Raamattuhotellin loma

UPDATE_7129034 kirjoitti:

Ei noin.

Näin:

Siunausta
jari laurila

SEURAKUNTAYHTEYDEN TARPEELLISUUS
Monet ihmiset haluaisivat olla mieluimmin uskossa "yksityisyrittäjiä" kuin liittyä seurakuntaan kokemaan uskovien ykseyttä, yhteyttä ja juhlaa Herrassa. Jumalalla on aina ollut kansansa maan päällä, ja Raamatusta voimme todeta että seurakunta on Hänen tarkoituksensa uuden liiton aikanakin. (Ef 5:25-32, Dan 7:22,27 Matt 5:3-12, 24:14)

Jumala on asettanut seurakunnan välikappaleekseen pelastamaan ihmisiä. "Yksityisyrittäjät" eivät voi maailmaa evankelioida. (1 Tim 3:15, Matt 28:19-20, 10:7, Apt 13:1-3, Room 10:14-15) Lähetystyössä tarvitaan taloudellisia, teknisiä, henkisiä ja hengellisiä voimavaroja. Vain seurakunnassa voimavaroja voidaan järkevällä ja suunnitelmallisella tavalla käyttää ja organisoida. (Room 12:6-8) Armolahjoja jaetaan vain seurakunnan rakennukseksi. Yksinäiset yritäjät eivät voi olla armolahjoista osallisina. (1 Kor 14:12) Monet pelkäävät seurakunnan pyhyyttä ja vastuita, mutta kristillisen seurakunnan yhteydessä voi jokainen edistyä ymmärryksensä ja rakkautensa mukaan tarvitsematta kokea painostusta. (Luuk 12:47-48) Seurakunnassa on hyvin erilaisia ihmisiä erilaisilla pyhityksen kehitysasteilla ja lahjoillaan toimien. Seurakunnassa on myös "rikkaviljaa" että pyhittyneitä sieluja. (Matt 13:36-43, Ilm 14:12, 13:10)

Evankeliumin vieminen on kristityn yksilön ja seurakunnan tärkein tehtävä, ja itseasiassa yleistäen ainoa tehtävä. Lähetystyö on päätehtävä. Seurakunta ja sen jäsenet todistavat Jumalasta. Jumala toimii seurakunnan välityksellä. Voidaan sanoa että Jumalan seurakuntaan kuuluu kaksi joukkoa. Näkyvä- ja näkymätön seurakunta. Näkymätätön seurakunta koostuu niistä jotka eivät ole vielä löytäneet joukkoon, tai heillä ei ole mahdollisuutta tulla, mutta seuraavat Jeesusta sen valon mukaan minkä omistavat. (Joh 1:9, Room 2:14, Joh 4:23, 10:16, Ilm 12:6,14, Ilm 18:4) Näkyvän seurakunnan kanssa he kuuluvat Jumalan kansaan.

Jeesus Kristus on seurakunnan perustaja ja kulmakivi. (1 Kor 3:11, Ef 1:22-23, 2:19-22, 1 Piet 2:4-6, Ef 4:15-16) Jeesus jakaa palvelutehtävät, (Ef 4:11) antoi henkensä seurakunnan puolesta ja pyhittää seurakunnan. (Ef 5:25-27, 1 Kor 6:11) Seurakunta nauttii Jumalan rakkaudesta, vaikka seurakuntaa saattaisisikin joskus häiritä ihmisten mukanaan tuoma vajavaisuus. Seurakunta on Kristuksen ruumis, ja Kristuksessa seurakunta pysyy koossa. (Ef 4:16, Kol 1:24, Room 12:5, 1 Kor 10:17, 12:12-27, Gal 3:28, Kol 3:11, 2 Piet 1:21) Kristitty osallistuu Jumalan kunnioittamisesta seurakunnassa. (Hebr 2:12) Ihminen erehtyy, ja myös siksi tarvitaan seurakuntaa, jonka katsantokannat perustuvat pidempiin ja tarkempiin arviointeihin. Seurakunta julistaa Jumalan viisautta ja kunniaa. (Ef 3:10,21))

Kokemus on opettanut että hiili ei pala yksin, mutta takassa ne yhdessä hehkuvat. Usko sammuu, milloin ihminen yrittää ylläpitää yksin uskoa. Usko vähitellen hiipuu, ja sammuu. Ihmisestä tulee silloin usein väittelyn- ja riidanhaluinen itseään viisaampana pitävä, ja katkeroitunutkin vastustaja. (Hebr 10:24-25, Apt 7:51, Jes 1:20) Ihminen ei voi asettaa itseään Jumalan ja seurakunnan yläpuolelle.

