Lipposen tavoittelevan enää pääministerin paikkaa.

Jaba_43 kirjoitti:

Kun puhut hallituksista, niin muista, etteivät niitä muodosta puolueet, vaan eduskunta, joka antaa hallituksille luottamuslauseen.

Olisi kovin erikoista, jos jotkin puolueet menisivät äänestämään luottamusta hallitukselle, jossa eivät itse ole mukana.

tyhmä ole. Kommentoin Oiva Härköselle tilannetta, jossa Kepu kaataisi hallituksen niihin kantoihin, joissa se on yksin. Mutta turha toistaa, kyllä se piti edellä selvitä. En siis ennusta vähemmistöhallitusta.

Mitä taas historiallisesti tulee kommenttiisi:

"Olisi kovin erikoista, jos jotkin puolueet menisivät äänestämään luottamusta hallitukselle, jossa eivät itse ole mukana."

Tällaista erikoisuutta on tapahtunut pilvin pimein maamme historiassa sekä ensimmäisen että toisen tasavallan aikana. Kas kun et sitä tiedä. En viitsi luetella esimerkkejä, ne varmaan löydät itskin. Jos muuten nykyinen hallitus kaatuisi, en pitäisi mahdottomana jatkamista vaaleihin vähemmistöhallituksella SDP tai SDP RKP eim. Kokoomuksen tuella.

Jaba_43 kirjoitti:

Jokainen hallintoporras lisää byrokratiaa ja kustannuksia. Turhia hallintoportaita ei pidä matkia niistä Euroopan valtioista, joissa ne ovat entisten aatelisten läänitysten tai vanhojen pikkuruhtinaskuntien jäänteinä.

Kokoomus ja SDP ovat siinä täysin oikeassa, että hevoskärry-yhteiskunnan akaiset kuntarajat on piirrettävä nykyisten työssäkäyntialueiden pohjalta, koska se on 5,5 miljoonaiselle kansalle ainut järkevä ja kustannustehokas tapa turvata alueellinen demokratia, kunnallinen itsenäisyys (riippumattomuus valtionosuuksista ja tasauksista) ja varmistaa hallinnolle ja etenkin palvelutuotannolle tehokas taloudellinen perusta.

Tyhmiä ovat ne, jotka haikailevat sellaista mallia, jossa kunnilta otettaisi vaali- ja verotusoikeus kokonaan pois ja siirrettäisi ne kasvottomille maakunnille poliitikkojen sulle-mulle -peliin riideltäviksi.

Keskusta on tässä asiassa nyt täysin harhassa, Oiva, se sinun on hyvä uskoa, vaikka olisit kuinka lipposkaunainen.

En tiedä onko tämä nyt miten Keskustan linjaa, minulla tuollaisia ajatuksia on herännyt ihan yksityisajattelun kautta.

Kyllähän tuossa portaat vähenisivät. Kuinka hyvin tunnet esimerkiksi lääninhallintoa? Siellä on keskusvirastot ja sitten paikallisbyrokratiaa ympäriinsä pienemmissä yksiköissä. Lisäksi monia tärkeitä toimintoja on sikin sokin osin päällekkäin omina hallintoalueinaan. Päästäisiin eroon yhdestä tai joltain kantilta katsottuna monesta portaasta, kun keskitettäisiin kaikki mahdolliset toiminnot pariinkymmeneen maakuntakeskukseen.

Nykyisestä läänien pääkaupungeissa sijaitsevasta tarpeettomasta välibyrokratiasta päästäisiin varmuudella eroon kokonaan. Mitään paikallistuntemuksella tms perusteltavia etuja ei saavuteta sillä, että Himankaa hallinnoidaan Turusta Helsingistä verrattuna siihen, että päätösvalta olisi Kokkolassa/Vaasassa (miten tuo sitten muodostuisikin) Helsingissä.

Yksi Kainuun maakuntahallintokokeilun kompastuskivistä on se, että sen yläpuolella on kokeilun kannalta turha lääniporras.

Demarien kuntauudistusmalli jättää nämä kaikki asiat täysin huomiotta. Nyt olisi luonnollinen hetki uudistaa myös aluehallintoa.

Aiempaa itsenäisemmät maakunnat voisivat toimia aitoina kasvun vetureina, kun mahdollisimman paljon alueellisia toimintoja uudelleenorganisoitaisiin maakuntien kokoisiksi ja alueille. Maakuntavaltuustot turvaisivat demokratian kunnallisten valtuustojen lisäksi. Nykyinen läänijärjestelmähän on demokratian kannalta irvikuva. Kustannukset pysyisivät hallinnassa, ja säästöjä voitaisiin tuonkokoisissa yksiköissä etsiä tehokkaammin kuin nykyisellään.

Verotusoikeus saisi pysyä mielestäni valtiolla.

---- kirjoitti:

En tiedä onko tämä nyt miten Keskustan linjaa, minulla tuollaisia ajatuksia on herännyt ihan yksityisajattelun kautta.

Kyllähän tuossa portaat vähenisivät. Kuinka hyvin tunnet esimerkiksi lääninhallintoa? Siellä on keskusvirastot ja sitten paikallisbyrokratiaa ympäriinsä pienemmissä yksiköissä. Lisäksi monia tärkeitä toimintoja on sikin sokin osin päällekkäin omina hallintoalueinaan. Päästäisiin eroon yhdestä tai joltain kantilta katsottuna monesta portaasta, kun keskitettäisiin kaikki mahdolliset toiminnot pariinkymmeneen maakuntakeskukseen.

Nykyisestä läänien pääkaupungeissa sijaitsevasta tarpeettomasta välibyrokratiasta päästäisiin varmuudella eroon kokonaan. Mitään paikallistuntemuksella tms perusteltavia etuja ei saavuteta sillä, että Himankaa hallinnoidaan Turusta Helsingistä verrattuna siihen, että päätösvalta olisi Kokkolassa/Vaasassa (miten tuo sitten muodostuisikin) Helsingissä.

Yksi Kainuun maakuntahallintokokeilun kompastuskivistä on se, että sen yläpuolella on kokeilun kannalta turha lääniporras.

Demarien kuntauudistusmalli jättää nämä kaikki asiat täysin huomiotta. Nyt olisi luonnollinen hetki uudistaa myös aluehallintoa.

Aiempaa itsenäisemmät maakunnat voisivat toimia aitoina kasvun vetureina, kun mahdollisimman paljon alueellisia toimintoja uudelleenorganisoitaisiin maakuntien kokoisiksi ja alueille. Maakuntavaltuustot turvaisivat demokratian kunnallisten valtuustojen lisäksi. Nykyinen läänijärjestelmähän on demokratian kannalta irvikuva. Kustannukset pysyisivät hallinnassa, ja säästöjä voitaisiin tuonkokoisissa yksiköissä etsiä tehokkaammin kuin nykyisellään.

Verotusoikeus saisi pysyä mielestäni valtiolla.

... nykyiset läänit joutaisi lopettaa ja siirtää niiden tehtävät osin keskushallintoon ja osin maakuntiin.

Lopen kyllästynyt kirjoitti:

Puhut ensin asiaa, ja sitten rupeat puhumaan paskaa. Lipposkaunaisella typerällä propagandalla, jonka jokainen ei-kepulainen - siis 80 % täälläkin - heti havaitsee valheeksi, mitätöit asikaisemmin sanomasi. Ihan totta, silloin rupeaa epäilemään, että ei se totta voi olla tuokaan, kun sitten tulee noin paksua paskaa.

Miksi AINA noin mitätöit kaiken todenkin sanomasi? Tyhmyyttäsikö vain, vai onko traumasi Jäätteenmäen sortumisesta niin paha, ettet pääse siitä koskaan yli?

Ymmärrä jo, hyvä mies, että Jäätteenmäki itse sen aiheutti, ja se mitä tapahtui oli ihan oikein hänelle. Eikä Suomen asema ja arvostus kansainvälisessä maailmassa olisi kestänyt sitä, että meillä olisi ollut pääministerinä Jäätteenmäen jäljet omaava ihminen. Ymmärrä jo se!

... pahasti päälle Jäätteenmäki-kauna. Lipponen järjesti Jäätteenmäen ajojahdin kostoksi siitä, että meni voittamaan hänet vaalissa. Anneli ei valehdellut kertaakan jupakan aikana, senhän Sinä muistat jo.

ihan noin kirjoitti:

tyhmä ole. Kommentoin Oiva Härköselle tilannetta, jossa Kepu kaataisi hallituksen niihin kantoihin, joissa se on yksin. Mutta turha toistaa, kyllä se piti edellä selvitä. En siis ennusta vähemmistöhallitusta.

