Hei!
Tilanteeni on seuraava;
Olen elänyt ulosotto-helvetissä noin 12v, ja nyt alkoi tapahtumaan; uuden paikkakunnan velkaneuvoja alkaa järjestämään minulle Takuusäätiön takausta velkojeni maksuun ja alustava maksusuunnitelma on myös tehtynä. Kokonais summa on pyöreästi 18 000e.
Takuusäätiöltä saadun päätöksen jälkeen lainaa haetaan siis pankista. Kysynkin nyt, että onko kukaan koskaan koittanut/saanut toteutettua sellasita, että olisi saanut samaan lainaan rahaa myös pien-yrityksen ostamiseen.
Itselleni on nyt tarjottu pientä liikettä hyvään hintaan; ala on "omani" ja tästä olen aina haaveillut!
Mutta miten toteuttaa tämä kaikki käytännössä? Onko muita rahoitus vaihtoehtoja ostamiselle, kun tilanne on mikä on? Miten saan toteutettua tämän haaveeni?
Tämä kun on nyt "once in a life time"-mahdollisuus, ja jos ohi menee niin takaisin ei tule millään..
Itkua tässä väännän kun koitan keksiä ratkaisua! Olen maksanut velkaani pois säännöllisesti ja minulla on myös säännöllinen työ. Velkaneuvojani sanoi, että toiminimen omistaminen ei ole esteenä Takuusäätiön takauksen saamiselle, kunhan tulot ovat "tasaiset" ja maksukyky säilyy.
Auttakaa kiltit ihmiset!
Miten saan unelmani VIHDOIN toteutumaan?
Nyt kun tunnelin päässä näkyy oikeasti valoa ja alan tuntemaan itseni jälleen ihmiseksi, on puhtiakin vaikka muille jakaa kun innostusta ja motivaatiota on PALJON! :)
Tilanteeni on seuraava;
Olen elänyt ulosotto-helvetissä noin 12v, ja nyt alkoi tapahtumaan; uuden paikkakunnan velkaneuvoja alkaa järjestämään minulle Takuusäätiön takausta velkojeni maksuun ja alustava maksusuunnitelma on myös tehtynä. Kokonais summa on pyöreästi 18 000e.
Takuusäätiöltä saadun päätöksen jälkeen lainaa haetaan siis pankista. Kysynkin nyt, että onko kukaan koskaan koittanut/saanut toteutettua sellasita, että olisi saanut samaan lainaan rahaa myös pien-yrityksen ostamiseen.
Itselleni on nyt tarjottu pientä liikettä hyvään hintaan; ala on "omani" ja tästä olen aina haaveillut!
Mutta miten toteuttaa tämä kaikki käytännössä? Onko muita rahoitus vaihtoehtoja ostamiselle, kun tilanne on mikä on? Miten saan toteutettua tämän haaveeni?
Tämä kun on nyt "once in a life time"-mahdollisuus, ja jos ohi menee niin takaisin ei tule millään..
Itkua tässä väännän kun koitan keksiä ratkaisua! Olen maksanut velkaani pois säännöllisesti ja minulla on myös säännöllinen työ. Velkaneuvojani sanoi, että toiminimen omistaminen ei ole esteenä Takuusäätiön takauksen saamiselle, kunhan tulot ovat "tasaiset" ja maksukyky säilyy.
Auttakaa kiltit ihmiset!
Miten saan unelmani VIHDOIN toteutumaan?
Nyt kun tunnelin päässä näkyy oikeasti valoa ja alan tuntemaan itseni jälleen ihmiseksi, on puhtiakin vaikka muille jakaa kun innostusta ja motivaatiota on PALJON! :)
Vastaukset 50
Vanhimmat
Sori
mut kuka tietää millanen? :)
Haaveet tosiasioista.
Totuus tekee usein kipeää. niin makaat kuin petaat.
Siinä kaksi sattuvaa sananpartta tähän aiheeseen...
Asiat on AINA vain järjestelykysymyksiä.
Turhaan sä täällä kateellisena ja kiukuissas koitat masentaa muita ;) Get a life..
Ei tällaiset jutut "tsemppaamalla" miksikään muutu. tosiasiat on vaan otettava niinku ne on.
väität että olisin kateellinen... miksiköhän???
En myöskään yritä kiukutella tai masentaa muita, koska se olisi ihan turhaa, sen teette te velkaantuneet itse.
PS: olen REALISTI
että takuusäätiö takaa vain lainan, jolla maksat ulosotossa olevat velat, ei muuta.
Tottakai moni hakisi yrityksen perustamiseen takuusäätiön lainan silloin kun muuten ei onnistu, mutta käsittääkseni Takuusäätiö tulee vastaan vain silloin kun muuten ei selviä jo olemassa olevasta velkataakasta.
Pahoin pelkään, että jos käytät väärin saamaasi takuuta (sehän tulisi ilmikin) se vedetään pois joten sinun pitää etsiä mahdolliselle yritykselle rahoitus muualta ja muuten.
Ole hyvilläsi ja kiitollinen, että saat olemassa olevat velkasi järjestykseen ja hoidettua.
Vai että uutta velkaa pitäisi päästä heti tekemään kun vanhat saadaan järjestelyyn?
Eiköhän nyt kannattaisi pysyä vaan palkkatyössä ja maksaa vanhoja velkojaan. Ja haaveilla yrittäjyydestä siinä vaiheessa kun talousasiat on kunnossa.
Tää suomi24 taitaa olla sellanen "kaatopaikka" kaikille vittuuntuneille. Asiallisia vastauksia on promille tulleista!