On kaikki syy pitää Jumalan seurakunta pyhänä (1 Kor 3:17) Seurakunta on Jumalan oma (Apt 20:28, Hebr 10:21, 1 Kor 3:9,16, 2 Kor 6:16, 1 Piet 5:2, Gal 6:16, 1 Kor 3:9, 1 Piet 2:5) Pyhä Henki virvoittaa seurakuntaa. (Apt 9:31, 2:47, 5:14, 11:24) Jumala arvostaa yhteistä rukouselämää. (Matt 18:19, Apt 15:28) Seurakuntaa ei tuonelan portit voita. (Matt 16:18, Jes 4:5) Seurakunta on Jumalalle niin mieluinen että seurakuntaa verrataan "morsiameen" ja "vaimoon." Jumala on antanut Jeesuksen todistajille profetoimisen Hengen. (Ilm 19:7-10, 21:9-27) Seurakunta on elävän Jumalan Pyhä kaupunki, (Ilm 21:2,10) uusi Jerusalem ja Siionin vuori. (Hebr 12:22-23, Gal 4:26) Seurakunta joutuu kokemaan myös vastustusta. (Apt 8:1, 1 Tess 2:14-16, Ilm 12:17)

Kun ihminen herää uskoon, hänen on hakeudeuttava seurakuntayhteyteen vahvistuakseen uskossa, ja nauttiakseen Jumalan siunauksista. Kuka voisi väittää, että ihminen voisi olla vilpitön, ja hyvällä omallatunnolla uskossaan Herran edessä, mutta samalla kieltää seurakunnan?! Jokainen jolla on mahdollisuus ja ymmärrys liittyä Jumalan seurakuntaan tietäköön mitä hänen pitää pyrkiä tekemään? Kynnys ei ole korkea. Seurakunnassa jokainen otetaan sydämellisesti vastaan rakkaudessa. (Matt 22:36-40)

Olet esitellyt täällä itsesi tapoinesi ja oppeinesi.
Kummassakaan ei ole aihetta seurakuntayhteyteen kanssasi.

UPDATE_7129034 kirjoitti:

Kiva

Mukavaa että tapani ja oppini ovat tulleet esille.

Hienoa.

Toki ihmisinä erehdymmekin, ja teemme virheitä.
sanankäyttö on yksi asia.

Syyttäminen on saatanan hommaa.

Jumalan siunausta
jari laurila

Sen on tullut tietämään mihin ei kannata mennä.
Eipä silti, on se tullut käydessäkin selkeäksi.

UPDATE_7129034 kirjoitti:

Ei noin.

Näin:

Siunausta
jari laurila

SEURAKUNTAYHTEYDEN TARPEELLISUUS
Monet ihmiset haluaisivat olla mieluimmin uskossa "yksityisyrittäjiä" kuin liittyä seurakuntaan kokemaan uskovien ykseyttä, yhteyttä ja juhlaa Herrassa. Jumalalla on aina ollut kansansa maan päällä, ja Raamatusta voimme todeta että seurakunta on Hänen tarkoituksensa uuden liiton aikanakin. (Ef 5:25-32, Dan 7:22,27 Matt 5:3-12, 24:14)

Jumala on asettanut seurakunnan välikappaleekseen pelastamaan ihmisiä. "Yksityisyrittäjät" eivät voi maailmaa evankelioida. (1 Tim 3:15, Matt 28:19-20, 10:7, Apt 13:1-3, Room 10:14-15) Lähetystyössä tarvitaan taloudellisia, teknisiä, henkisiä ja hengellisiä voimavaroja. Vain seurakunnassa voimavaroja voidaan järkevällä ja suunnitelmallisella tavalla käyttää ja organisoida. (Room 12:6-8) Armolahjoja jaetaan vain seurakunnan rakennukseksi. Yksinäiset yritäjät eivät voi olla armolahjoista osallisina. (1 Kor 14:12) Monet pelkäävät seurakunnan pyhyyttä ja vastuita, mutta kristillisen seurakunnan yhteydessä voi jokainen edistyä ymmärryksensä ja rakkautensa mukaan tarvitsematta kokea painostusta. (Luuk 12:47-48) Seurakunnassa on hyvin erilaisia ihmisiä erilaisilla pyhityksen kehitysasteilla ja lahjoillaan toimien. Seurakunnassa on myös "rikkaviljaa" että pyhittyneitä sieluja. (Matt 13:36-43, Ilm 14:12, 13:10)