Mitä taas historiallisesti tulee kommenttiisi:

"Olisi kovin erikoista, jos jotkin puolueet menisivät äänestämään luottamusta hallitukselle, jossa eivät itse ole mukana."

Tällaista erikoisuutta on tapahtunut pilvin pimein maamme historiassa sekä ensimmäisen että toisen tasavallan aikana. Kas kun et sitä tiedä. En viitsi luetella esimerkkejä, ne varmaan löydät itskin. Jos muuten nykyinen hallitus kaatuisi, en pitäisi mahdottomana jatkamista vaaleihin vähemmistöhallituksella SDP tai SDP RKP eim. Kokoomuksen tuella.

Onhan meillä ollut vähemmistöhallituksia, viimeisimmät Kekkosen läpirunnomina, joita ei eduskunnassa kaadettu, vaikka oltaisi voitu, kun kaatajat olisivat saaneet Kekkosen vihat niskaansa.

Nykyisen perustuslain puitteissa pidän melko mahdottomana, että eduskunnan enemmistö äänestäisi vähemmistöhallituksen puolesta.

---- kirjoitti:

En tiedä onko tämä nyt miten Keskustan linjaa, minulla tuollaisia ajatuksia on herännyt ihan yksityisajattelun kautta.

Kyllähän tuossa portaat vähenisivät. Kuinka hyvin tunnet esimerkiksi lääninhallintoa? Siellä on keskusvirastot ja sitten paikallisbyrokratiaa ympäriinsä pienemmissä yksiköissä. Lisäksi monia tärkeitä toimintoja on sikin sokin osin päällekkäin omina hallintoalueinaan. Päästäisiin eroon yhdestä tai joltain kantilta katsottuna monesta portaasta, kun keskitettäisiin kaikki mahdolliset toiminnot pariinkymmeneen maakuntakeskukseen.

Nykyisestä läänien pääkaupungeissa sijaitsevasta tarpeettomasta välibyrokratiasta päästäisiin varmuudella eroon kokonaan. Mitään paikallistuntemuksella tms perusteltavia etuja ei saavuteta sillä, että Himankaa hallinnoidaan Turusta Helsingistä verrattuna siihen, että päätösvalta olisi Kokkolassa/Vaasassa (miten tuo sitten muodostuisikin) Helsingissä.

Yksi Kainuun maakuntahallintokokeilun kompastuskivistä on se, että sen yläpuolella on kokeilun kannalta turha lääniporras.

Demarien kuntauudistusmalli jättää nämä kaikki asiat täysin huomiotta. Nyt olisi luonnollinen hetki uudistaa myös aluehallintoa.

Aiempaa itsenäisemmät maakunnat voisivat toimia aitoina kasvun vetureina, kun mahdollisimman paljon alueellisia toimintoja uudelleenorganisoitaisiin maakuntien kokoisiksi ja alueille. Maakuntavaltuustot turvaisivat demokratian kunnallisten valtuustojen lisäksi. Nykyinen läänijärjestelmähän on demokratian kannalta irvikuva. Kustannukset pysyisivät hallinnassa, ja säästöjä voitaisiin tuonkokoisissa yksiköissä etsiä tehokkaammin kuin nykyisellään.

Verotusoikeus saisi pysyä mielestäni valtiolla.

En oikein lämpene kolmiportaiselle mallille; miettisin jopa lääninhallinnosta luopumista kokonaan, jos kuntarakenne yksinkertaistuu esim. n. 150-200 kuntaan.

Silloin olisi kuntien ja valtion työnjako selvä ja yksinkertainen: kunnat verottaisivat aluellisiin palveluihin tarvittavat rahat ja valtio verottaisi valtakunnallisiin palveluihin tarvittavat rahat, kun tavoitteena olisi, että valtion tuki kunnille on olemassa vain poikkeustapauksissa silloin, kun kunta on niin erityisessä asemassa, ettei sitä ole järkevästi mahdollista liittää suurempaan kokonaisuuteen. Näinhän on monasti saaristossa laita.

Jaba_43 kirjoitti:

En oikein lämpene kolmiportaiselle mallille; miettisin jopa lääninhallinnosta luopumista kokonaan, jos kuntarakenne yksinkertaistuu esim. n. 150-200 kuntaan.

Silloin olisi kuntien ja valtion työnjako selvä ja yksinkertainen: kunnat verottaisivat aluellisiin palveluihin tarvittavat rahat ja valtio verottaisi valtakunnallisiin palveluihin tarvittavat rahat, kun tavoitteena olisi, että valtion tuki kunnille on olemassa vain poikkeustapauksissa silloin, kun kunta on niin erityisessä asemassa, ettei sitä ole järkevästi mahdollista liittää suurempaan kokonaisuuteen. Näinhän on monasti saaristossa laita.

"Ongelma" tuossa ajattelussa on siinä, että vaikkapa TE-keskusten, ympäristökeskusten, tuomioistuinten, sairaanhoidon ym ym ym hoitamia monia tehtäviä ei ole missään nimessä järkevää jakaa moneen sataan (tai vaikka sitten tuohon utopistiseen sataanviiteenkymmeneen) kuntaan tai siirtää kokonaan Helsinkiin.

Välimuodon tarve johtuu nimenomaan pyrkimyksestä tehokkuuteen. Nykyläänit joutuvat kokonsa vuoksi käyttämään raskasta paikallista hallintokoneistoa läänin sisällä, mikä näkyy tarpeettomasti paisuneena hallintobyrokratiana läänien pääkaupungeissa. Siinä on menty vikaan, mutta esimerkiksi Lipponen ei voi myöntää virhettä, koska suurlääniuudistus oli hänen oma kuningasajatuksensa.

Tarvitaan siis joitain toimintoja varten välimuoto kunnan ja valtion välillä, alueeltaan kuntaa reilusti laajempi kokonaisuus, jotta voidaan toimia tehokkaasti. Pyrkimyksenä aluehallinnon kehittämisessä tulisi olla tasapainoinen kokonaisuus hallinnon keveyden, kustannustehokkuuden ja toisaalta hyvän sekä laadukkaan hallinnon välillä.

oivahärkönen kirjoitti:

... pahasti päälle Jäätteenmäki-kauna. Lipponen järjesti Jäätteenmäen ajojahdin kostoksi siitä, että meni voittamaan hänet vaalissa. Anneli ei valehdellut kertaakan jupakan aikana, senhän Sinä muistat jo.

Käyppä kuuntelemassa video!
MTV3-uutiset-arkisto-vanhat videot-vuosi 2003-viikko 25-päivä perjantai!

Jaba_43 kirjoitti:

Onhan meillä ollut vähemmistöhallituksia, viimeisimmät Kekkosen läpirunnomina, joita ei eduskunnassa kaadettu, vaikka oltaisi voitu, kun kaatajat olisivat saaneet Kekkosen vihat niskaansa.

Nykyisen perustuslain puitteissa pidän melko mahdottomana, että eduskunnan enemmistö äänestäisi vähemmistöhallituksen puolesta.

tuota sivuasiaa, niin ole hyvä. Oleellista on se, miten kootaan enemmistöhallitus, jos Kepu Härkösen neuvon mukaan kaataa nykyisen kuntauudistukseen. Mielestäni uusi voi syntyä vain sinipunapohjalta, jos kerran demarit, Kokoomus ja muutkin ovat keskenään asiasta samaa mieltä ja eri mieltä kuin Kepu.

oivahärkönen kirjoitti:

... hallintoa ja lisäisi demokratiaa. Nykyäänhän kunnilla on mitä sotkuisimpia ja erilaisilla rajoilla olevia yhteistyöelimiä. On kuntainliittoja, seutukuntaa ja maakuntaa, kasvukeskusta, ET-keskuksia, ympäristökeskuksia jne. Nämä kaikki voitaisiin keskittää voimakkaaseen maakuntahallintoon, jolla olisi myös vaaleilla valittu valtuusto. Jokaisessa muussa Euroopan maassa on olemassa tällainen maakuntjärjestelmä. Se tuottaisi niitä palveluja, joiden tekemiseen yksittäisen kunnan väestöpohja on liian pieni. Maakuntien yhteyteen voitaisiin keskittää myös valtionhallinnon piirejä, kuten tiepiirit.

Veronmaksajalle on ssama maksaaako hän veroaan valtiolle vai kunnalle, mutta nykyinen valtionosuusjärjelmestä jo sisältää tasausjärjestelmän. Jotta taattaisiin perustuslain takaamat palvelut suurinpiirtein samantasoisina kaikille kansalaisille saavat kantokyvyltään heikot kunnat valtionosuuksia enemmän ja rikkaimmat eivät lainkaa. Jos kunnille sallittaisiin suurempi verotusoikeus, jouduttaisiin rakentamaan uusi tasausjärjestelmä johon rikkaat kunnat luovuttaiai omia verotulojaan ja josta köyhät saisivat rahaa. On psykoloogisesti parempi, että tuo tasausraha menee näennäisesti valtiolta eikä kunnalta toiselle.

Lipponen on tässäkin asiassa tyhmä. Hänen vaikkuttimensa on aina panna hanttiin Keskustalle. Ei pä niin että sossutkaan enää kuuntelevat Lipposta, mutta siellä on muutenkin paljon aivan erilaista näkemystä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta kuin Keskustassa. Minä olenkin veikannut hallituksen kaatuvan, elleivät demarit peräänny pakkoliitosmallistaan. Vai kuvitteleeko Lipponen niin pääsevänsä taas pääministeriksi sinipunahallitukseen.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015986473

haluat jankata kirjoitti:

tuota sivuasiaa, niin ole hyvä. Oleellista on se, miten kootaan enemmistöhallitus, jos Kepu Härkösen neuvon mukaan kaataa nykyisen kuntauudistukseen. Mielestäni uusi voi syntyä vain sinipunapohjalta, jos kerran demarit, Kokoomus ja muutkin ovat keskenään asiasta samaa mieltä ja eri mieltä kuin Kepu.

...jankata halua.

Luulin sitten väärin, kun luulin, ettet tajua, mitä vähemmistöhallitukset ovat.

Enemmistöhallitukset syntyvät nekin nykyisin vain eduskunnan enemmistän tahdon pohjalt, eli siltä pohjalta, mitkä puolueet eduskuntaryhmiensä voimasuhteisen avulla saavat vähintään 101 ääntä hallituksen taakse.

---- kirjoitti:

"Ongelma" tuossa ajattelussa on siinä, että vaikkapa TE-keskusten, ympäristökeskusten, tuomioistuinten, sairaanhoidon ym ym ym hoitamia monia tehtäviä ei ole missään nimessä järkevää jakaa moneen sataan (tai vaikka sitten tuohon utopistiseen sataanviiteenkymmeneen) kuntaan tai siirtää kokonaan Helsinkiin.

Välimuodon tarve johtuu nimenomaan pyrkimyksestä tehokkuuteen. Nykyläänit joutuvat kokonsa vuoksi käyttämään raskasta paikallista hallintokoneistoa läänin sisällä, mikä näkyy tarpeettomasti paisuneena hallintobyrokratiana läänien pääkaupungeissa. Siinä on menty vikaan, mutta esimerkiksi Lipponen ei voi myöntää virhettä, koska suurlääniuudistus oli hänen oma kuningasajatuksensa.

Tarvitaan siis joitain toimintoja varten välimuoto kunnan ja valtion välillä, alueeltaan kuntaa reilusti laajempi kokonaisuus, jotta voidaan toimia tehokkaasti. Pyrkimyksenä aluehallinnon kehittämisessä tulisi olla tasapainoinen kokonaisuus hallinnon keveyden, kustannustehokkuuden ja toisaalta hyvän sekä laadukkaan hallinnon välillä.

Kansanvaltainen hallinto, ja demokratia on minusta paikallaan pitää kuntien ja valtion välisenä siihen tapaan kuin ennen edellistä kommenttiasi kuvailin.

Maakuntien tehtävät näen lähinnä viranomaistehtävinä, jossa valtio on delegoinut tietynlaista aluehallintoa väliportaalle, jonka tarpeellisuus kannattaa harkita uudelleen, mikäli kunnat riittävästi yhdistyvät.

Mitä monikerroksisempaa hallinto on, sitä jäykempää ja tehottomampaa se on kansalaisen kannalta ja sitä kalliimpaa veronmaksajan kannalta. Siksi kannattaa aina pyrkiä yksinkertaisiin ja selkeisiin rakenteisiin:
Kunnat työssäkäyntialueiden pohjalta, niille tarvittavat yhteistyörakennelmat (TE-keskukset, erikoissairaalat, tuomioistuimet) jonkin luontevan piirijaon puitteissa ja loput hommat valtiolle, ja maaherrat ennenaikaiselle eläkkeelle.

Mitään välimuotoa valtion ja kuntien väliin ei näin pieni kansa tarvitse.

Tämä olisi minun ielestäni demokraattisin malli.

Jaba_43 kirjoitti:

Kansanvaltainen hallinto, ja demokratia on minusta paikallaan pitää kuntien ja valtion välisenä siihen tapaan kuin ennen edellistä kommenttiasi kuvailin.

Maakuntien tehtävät näen lähinnä viranomaistehtävinä, jossa valtio on delegoinut tietynlaista aluehallintoa väliportaalle, jonka tarpeellisuus kannattaa harkita uudelleen, mikäli kunnat riittävästi yhdistyvät.

Mitä monikerroksisempaa hallinto on, sitä jäykempää ja tehottomampaa se on kansalaisen kannalta ja sitä kalliimpaa veronmaksajan kannalta. Siksi kannattaa aina pyrkiä yksinkertaisiin ja selkeisiin rakenteisiin:
Kunnat työssäkäyntialueiden pohjalta, niille tarvittavat yhteistyörakennelmat (TE-keskukset, erikoissairaalat, tuomioistuimet) jonkin luontevan piirijaon puitteissa ja loput hommat valtiolle, ja maaherrat ennenaikaiselle eläkkeelle.

Mitään välimuotoa valtion ja kuntien väliin ei näin pieni kansa tarvitse.

Tämä olisi minun ielestäni demokraattisin malli.

Samaa mieltä olemme ainakin ilmeisesti siitä, että nykyinen läänijako on toimimaton/turha, ja sille pitäisi tehdä jotain.

Eräänlainen kompromissi voisi olla Länsi- ja Itä-Suomen läänien jakaminen kahtia. Tätä on tainnut Keskustakin ehdottaa, mutta ei sen pitäisi antaa olla hyvän ehdotuksen kompastuskivi.. ;)

Otetaan tarkasteluun nykyinen Länsi-Suomen lääni. Se käsittää seitsemän (?) monella tapaa toisistaan poikkeavaa maakuntaa, ja on alueena todella laaja ja monimuotoinen. Yhdistäviä tekijöitä saa hakemalla hakea, ja hirvittävä määrä toimintoja on jouduttu ripottelemaan ympäri lääniä jonkinlaisessa kohtuudessa pysyvien asiointietäisyyksien, aluetuntemuksen yms vuoksi. Tämä aiheuttaa Turussa byrokratian paisumista, eräällä alallakin eräs paikallisjohtaja laski itsellään olevan läänissä seitsemän suoranaista esimiestä, joista suurimman osan hyöty jäi epäselväksi. Tyhjänpäiväisiä standardointimääräyksiä, kyselyitä, tehokkuustutkimuksia, kehityskeskusteluita yms paisunut byrokratia kyllä tuottaa. Kaikki on pois varsinaisesta oman työn tekemisestä.

Demareiden vastustukselle noiden kahden mammuttiläänin pilkkomisessa olen löytänyt kaksi syytä. Toinen on se, että ne ovat SDP:n, lähinnä Lipposen projektin aikaansaannos, ja niiden pilkkominen olisi osoitus jonkinlaisesta epäonnistumisesta.

Toinen syy on se, että molempien läänien johto on tehokkaasti miehitetty demareilla. Pilkkominen saattaisi aiheuttaa keskustalaisempien alueiden syntymisen, mikä saattaisi johtaa siihen, että uusien läänien johdossa jouduttaisiin mahdollisesti ottamaan huomioon puolueiden kannatus alueella, toisin kuin nykyisessä suhmuroinnissa.

Kumpikaan näistä syistä ei ole hyväksyttävä peruste pysyä nykyjaottelussa.

---- kirjoitti:

Samaa mieltä olemme ainakin ilmeisesti siitä, että nykyinen läänijako on toimimaton/turha, ja sille pitäisi tehdä jotain.