Evankeliumin vieminen on kristityn yksilön ja seurakunnan tärkein tehtävä, ja itseasiassa yleistäen ainoa tehtävä. Lähetystyö on päätehtävä. Seurakunta ja sen jäsenet todistavat Jumalasta. Jumala toimii seurakunnan välityksellä. Voidaan sanoa että Jumalan seurakuntaan kuuluu kaksi joukkoa. Näkyvä- ja näkymätön seurakunta. Näkymätätön seurakunta koostuu niistä jotka eivät ole vielä löytäneet joukkoon, tai heillä ei ole mahdollisuutta tulla, mutta seuraavat Jeesusta sen valon mukaan minkä omistavat. (Joh 1:9, Room 2:14, Joh 4:23, 10:16, Ilm 12:6,14, Ilm 18:4) Näkyvän seurakunnan kanssa he kuuluvat Jumalan kansaan.

Jeesus Kristus on seurakunnan perustaja ja kulmakivi. (1 Kor 3:11, Ef 1:22-23, 2:19-22, 1 Piet 2:4-6, Ef 4:15-16) Jeesus jakaa palvelutehtävät, (Ef 4:11) antoi henkensä seurakunnan puolesta ja pyhittää seurakunnan. (Ef 5:25-27, 1 Kor 6:11) Seurakunta nauttii Jumalan rakkaudesta, vaikka seurakuntaa saattaisisikin joskus häiritä ihmisten mukanaan tuoma vajavaisuus. Seurakunta on Kristuksen ruumis, ja Kristuksessa seurakunta pysyy koossa. (Ef 4:16, Kol 1:24, Room 12:5, 1 Kor 10:17, 12:12-27, Gal 3:28, Kol 3:11, 2 Piet 1:21) Kristitty osallistuu Jumalan kunnioittamisesta seurakunnassa. (Hebr 2:12) Ihminen erehtyy, ja myös siksi tarvitaan seurakuntaa, jonka katsantokannat perustuvat pidempiin ja tarkempiin arviointeihin. Seurakunta julistaa Jumalan viisautta ja kunniaa. (Ef 3:10,21))

Kokemus on opettanut että hiili ei pala yksin, mutta takassa ne yhdessä hehkuvat. Usko sammuu, milloin ihminen yrittää ylläpitää yksin uskoa. Usko vähitellen hiipuu, ja sammuu. Ihmisestä tulee silloin usein väittelyn- ja riidanhaluinen itseään viisaampana pitävä, ja katkeroitunutkin vastustaja. (Hebr 10:24-25, Apt 7:51, Jes 1:20) Ihminen ei voi asettaa itseään Jumalan ja seurakunnan yläpuolelle.

On kaikki syy pitää Jumalan seurakunta pyhänä (1 Kor 3:17) Seurakunta on Jumalan oma (Apt 20:28, Hebr 10:21, 1 Kor 3:9,16, 2 Kor 6:16, 1 Piet 5:2, Gal 6:16, 1 Kor 3:9, 1 Piet 2:5) Pyhä Henki virvoittaa seurakuntaa. (Apt 9:31, 2:47, 5:14, 11:24) Jumala arvostaa yhteistä rukouselämää. (Matt 18:19, Apt 15:28) Seurakuntaa ei tuonelan portit voita. (Matt 16:18, Jes 4:5) Seurakunta on Jumalalle niin mieluinen että seurakuntaa verrataan "morsiameen" ja "vaimoon." Jumala on antanut Jeesuksen todistajille profetoimisen Hengen. (Ilm 19:7-10, 21:9-27) Seurakunta on elävän Jumalan Pyhä kaupunki, (Ilm 21:2,10) uusi Jerusalem ja Siionin vuori. (Hebr 12:22-23, Gal 4:26) Seurakunta joutuu kokemaan myös vastustusta. (Apt 8:1, 1 Tess 2:14-16, Ilm 12:17)

Kun ihminen herää uskoon, hänen on hakeudeuttava seurakuntayhteyteen vahvistuakseen uskossa, ja nauttiakseen Jumalan siunauksista. Kuka voisi väittää, että ihminen voisi olla vilpitön, ja hyvällä omallatunnolla uskossaan Herran edessä, mutta samalla kieltää seurakunnan?! Jokainen jolla on mahdollisuus ja ymmärrys liittyä Jumalan seurakuntaan tietäköön mitä hänen pitää pyrkiä tekemään? Kynnys ei ole korkea. Seurakunnassa jokainen otetaan sydämellisesti vastaan rakkaudessa. (Matt 22:36-40)