Eräänlainen kompromissi voisi olla Länsi- ja Itä-Suomen läänien jakaminen kahtia. Tätä on tainnut Keskustakin ehdottaa, mutta ei sen pitäisi antaa olla hyvän ehdotuksen kompastuskivi.. ;)

Otetaan tarkasteluun nykyinen Länsi-Suomen lääni. Se käsittää seitsemän (?) monella tapaa toisistaan poikkeavaa maakuntaa, ja on alueena todella laaja ja monimuotoinen. Yhdistäviä tekijöitä saa hakemalla hakea, ja hirvittävä määrä toimintoja on jouduttu ripottelemaan ympäri lääniä jonkinlaisessa kohtuudessa pysyvien asiointietäisyyksien, aluetuntemuksen yms vuoksi. Tämä aiheuttaa Turussa byrokratian paisumista, eräällä alallakin eräs paikallisjohtaja laski itsellään olevan läänissä seitsemän suoranaista esimiestä, joista suurimman osan hyöty jäi epäselväksi. Tyhjänpäiväisiä standardointimääräyksiä, kyselyitä, tehokkuustutkimuksia, kehityskeskusteluita yms paisunut byrokratia kyllä tuottaa. Kaikki on pois varsinaisesta oman työn tekemisestä.

Demareiden vastustukselle noiden kahden mammuttiläänin pilkkomisessa olen löytänyt kaksi syytä. Toinen on se, että ne ovat SDP:n, lähinnä Lipposen projektin aikaansaannos, ja niiden pilkkominen olisi osoitus jonkinlaisesta epäonnistumisesta.

Toinen syy on se, että molempien läänien johto on tehokkaasti miehitetty demareilla. Pilkkominen saattaisi aiheuttaa keskustalaisempien alueiden syntymisen, mikä saattaisi johtaa siihen, että uusien läänien johdossa jouduttaisiin mahdollisesti ottamaan huomioon puolueiden kannatus alueella, toisin kuin nykyisessä suhmuroinnissa.

Kumpikaan näistä syistä ei ole hyväksyttävä peruste pysyä nykyjaottelussa.

Minä en taas ymmärtänyt sinun jutustasi paljoakaan, koska en hallitse aluehallinnon yksityiskohtia läheskään tuolla tarkkuudella, jolla sinä niistä kirjoitat.

Mutta jos kuntarakenneuudistuksessa päädytään siihen, että uudet kunnat muodostetaan nykyisiä yhdistämällä siten, että pohjaksi otetaan ihmisten luontaiset työssäkäynti- ja asiointialueet, niin kyllähän se antaa hyvän aiheen katsoa aluehallintoa muutenkin uusiksi, ilman että se merkitsisi Lipposen epäonnistunmista tai demarivallan menetystä.

...saanen laittaa tähän äskeisen kirjeeni (sähköpostiviestini) hänelle:


Hyvä Osku Pajamäki

Kirjoitin Sinulle kirjeen, jonka aioin ensiksi laittaa johonkin lehteen, mutta lähetänkin sen oheisena suoraan itsellesi.

Saanen esittäytyä:

Olen toimiupseeri-kapteeni evp. Puolustusvoimain palveluksesta jäin eläkkeelle Pääesikunnasta jo vuoden 1980 lopussa. Sen jälkeen olin vielä 17 vuotta Valion palveluksessa keskushallinnon isännöitsijänä. Työtä tein kyllä jo monet vuodet ennen sotaväkiaikaani, sillä 16-vuotiaasta alkaen olen itseni työlläni elättänyt. Ja nyt katson ansainneeni kohtuullisen eläkkeen.

Sotilasurani oli niin menestyksekäs kuin se vain toimiupseerille voi olla mahdollista. Siihen kuului palvelua monissa eri joukko-osastoissa monissa hyvin erilaisissa tehtävissä. Varsinaisen erikoiskoulutukseni sain urani myöhemmässä vaiheessa esikuntapuolelle, komento- ja hallintotehtäviin. Olin mm. henkilöstöhallinnon opettajana Esikuntakoulussa. Olin myös YK:n rauhanturvatehtävissä kolme kertaa, Kyproksella, Siinailla ja Golanilla, yhteensä yli 3 vuotta.

Vuoden 1972 kuntavaaleissa olin Helsingin varuskunnan toimiupseerien asettamana ehdokkaana sitoutumattomana SDP:n listoilla. En mennyt läpi, kun samoissa vaaleissa kokoomuksen listoilla ollut eversti Jorma Korvenheimo sai "jättipotin", mutta melkoisen äänimäärän - yli 200 kuitenkin - toin demareille.

Kuulun nykyisin Päällystöliiton evp-yhdistykseen ja sen eläkeläistoimikuntaan. Nelihenkisessä toimikunnassamme on kaksi kunnallispolitiikassa kokoomuksen riveissä vaikuttanutta evp-toimiupseeria, ja minua merkittävämmin demareissa vaikuttanut toimiupseeri evp, joka oli pitkään Kirkkonummen kunnanvaltuustossa, sen puheenjohtajanakin, ja on toiminut aikoinaan näkyvillä paikoilla muissakin demarijärjestöissä. Lienee nykyisin puolueen jäsen.

Yhdistyksemme pääsi viime vuonna mukaan VENK:iin, Valtion eläkeasiain neuvottelukuntaan, jossa yritämme parhaamme mukaan toimia lähinnä yhdessä muiden pienryhmien kanssa eläkeläisten aseman jatkuvaa heikontamista vastaan. Suurista, puoluesidonnaisista eläkeläisjärjestöistä VENK:issä ei ole muuta kuin haittaa, koska ne ovat vain puolueittensa eläkeläiskielteisiä etäispäätteitä ja niillä on siellä - vielä toistaiseksi - valta.

Mitäpä luulet meidän kahden, lähinnä demaritaustaisen jäsenen saavan kirjasi johdosta kokea noissa piireissä? Ei meillä ainakaan ole perusteita ruveta puolustamaan sosialidemokraatteja, joiden eräs näkyvä nuori edustaja niin ajattelee.

En ole lukenut kirjaasi, mutta referointeja siitä kyllä sekä lehdistä että netistä, ja katselin myös eilisen tv-ohjelman, jossa ajatuksiasi esittelet. Kaiken sen valossa voin vain sanoa, että käsittämättömän väärien tietojen pohjalta olet kirjasi väsännyt.

Lue kirjeeni, ole hyvä; siinä on hieman oikeatakin tietoa, ja halutessasi saat sitä lisää eläkeläistoimikunnaltamme!

Ystävällisesti, joskin hieman katkerana tervehtien

Jorma K.Korhonen

- - -


Ja tässä se kirje, jonka laitoin Osku Pajamäelle sähköpostiviestini liitetiedostona:



Eläkeläisten asemasta

Olet julkaissut oikein kirjan syyttääksesi meitä, itseäsi vanhempia, ahneiden sukupolveksi. Oikeassa olet: olimme me ahneita työlle, jolla yhdessä tämän maan pelastaneiden veteraanien kanssa rakensimme maan niin hyväksi, että sinäkin sait opiskella ja päästä hyvälle oksalle meille kiitosvirttäsi visertämään.

Uskoimme työtä tehdessämme saavamme siitä aikoinaan silloisten lakien mukaisen eläkkeen. Luotimme siihen, että nuoremmalla sukupolvella on kiitollisuutta myös meitä kohtaan niin, että he sitten eläkemaksuissa hieman avittavatkin, jos palkastamme sivuun siirretty osa ei ihan riitä. Palkkamme osaksihan on katsottava myös työnantajan maksamat eläkemaksut. Ja eläkevakuutusyhtiöt ovat lihottaneet pottia niin mukavasti, että yksin siitäkin luulisi riittävän meille lakien mukaisesti ansaitsemamme eläkkeet.

Mutta niin ei ole käynyt. Eläkeläisten lakimääräisiä etuja on viimeisen 15 vuoden aikana leikattu niin, että olemme jääneet lähes 20 % jälkeen samaan aikaan tapahtuneesta palkkojen kehityksestä.

Eläkkeitä on suoranaisesti alennettu tekemällä 1,3 %:n pysyväisalennus eläkepohjaan. Poikkeuslailla eläkkeiden indeksikorotuksia leikattiin 1992 ja jätettiin ne kokonaan tekemättä 1993 ja 1994, jolloin verojen nousun johdosta nettoeläkkeet pienenivät tuntuvasti.

Vuonna 1993 säädettiin ns. raippavero, jolloin eläkeläisillä alettiin maksattaa korotettua kansaneläkevakuutus- ja sairausvakuutusmaksua. Maksut ovat olleet monta prosenttiyksikköä vuosittain, alimmillaan 1,50 % (2003 ja 2004) ja ylimmillään 7,45 % (1994). Vuonna 1996 otettiin käyttöön ns. taitettu indeksi, jolla yli 65-vuotiaiden työeläkeindeksin määräytymistä muutettiin siten, että ansiotasoindeksin muutoksen paino on 20 % ja kuluttajahintaindeksin paino 80 %. Aiemmin työeläkeindeksi määräytyi puoliksi sekä ansiotaso- että kuluttajahintaindeksin mukaan.

Eläkeläisten asemaa ovat heikentäneet lisäksi tuloverojen korotukset. Sairauskulujen vähennys poistettiin 1992, eläkkeensaajille säädettiin kansaneläkevakuutusmaksu samansuuruisena kuin palkansaajille (3,05 %) 1992, sairausvakuutusmaksua korotettiin 2 penniä vastapainona palkansaajille 1993 säädettyihin työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuille sekä osin valtiontalouden heikon tilanteen vuoksi, valtion tuloveroasteikon tulorajoja ei muutettu vuosina 1991 – 1993.

Mainitut muutokset ovat kiristäneet tuloverotusta todella tuntuvasti vuoden 1991 tasosta.
Erilaiset palvelumaksut, lääkkeet, vuokrat ja muut elinkustannukset ovat myös nousseet enemmän kuin eläkkeet, jotka on painotettu elinkustannusindeksillä, johon vaikuttaa mm. viinan hinnan tuntuva alentaminen. Kansaneläkkeen pohjaosan poistaminen, osalta eläkeläisiä jopa kahteen kertaan, on myös vaikuttanut eläkkeitä pienentävästi.

Keskimääräistä eläkettä saavan yli 65-vuotiaan eläkeläisen indeksien leikkausten, taitetun indeksin käyttöönoton ja kansaneläkkeen pohjaosan poistamisen aiheuttamat menetykset ovat vuodesta 1993 vuoden 2001 loppuun mennessä olleet yhteensä 16,6 prosenttiyksikköä. Työeläke on lain mukaan
60 % palkasta. Erilaisilla leikkauksilla eläkkeen reaalitaso on pudonnut 42 – 43 %:iin ja on edelleen laskeva. Vuonna 1990 eläkkeelle jäänyt ja silloisesta palkastaan eläkettä 60 % saanut saa nyt eläkettä, jonka suuruus on siis vähän yli 40 % palkasta, jota samasta työstä nyt maksetaan.

Suoranaista pilkantekoa eläkeläisiä kohtaan oli viime vuonna eläkkeiden korotus
0,93 %:lla ja kansaneläkkeiden 7 euroa kuukaudessa. Kun veroprosentti nousi monen kohdalla prosenttiyksikön, niin nettoeläkkeet jälleen pienivät.

Työeläkelakien mukaan maksettava eläke on katsottava karttuneeksi henkilökohtaiseksi varallisuusoikeudeksi. Sama koskee eläkkeiden indeksikorotuksia. Eläke ei siis ole lainsäätäjän sosiaalisilla perusteilla myöntämä etuus, vaan se on omaisuuserä, joka nauttii perustuslain suojaa.
Näin kuitenkaan ei ole ollut enää viimeisen viidentoista vuoden aikana.

Kun maata ovat johtaneet enemmistöhallitukset, ja samoilla puolueilla on ollut valta myös perustuslakivaliokunnassa, niin hallitus on voinut antaa eläkkeiden indeksikorotuksista säädetystä laista poikkeavia esityksiä eduskunnalle, joka on ne hyväksynyt ja säätänyt yksivuotisina lakeina. Näillä on säännönmukaisesti aina heikennetty eläkeläisten asemaa. Eduskunta on siten syyllistynyt perustuslain moitittavaan kiertämiseen.

Ja nyt sitten vaadit asemamme heikontamista edelleen. Jos sellainen ”kehitys” vielä jonkin aikaa jatkuu, niin suuri osa eläkeläisistä ei enää elä eläkkeillään. Heidät on silloin syytä koota keskitysleireihin, joissa heidän elättämisensä tulee varmaan halvemmaksi ja varmaan myös elätysaika lyhenee.

Meitä eläkeläisiä on runsaat 1,3 miljoonaa, lähes 1/3 äänioikeutetuista ja todella myös äänestävistä varmaan enemmän. Yhdellekään puolueellemme asiamme ei näy olevan tärkeä muulloin kuin vaalien alla. Sinua voimme kiittää rehellisyydestä: vaalien lähestyessä julkaiset pamfletin, jossa kerrot, mitä mieltä olet meistä. Tiedämme olla ainakin Sinua äänestämättä.

Edellä esittämäni numerotiedot perustuvat mm. Eläketurvakeskuksen eläkeasioita koskeviin tutkimuksiin 1999 – 2005, Veronmaksajain teettämään Jenni Oksasen tutkimukseen ”Eläkkeet, verot ja ostovoima” (2004) Kelan tiedotusosaston tiedotteisiin 1999 – 2005, Urpo Ryönänkosken
tutkimukseen ”Eläkeläisten kohtelu Suomessa vuosituhannen vaihteessa” ja omakohtaisiin kokemuksiin.


Jorma K.Korhonen
Eläkeläinen
Helsinki

JormaKKorhonen kirjoitti:

...saanen laittaa tähän äskeisen kirjeeni (sähköpostiviestini) hänelle:


Hyvä Osku Pajamäki

Kirjoitin Sinulle kirjeen, jonka aioin ensiksi laittaa johonkin lehteen, mutta lähetänkin sen oheisena suoraan itsellesi.

Saanen esittäytyä:

Olen toimiupseeri-kapteeni evp. Puolustusvoimain palveluksesta jäin eläkkeelle Pääesikunnasta jo vuoden 1980 lopussa. Sen jälkeen olin vielä 17 vuotta Valion palveluksessa keskushallinnon isännöitsijänä. Työtä tein kyllä jo monet vuodet ennen sotaväkiaikaani, sillä 16-vuotiaasta alkaen olen itseni työlläni elättänyt. Ja nyt katson ansainneeni kohtuullisen eläkkeen.

Sotilasurani oli niin menestyksekäs kuin se vain toimiupseerille voi olla mahdollista. Siihen kuului palvelua monissa eri joukko-osastoissa monissa hyvin erilaisissa tehtävissä. Varsinaisen erikoiskoulutukseni sain urani myöhemmässä vaiheessa esikuntapuolelle, komento- ja hallintotehtäviin. Olin mm. henkilöstöhallinnon opettajana Esikuntakoulussa. Olin myös YK:n rauhanturvatehtävissä kolme kertaa, Kyproksella, Siinailla ja Golanilla, yhteensä yli 3 vuotta.

Vuoden 1972 kuntavaaleissa olin Helsingin varuskunnan toimiupseerien asettamana ehdokkaana sitoutumattomana SDP:n listoilla. En mennyt läpi, kun samoissa vaaleissa kokoomuksen listoilla ollut eversti Jorma Korvenheimo sai "jättipotin", mutta melkoisen äänimäärän - yli 200 kuitenkin - toin demareille.

Kuulun nykyisin Päällystöliiton evp-yhdistykseen ja sen eläkeläistoimikuntaan. Nelihenkisessä toimikunnassamme on kaksi kunnallispolitiikassa kokoomuksen riveissä vaikuttanutta evp-toimiupseeria, ja minua merkittävämmin demareissa vaikuttanut toimiupseeri evp, joka oli pitkään Kirkkonummen kunnanvaltuustossa, sen puheenjohtajanakin, ja on toiminut aikoinaan näkyvillä paikoilla muissakin demarijärjestöissä. Lienee nykyisin puolueen jäsen.

Yhdistyksemme pääsi viime vuonna mukaan VENK:iin, Valtion eläkeasiain neuvottelukuntaan, jossa yritämme parhaamme mukaan toimia lähinnä yhdessä muiden pienryhmien kanssa eläkeläisten aseman jatkuvaa heikontamista vastaan. Suurista, puoluesidonnaisista eläkeläisjärjestöistä VENK:issä ei ole muuta kuin haittaa, koska ne ovat vain puolueittensa eläkeläiskielteisiä etäispäätteitä ja niillä on siellä - vielä toistaiseksi - valta.

Mitäpä luulet meidän kahden, lähinnä demaritaustaisen jäsenen saavan kirjasi johdosta kokea noissa piireissä? Ei meillä ainakaan ole perusteita ruveta puolustamaan sosialidemokraatteja, joiden eräs näkyvä nuori edustaja niin ajattelee.

En ole lukenut kirjaasi, mutta referointeja siitä kyllä sekä lehdistä että netistä, ja katselin myös eilisen tv-ohjelman, jossa ajatuksiasi esittelet. Kaiken sen valossa voin vain sanoa, että käsittämättömän väärien tietojen pohjalta olet kirjasi väsännyt.

Lue kirjeeni, ole hyvä; siinä on hieman oikeatakin tietoa, ja halutessasi saat sitä lisää eläkeläistoimikunnaltamme!