#Ihmisestä tulee silloin usein väittelyn- ja riidanhaluinen itseään viisaampana pitävä, ja katkeroitunutkin vastustaja.#

====:> SINUSTA TULI JO

itsestäsi kirjoitti:

#Ihmisestä tulee silloin usein väittelyn- ja riidanhaluinen itseään viisaampana pitävä, ja katkeroitunutkin vastustaja.#

====:> SINUSTA TULI JO

nämä "paisuneet",muka uskovaiset:
Adventisteja.
Senhän huomaa sokeakin,etteivät he voi olla Jeesuksen ruumiin jäseniä itse,
koska toisia panettelevat!Panetteliat eivät voi olla armon perillisiä.
Muutos täytyy ensin tapahtua!

UPDATE_7129034 kirjoitti:

Varmasti tällaisen kuvan saa, ja tiedän miten itse olen suhtautunut opettajiini, kun havaitsin puutteitani.

Kyllä minä tuohon asiaan huomiota olen kiinnitänyt.

Jos opettaa, saa myös vihaa.
Vihasin omaa Raamatunopettajaani joskus ja haukun pataluhaksi välillä.

Toista pitää ylpeänä syyttäkin.

Olen kyllä ollut puhtaalla asenteella auttamassa Raamatun kysymyksissä.
Luulla ja olettaa voi toki mitä tahtoo.

Siunausta
jari laurila

Kyllä ihminen tarvitsee lomaa.Ei olla koneita vaikka "into Jumalan puolesta" saattaa kuluttaa meidätkin.
Niin se kävi nyt minullekkin.Sydänkohtaus pani lopullisen stopin tälle oravanpyörälle.
Nyt edessä pakollinen loma ja työn vaihtaminen kevyempään.
No,kesä on edessä ja aikaa tärkeämmälle asialle.

Siunausta Jarlaulle ja muille uskoville.

taram2 kirjoitti:

Kyllä ihminen tarvitsee lomaa.Ei olla koneita vaikka "into Jumalan puolesta" saattaa kuluttaa meidätkin.
Niin se kävi nyt minullekkin.Sydänkohtaus pani lopullisen stopin tälle oravanpyörälle.
Nyt edessä pakollinen loma ja työn vaihtaminen kevyempään.
No,kesä on edessä ja aikaa tärkeämmälle asialle.

Siunausta Jarlaulle ja muille uskoville.

Kiitos

Hoida itsesi hyvin.

Hyvää kesää
jari

UPDATE_7129034 kirjoitti:

Kiva

Mukavaa että tapani ja oppini ovat tulleet esille.

Hienoa.

Toki ihmisinä erehdymmekin, ja teemme virheitä.
sanankäyttö on yksi asia.

Syyttäminen on saatanan hommaa.

Jumalan siunausta
jari laurila

(Emphasis mine:

* See Daniel 8:13-14 before the sanctuary is cleansed -- Twenty-three hundred days literally must go by first -- this is 2300 days or 6.3 years or 328.6 weeks.
* In Rev. 11:1-2 the Temple will rise again after 1260 days or 42 months of trampling.
* The 1260 symbolic years divided by 42 months equals 30 then multiplied by 72 years (one degree of the zodiac) equals 2160 years a zodiacal age.
* If one adds 2160 years to the date 70 A.D., the destruction of the second Temple, it will equal 2230 A.D.
* Now it is a strange coincidence that 2300 symbolic days or years minus the 70 A.D. equals precisely 2230 A.D. also see Dan. 12:7,11).

Once we were talking about this suject.
Now I found these, and thought as you were so interested the subject, you remeember me! Hello!

E.Mantere kirjoitti:

(Emphasis mine:

* See Daniel 8:13-14 before the sanctuary is cleansed -- Twenty-three hundred days literally must go by first -- this is 2300 days or 6.3 years or 328.6 weeks.
* In Rev. 11:1-2 the Temple will rise again after 1260 days or 42 months of trampling.
* The 1260 symbolic years divided by 42 months equals 30 then multiplied by 72 years (one degree of the zodiac) equals 2160 years a zodiacal age.
* If one adds 2160 years to the date 70 A.D., the destruction of the second Temple, it will equal 2230 A.D.
* Now it is a strange coincidence that 2300 symbolic days or years minus the 70 A.D. equals precisely 2230 A.D. also see Dan. 12:7,11).

Once we were talking about this suject.
Now I found these, and thought as you were so interested the subject, you remeember me! Hello!

Voit kirjoittaa viestisi Englantilaisille
palstoille. Miksi lukea Englantia Suomalaiselta palstalta?