Ystävällisesti, joskin hieman katkerana tervehtien

Jorma K.Korhonen

- - -


Ja tässä se kirje, jonka laitoin Osku Pajamäelle sähköpostiviestini liitetiedostona:



Eläkeläisten asemasta

Olet julkaissut oikein kirjan syyttääksesi meitä, itseäsi vanhempia, ahneiden sukupolveksi. Oikeassa olet: olimme me ahneita työlle, jolla yhdessä tämän maan pelastaneiden veteraanien kanssa rakensimme maan niin hyväksi, että sinäkin sait opiskella ja päästä hyvälle oksalle meille kiitosvirttäsi visertämään.

Uskoimme työtä tehdessämme saavamme siitä aikoinaan silloisten lakien mukaisen eläkkeen. Luotimme siihen, että nuoremmalla sukupolvella on kiitollisuutta myös meitä kohtaan niin, että he sitten eläkemaksuissa hieman avittavatkin, jos palkastamme sivuun siirretty osa ei ihan riitä. Palkkamme osaksihan on katsottava myös työnantajan maksamat eläkemaksut. Ja eläkevakuutusyhtiöt ovat lihottaneet pottia niin mukavasti, että yksin siitäkin luulisi riittävän meille lakien mukaisesti ansaitsemamme eläkkeet.

Mutta niin ei ole käynyt. Eläkeläisten lakimääräisiä etuja on viimeisen 15 vuoden aikana leikattu niin, että olemme jääneet lähes 20 % jälkeen samaan aikaan tapahtuneesta palkkojen kehityksestä.

Eläkkeitä on suoranaisesti alennettu tekemällä 1,3 %:n pysyväisalennus eläkepohjaan. Poikkeuslailla eläkkeiden indeksikorotuksia leikattiin 1992 ja jätettiin ne kokonaan tekemättä 1993 ja 1994, jolloin verojen nousun johdosta nettoeläkkeet pienenivät tuntuvasti.

Vuonna 1993 säädettiin ns. raippavero, jolloin eläkeläisillä alettiin maksattaa korotettua kansaneläkevakuutus- ja sairausvakuutusmaksua. Maksut ovat olleet monta prosenttiyksikköä vuosittain, alimmillaan 1,50 % (2003 ja 2004) ja ylimmillään 7,45 % (1994). Vuonna 1996 otettiin käyttöön ns. taitettu indeksi, jolla yli 65-vuotiaiden työeläkeindeksin määräytymistä muutettiin siten, että ansiotasoindeksin muutoksen paino on 20 % ja kuluttajahintaindeksin paino 80 %. Aiemmin työeläkeindeksi määräytyi puoliksi sekä ansiotaso- että kuluttajahintaindeksin mukaan.

Eläkeläisten asemaa ovat heikentäneet lisäksi tuloverojen korotukset. Sairauskulujen vähennys poistettiin 1992, eläkkeensaajille säädettiin kansaneläkevakuutusmaksu samansuuruisena kuin palkansaajille (3,05 %) 1992, sairausvakuutusmaksua korotettiin 2 penniä vastapainona palkansaajille 1993 säädettyihin työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuille sekä osin valtiontalouden heikon tilanteen vuoksi, valtion tuloveroasteikon tulorajoja ei muutettu vuosina 1991 – 1993.

Mainitut muutokset ovat kiristäneet tuloverotusta todella tuntuvasti vuoden 1991 tasosta.
Erilaiset palvelumaksut, lääkkeet, vuokrat ja muut elinkustannukset ovat myös nousseet enemmän kuin eläkkeet, jotka on painotettu elinkustannusindeksillä, johon vaikuttaa mm. viinan hinnan tuntuva alentaminen. Kansaneläkkeen pohjaosan poistaminen, osalta eläkeläisiä jopa kahteen kertaan, on myös vaikuttanut eläkkeitä pienentävästi.

Keskimääräistä eläkettä saavan yli 65-vuotiaan eläkeläisen indeksien leikkausten, taitetun indeksin käyttöönoton ja kansaneläkkeen pohjaosan poistamisen aiheuttamat menetykset ovat vuodesta 1993 vuoden 2001 loppuun mennessä olleet yhteensä 16,6 prosenttiyksikköä. Työeläke on lain mukaan
60 % palkasta. Erilaisilla leikkauksilla eläkkeen reaalitaso on pudonnut 42 – 43 %:iin ja on edelleen laskeva. Vuonna 1990 eläkkeelle jäänyt ja silloisesta palkastaan eläkettä 60 % saanut saa nyt eläkettä, jonka suuruus on siis vähän yli 40 % palkasta, jota samasta työstä nyt maksetaan.

Suoranaista pilkantekoa eläkeläisiä kohtaan oli viime vuonna eläkkeiden korotus
0,93 %:lla ja kansaneläkkeiden 7 euroa kuukaudessa. Kun veroprosentti nousi monen kohdalla prosenttiyksikön, niin nettoeläkkeet jälleen pienivät.

Työeläkelakien mukaan maksettava eläke on katsottava karttuneeksi henkilökohtaiseksi varallisuusoikeudeksi. Sama koskee eläkkeiden indeksikorotuksia. Eläke ei siis ole lainsäätäjän sosiaalisilla perusteilla myöntämä etuus, vaan se on omaisuuserä, joka nauttii perustuslain suojaa.
Näin kuitenkaan ei ole ollut enää viimeisen viidentoista vuoden aikana.

Kun maata ovat johtaneet enemmistöhallitukset, ja samoilla puolueilla on ollut valta myös perustuslakivaliokunnassa, niin hallitus on voinut antaa eläkkeiden indeksikorotuksista säädetystä laista poikkeavia esityksiä eduskunnalle, joka on ne hyväksynyt ja säätänyt yksivuotisina lakeina. Näillä on säännönmukaisesti aina heikennetty eläkeläisten asemaa. Eduskunta on siten syyllistynyt perustuslain moitittavaan kiertämiseen.

Ja nyt sitten vaadit asemamme heikontamista edelleen. Jos sellainen ”kehitys” vielä jonkin aikaa jatkuu, niin suuri osa eläkeläisistä ei enää elä eläkkeillään. Heidät on silloin syytä koota keskitysleireihin, joissa heidän elättämisensä tulee varmaan halvemmaksi ja varmaan myös elätysaika lyhenee.

Meitä eläkeläisiä on runsaat 1,3 miljoonaa, lähes 1/3 äänioikeutetuista ja todella myös äänestävistä varmaan enemmän. Yhdellekään puolueellemme asiamme ei näy olevan tärkeä muulloin kuin vaalien alla. Sinua voimme kiittää rehellisyydestä: vaalien lähestyessä julkaiset pamfletin, jossa kerrot, mitä mieltä olet meistä. Tiedämme olla ainakin Sinua äänestämättä.

Edellä esittämäni numerotiedot perustuvat mm. Eläketurvakeskuksen eläkeasioita koskeviin tutkimuksiin 1999 – 2005, Veronmaksajain teettämään Jenni Oksasen tutkimukseen ”Eläkkeet, verot ja ostovoima” (2004) Kelan tiedotusosaston tiedotteisiin 1999 – 2005, Urpo Ryönänkosken
tutkimukseen ”Eläkeläisten kohtelu Suomessa vuosituhannen vaihteessa” ja omakohtaisiin kokemuksiin.


Jorma K.Korhonen
Eläkeläinen
Helsinki

Ja Colanilla naisia narrannut.

JormaKKorhonen kirjoitti:

...saanen laittaa tähän äskeisen kirjeeni (sähköpostiviestini) hänelle:


Hyvä Osku Pajamäki

Kirjoitin Sinulle kirjeen, jonka aioin ensiksi laittaa johonkin lehteen, mutta lähetänkin sen oheisena suoraan itsellesi.

Saanen esittäytyä:

Olen toimiupseeri-kapteeni evp. Puolustusvoimain palveluksesta jäin eläkkeelle Pääesikunnasta jo vuoden 1980 lopussa. Sen jälkeen olin vielä 17 vuotta Valion palveluksessa keskushallinnon isännöitsijänä. Työtä tein kyllä jo monet vuodet ennen sotaväkiaikaani, sillä 16-vuotiaasta alkaen olen itseni työlläni elättänyt. Ja nyt katson ansainneeni kohtuullisen eläkkeen.

Sotilasurani oli niin menestyksekäs kuin se vain toimiupseerille voi olla mahdollista. Siihen kuului palvelua monissa eri joukko-osastoissa monissa hyvin erilaisissa tehtävissä. Varsinaisen erikoiskoulutukseni sain urani myöhemmässä vaiheessa esikuntapuolelle, komento- ja hallintotehtäviin. Olin mm. henkilöstöhallinnon opettajana Esikuntakoulussa. Olin myös YK:n rauhanturvatehtävissä kolme kertaa, Kyproksella, Siinailla ja Golanilla, yhteensä yli 3 vuotta.

Vuoden 1972 kuntavaaleissa olin Helsingin varuskunnan toimiupseerien asettamana ehdokkaana sitoutumattomana SDP:n listoilla. En mennyt läpi, kun samoissa vaaleissa kokoomuksen listoilla ollut eversti Jorma Korvenheimo sai "jättipotin", mutta melkoisen äänimäärän - yli 200 kuitenkin - toin demareille.

Kuulun nykyisin Päällystöliiton evp-yhdistykseen ja sen eläkeläistoimikuntaan. Nelihenkisessä toimikunnassamme on kaksi kunnallispolitiikassa kokoomuksen riveissä vaikuttanutta evp-toimiupseeria, ja minua merkittävämmin demareissa vaikuttanut toimiupseeri evp, joka oli pitkään Kirkkonummen kunnanvaltuustossa, sen puheenjohtajanakin, ja on toiminut aikoinaan näkyvillä paikoilla muissakin demarijärjestöissä. Lienee nykyisin puolueen jäsen.

Yhdistyksemme pääsi viime vuonna mukaan VENK:iin, Valtion eläkeasiain neuvottelukuntaan, jossa yritämme parhaamme mukaan toimia lähinnä yhdessä muiden pienryhmien kanssa eläkeläisten aseman jatkuvaa heikontamista vastaan. Suurista, puoluesidonnaisista eläkeläisjärjestöistä VENK:issä ei ole muuta kuin haittaa, koska ne ovat vain puolueittensa eläkeläiskielteisiä etäispäätteitä ja niillä on siellä - vielä toistaiseksi - valta.

Mitäpä luulet meidän kahden, lähinnä demaritaustaisen jäsenen saavan kirjasi johdosta kokea noissa piireissä? Ei meillä ainakaan ole perusteita ruveta puolustamaan sosialidemokraatteja, joiden eräs näkyvä nuori edustaja niin ajattelee.

En ole lukenut kirjaasi, mutta referointeja siitä kyllä sekä lehdistä että netistä, ja katselin myös eilisen tv-ohjelman, jossa ajatuksiasi esittelet. Kaiken sen valossa voin vain sanoa, että käsittämättömän väärien tietojen pohjalta olet kirjasi väsännyt.

Lue kirjeeni, ole hyvä; siinä on hieman oikeatakin tietoa, ja halutessasi saat sitä lisää eläkeläistoimikunnaltamme!

Ystävällisesti, joskin hieman katkerana tervehtien

Jorma K.Korhonen

- - -


Ja tässä se kirje, jonka laitoin Osku Pajamäelle sähköpostiviestini liitetiedostona:



Eläkeläisten asemasta

Olet julkaissut oikein kirjan syyttääksesi meitä, itseäsi vanhempia, ahneiden sukupolveksi. Oikeassa olet: olimme me ahneita työlle, jolla yhdessä tämän maan pelastaneiden veteraanien kanssa rakensimme maan niin hyväksi, että sinäkin sait opiskella ja päästä hyvälle oksalle meille kiitosvirttäsi visertämään.

Uskoimme työtä tehdessämme saavamme siitä aikoinaan silloisten lakien mukaisen eläkkeen. Luotimme siihen, että nuoremmalla sukupolvella on kiitollisuutta myös meitä kohtaan niin, että he sitten eläkemaksuissa hieman avittavatkin, jos palkastamme sivuun siirretty osa ei ihan riitä. Palkkamme osaksihan on katsottava myös työnantajan maksamat eläkemaksut. Ja eläkevakuutusyhtiöt ovat lihottaneet pottia niin mukavasti, että yksin siitäkin luulisi riittävän meille lakien mukaisesti ansaitsemamme eläkkeet.

Mutta niin ei ole käynyt. Eläkeläisten lakimääräisiä etuja on viimeisen 15 vuoden aikana leikattu niin, että olemme jääneet lähes 20 % jälkeen samaan aikaan tapahtuneesta palkkojen kehityksestä.

Eläkkeitä on suoranaisesti alennettu tekemällä 1,3 %:n pysyväisalennus eläkepohjaan. Poikkeuslailla eläkkeiden indeksikorotuksia leikattiin 1992 ja jätettiin ne kokonaan tekemättä 1993 ja 1994, jolloin verojen nousun johdosta nettoeläkkeet pienenivät tuntuvasti.

Vuonna 1993 säädettiin ns. raippavero, jolloin eläkeläisillä alettiin maksattaa korotettua kansaneläkevakuutus- ja sairausvakuutusmaksua. Maksut ovat olleet monta prosenttiyksikköä vuosittain, alimmillaan 1,50 % (2003 ja 2004) ja ylimmillään 7,45 % (1994). Vuonna 1996 otettiin käyttöön ns. taitettu indeksi, jolla yli 65-vuotiaiden työeläkeindeksin määräytymistä muutettiin siten, että ansiotasoindeksin muutoksen paino on 20 % ja kuluttajahintaindeksin paino 80 %. Aiemmin työeläkeindeksi määräytyi puoliksi sekä ansiotaso- että kuluttajahintaindeksin mukaan.

Eläkeläisten asemaa ovat heikentäneet lisäksi tuloverojen korotukset. Sairauskulujen vähennys poistettiin 1992, eläkkeensaajille säädettiin kansaneläkevakuutusmaksu samansuuruisena kuin palkansaajille (3,05 %) 1992, sairausvakuutusmaksua korotettiin 2 penniä vastapainona palkansaajille 1993 säädettyihin työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuille sekä osin valtiontalouden heikon tilanteen vuoksi, valtion tuloveroasteikon tulorajoja ei muutettu vuosina 1991 – 1993.

Mainitut muutokset ovat kiristäneet tuloverotusta todella tuntuvasti vuoden 1991 tasosta.
Erilaiset palvelumaksut, lääkkeet, vuokrat ja muut elinkustannukset ovat myös nousseet enemmän kuin eläkkeet, jotka on painotettu elinkustannusindeksillä, johon vaikuttaa mm. viinan hinnan tuntuva alentaminen. Kansaneläkkeen pohjaosan poistaminen, osalta eläkeläisiä jopa kahteen kertaan, on myös vaikuttanut eläkkeitä pienentävästi.

Keskimääräistä eläkettä saavan yli 65-vuotiaan eläkeläisen indeksien leikkausten, taitetun indeksin käyttöönoton ja kansaneläkkeen pohjaosan poistamisen aiheuttamat menetykset ovat vuodesta 1993 vuoden 2001 loppuun mennessä olleet yhteensä 16,6 prosenttiyksikköä. Työeläke on lain mukaan
60 % palkasta. Erilaisilla leikkauksilla eläkkeen reaalitaso on pudonnut 42 – 43 %:iin ja on edelleen laskeva. Vuonna 1990 eläkkeelle jäänyt ja silloisesta palkastaan eläkettä 60 % saanut saa nyt eläkettä, jonka suuruus on siis vähän yli 40 % palkasta, jota samasta työstä nyt maksetaan.

Suoranaista pilkantekoa eläkeläisiä kohtaan oli viime vuonna eläkkeiden korotus
0,93 %:lla ja kansaneläkkeiden 7 euroa kuukaudessa. Kun veroprosentti nousi monen kohdalla prosenttiyksikön, niin nettoeläkkeet jälleen pienivät.

Työeläkelakien mukaan maksettava eläke on katsottava karttuneeksi henkilökohtaiseksi varallisuusoikeudeksi. Sama koskee eläkkeiden indeksikorotuksia. Eläke ei siis ole lainsäätäjän sosiaalisilla perusteilla myöntämä etuus, vaan se on omaisuuserä, joka nauttii perustuslain suojaa.
Näin kuitenkaan ei ole ollut enää viimeisen viidentoista vuoden aikana.

Kun maata ovat johtaneet enemmistöhallitukset, ja samoilla puolueilla on ollut valta myös perustuslakivaliokunnassa, niin hallitus on voinut antaa eläkkeiden indeksikorotuksista säädetystä laista poikkeavia esityksiä eduskunnalle, joka on ne hyväksynyt ja säätänyt yksivuotisina lakeina. Näillä on säännönmukaisesti aina heikennetty eläkeläisten asemaa. Eduskunta on siten syyllistynyt perustuslain moitittavaan kiertämiseen.

Ja nyt sitten vaadit asemamme heikontamista edelleen. Jos sellainen ”kehitys” vielä jonkin aikaa jatkuu, niin suuri osa eläkeläisistä ei enää elä eläkkeillään. Heidät on silloin syytä koota keskitysleireihin, joissa heidän elättämisensä tulee varmaan halvemmaksi ja varmaan myös elätysaika lyhenee.

Meitä eläkeläisiä on runsaat 1,3 miljoonaa, lähes 1/3 äänioikeutetuista ja todella myös äänestävistä varmaan enemmän. Yhdellekään puolueellemme asiamme ei näy olevan tärkeä muulloin kuin vaalien alla. Sinua voimme kiittää rehellisyydestä: vaalien lähestyessä julkaiset pamfletin, jossa kerrot, mitä mieltä olet meistä. Tiedämme olla ainakin Sinua äänestämättä.

Edellä esittämäni numerotiedot perustuvat mm. Eläketurvakeskuksen eläkeasioita koskeviin tutkimuksiin 1999 – 2005, Veronmaksajain teettämään Jenni Oksasen tutkimukseen ”Eläkkeet, verot ja ostovoima” (2004) Kelan tiedotusosaston tiedotteisiin 1999 – 2005, Urpo Ryönänkosken
tutkimukseen ”Eläkeläisten kohtelu Suomessa vuosituhannen vaihteessa” ja omakohtaisiin kokemuksiin.


Jorma K.Korhonen
Eläkeläinen
Helsinki

... kuin pätkätyöläisilläkään tässä kvartaali- ja globaalitaloudellisessa härdellissä. "Köyhien ystäviä ja orpojen tukia" tarvitaan tuhdisti enemmän kuin tätä nykyä on tarjolla - ja myös kaikkinaisten vaalien jälkeen ja välillä!!!



Mainitsin Osku Pajamäen (sd.) lähinnä siksi, että muutaman toki muunkin tuntemani demarin lisäksi hänellä tuntuisi olevan todella paljon "puskettava(na)a(n) (vrt. esim. se millä tavalla Mooses Lipponen aikoinaan puski Päivi Hertzbergin elämään!) omien näkemystensä hyväksyttämisessä - omassa puolueessaan!

Taisin Oskun nimen mainitessani viitata myös siihen, että hänen analyysinsä - hänelle itselle kaiketi todelliselta näyttävästä maasta ja maailmasta - ei nyt ole objektiivisimmasta ja "tieteellisimmästä" päästä. Mutta vissinlaisen tuohtumuksellisen "vaalikirjan" hän ymmärtääkseni myöntää työstäneensäkin.

Niin "vasemmistolaiseksi" kuin Osku P. kirjassaan esittämillään näkökulmilla ja väitteillä tuleekin, kyse lienee - kuten niin monesti ennenkin näennäisradikaalissa sosialidemokratiassa - "lastentauteiluista": eivät toki sentään ikäkaudet jmv. vuosiluokkajaot toista ikäluokkaa riistä tai alista! Riisto- ja sortovallan vallan- ja voimankäyttösuhteet ovat toki aivan jossain muissa yhteiskuntasuhteissa kun syntymävuosissa, sen nyt luulisi demarienkin ymmärtävän...

[Aivan tulee mieleen takavuosikymmeniltä - lähinnä ns. kepulaiset - väitteet, että "rikas etelä riistää köyhää pohjoista". Muistaakseni takavuosina sangen aktiivinen "pohjoisen" ajattelija ja kirjoittaja, nimeltä muistaakseni Tauno Vesala, loihe tuohon kommentoimaan, että "vaikka täällä Lapissa köyhiä ja kurjia (ehkä) olemmekin, eivät meitä sentään ilmansuunnat riistä!"]

Vähän samanmoisesti voisi paiskata Osku P:lle takaisin, kuten - omalla tavallaan - JKK näyttää tekevänkin. Tiedä häntä, oliko siinä tarpeen julkaista jälleen vaelluksensa varhempia vaiheita, pelkällä eläkeläisyyden toteamisella -. ja ehkä jonkin verran takemmalla euromääräisellä tilastoiskulla - olisi voinut hyvin kuitata sen, että "suurten ikäluokkien" ja/tai "eläkeläisten" kollektiivinen ja erittelemätön syyttäminen ja miltei "rikollisiksi leimaaminen" on analyyttisesti - näin Veteraanipäivän kunniaksi sallittakoon - sieltä a(u)nuksen puolelta!

Olisin ollut kovin paljon innostuneempi JKK:n "Eläkeläisten asemasta" -osiosta, jos hän olisi rohkaistunut myös kertomaan sen, minkä kaikkien poliittisten puolueiden ja/tai koalitioiden toimesta eläkeläisten asema on tässä tasavallassa - etenkin suuren hiljaisen rahvaan osalta - peräti kehnoksi saatettu. Ja minkämoistenkin taloudellisten kasvun vuosien vallitessa!

Kun eilisiltanakin sattui silmiin toveri EEro Heinäluoman (sd.) ja kaveri Hannes Mannisen (kesk.) näkemykset siitä, ettei valtion ylitsepursuavasta kukkarosta ole euroja irroitettavissa - vissejä vielä vasta tuloillaan olevia pilkantekoja enempää - esim. vanhustenhuollon ja kuihtuvien sosiaali- ja terveydenhuollon muiden peruspalvelujen turvaamisen myös todella "köyhien kuntien" tarpeet - monimielisestikin - huomioon ottaen, herää kysymys, ansaitseeko Osku Pajamäki (sd.) sentään aivan "JormaKKorhosen" (sd.) - ja vielä itse Oskun kirjaa lukematta - antaman kaltaista ryöpsytystä. Etenkin, kun muutamissa muissa - mm. avoimesti ns. kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevissa - kirjoituksissaan JKK:lla näyttää olevan pinttynyt tarve asettua "voittajien" puolelle. Ja vielä niin, että hänellekin voisi osoittaa "vienosti kiertäen" seuraavat aivan ikiomat sanansa: "En ole lukenut kirjaasi, mutta referointeja siitä kyllä sekä lehdistä että netistä, ja katselin myös eilisen tv-ohjelman, jossa ajatuksiasi esittelet. Kaiken sen valossa voin vain sanoa, että käsittämättömän väärien tietojen pohjalta olet kirjasi väsännyt."

Sillä koskien mm. tyystin epäanalyttiseen "suuruuden ekonomia" -ajatteluun perustuvaa ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksen varjolla toteuttavaa kansanvallan ja kansalisten vaikutus- ja palvelujensaantimahdollisukksien kaventamista JKK tuntuu syyllistyvän samaan "syntiin" kuin kovin sanoin tuomitsemansa Oskukin.

Toivon mukaan JKK jaksaa itse lukea paitsi Osku P:n kirjan, että myös muutamia kirjoja, joita olen referoivasti esitellyt ns. kuprun tiimoilta. Sen jälkeen voisin minäkin ihan tosissani - JKK:n itseriittoisten sanontojen ja toiveiden mukaisesti - kaivata kirjoiutksille...

Noista linkeistä löytynee lisää - sosialidemokraattisiakin - ajatuksia. Ainakin niiden linkeistä päässee hyvin käsiksi mm. Antti Moision & Roope Uusitalon, Kari Leinamon, Heikkai A. Loikkasen & Ilkka Susiluodon, Samuli Skurnikin, Pentti Meklinin ja muiden kirjoihin ja tutkimuksiin siitä, ettei ainakaan yksisilmäislle "suuruusekonomistiselle" ajattelulle löydy paljonkaan - jos yhtään - tukea olemassaolevasta todellisuudesta, jos ja kun suunnitellaan järjestelmiä, joilla on toden teolla perimmäisenä(kin) tarkoituksena turvata sekä kunnallinen - perustuslain suojaama ja tarkoittama - kansanvalta ja yhdenvertaiset, kunnolliset ja kunnalliset palvelut niin eläkeläisille kuin muillekin niitä tarvitseville.


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015565249



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015987294


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015622961

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000014146156

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015980576


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015577847


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015592696

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015620051

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015624941


PS1. Ja jotta pysyisimme myös "autuaallisimmissa" asioissa, sallittakoon runon- jmv. aforisminpätkä "hengen mies ja runoilija" Asko Kariluodon kirjasta "Tämä onkin Titanic" (Karisto, 1993) - opiksi ja osviitaksi itse kullekin:

"Minä ja muut


Omista lähtökohdistaan
kukin tarkastelee maailmaa.

Jos kykenee siitä
sen verran etääntymään,
että ymmärtää toista,
on kulkenut pitkän matkan."


PS2. Sama mies muuten määrittelee oivallisesti eräänkin sanan...

"Ismi

´Jokainen vastuussa siitä,
mitä maailmassa tapahtuu.´
(Paitsi siitä, mitä ite tekee?)"