Johan tässä realistisia ollaan, siitä ole kysymys. Mutta tuo yrityksen myyjä ei kykene odottelemaan viittä vuotta, että minä saan velat maksettua pois.
Ajattelin siis näin, että kun saan sen takuusäätiön takauksen ja menen juttelemaan pankinjohtajan kanssa, niin olisinko rohjennut kysyä siinä samalla kertaa tuota lainaa (pientä kylläkin) yrityksen ostoon. JA SIITÄ AIHEESTA KOITAN TÄÄLLÄ KYSELLÄ KOKEMUKSIA jos jollakin on.
Kyseessä on pieni käsityö-alan liike, ja minä aikoinaan velkaantunut kun exä jätti kaikki luotot yms minun kontolleni. Päädyin totaaliseen umpikujaan velkojen kanssa ja heitin hanskat tiskiin noin 6v sitten; mikään taho ei lähtenyt auttamaan/sovittelemaan kanssani takaisinmaksuista niin, että minulle olisi jäänyt rahaa kohtuulliseen elämiseen. Ei siinä paskemmin silloin ole minkläänlaista motivaatiota painaa niska vinossa töitä, kun palkasta viedään leijonanosa, ja sekin lyhensi nippanappa vain korkoja.
Joten suksikaahan moralisoijat ja vinkujat muualle. Minä olen nyt ns.vasta aloittamassa elämääni (kolmekymppinen jo) ja velkaantunut suurimmaksi osaksi täysin tahtomattani.
Mua ei saa ikävä kyllä masentumaan eikä periksiantamaan pessimistit eikä kukaan "realisti tietäjä". Unelmat on tehty toteutettaviksi, ja siihen haen nyt apua.
Uutta velkaa olisi aika paljon pakko tehdä että saisin ko.yrityksen haltuuni. Etsin kyllä muitakin vaihtoehtoja rahoitukselle, mutta selvitystyö on ihan aluillaan vasta. Omillani (ja pankin avulla) haluaisin tässä nyt jokatapauksessa toimia.
"Ajattelin siis näin, että kun saan sen takuusäätiön takauksen ja menen juttelemaan pankinjohtajan kanssa, niin olisinko rohjennut kysyä siinä samalla kertaa tuota lainaa (pientä kylläkin) yrityksen ostoon."
Koska pankinjohtaja on palveluammatissa, niin hän todennäköisesti vaan kertoo ettei lainaa pysty nykytilanteessa myöntämään. Sinun pankista poistuttua sitten naureskelee pankin tyttöjen kanssa millainen tapaus kävi lainaa pyytämässä.
"minä aikoinaan velkaantunut kun exä jätti kaikki luotot yms minun kontolleni."
Juu juu. Se tavallinen tarina, velkoihin ovat jokseenkin kaikki muut syyllisiä paitsi velallinen itse.
"Minä olen nyt ns.vasta aloittamassa elämääni (kolmekymppinen jo) ja velkaantunut suurimmaksi osaksi täysin tahtomattani."
Juu, kuka sitä tahtoen ylivelkaantuu. Huonosti hoidetulla taloudella on vaan sellaisia ikäviä piireitä kuin että esim. velkaa kertyy.
"Mua ei saa ikävä kyllä masentumaan eikä periksiantamaan pessimistit eikä kukaan "realisti tietäjä"."
No se on hyvä jos realismi ei masenna. Silti kannattaa todellisuuteen havahtua.
"Unelmat on tehty toteutettaviksi, ja siihen haen nyt apua."
Maksaisit nyt niiden edellisten unelmien laskun ensin ja alkaisit vasta sen jälkeen miettimään seuraavia velkarahalla maksettavia unelmia.
Ottamaan, vaikka entisetkin on maksamatta, niin "syyhän oli tietysti sen "exän" sama toistuu jälleen.
UUtta velkaaki olis pakko tehä ja paljo. Salli mun nauraa hah hah.
Säästä itseäsi, älä yritä kysellä lainaa mistään, ku sitä ei sulle tipu (onneksi) mistään.
MIkähän on se pankki jonka avulla aiot nyt toimia? Joskus oon kuullu sellasen iskulauseen ku: Meidän pankki on restaurantti ???
tv Suuri, kuulu, viisas realistitietäjä
..et osaa edes lukea kunnolla.
Mistä lie syystä täällä nostatat itse omaa arvoasi kirjottelemalla huuhaata. Typerys.
Huono itsetuntosi paistaa läpi niin pahasti ettet oikein itsekään taida tajuta ongelmasi vakavuutta :)
En vaivaudu vastailemaan näihin onnettomiin yrtyksiin saada mut antamaan periksi.
Odottelen josko joku KOKEMUSTA omaava "avulias aatu" osuisi tähän keskusteluun ja voisi antaa muutamia käytännön neuvoja asioista.
Teille pessimisti-realisti-kaikentietäjille hyvää kevättä ja parempaa tulevaisuutta!
Kyllä se siitä taas helpottaa ja itsetunto nousee kun kiukuttelette täällä OIKEIN tarpeeksi -yksin- ;)
Että se edellisessä viestissäsi, niin kovasti kaipailemasi KOKEMUSTA omaava "Avulias Aatu" auttaisi sinua.
Tsemppiä vaan! Mitään ei saa jos ei yritä. Ja kaikkein pahin tilanne on jäädä polkemaan paikalleen ja tyytymään kohtaloonsa..Elämä vilahtaa ja siinä se sitten meni. En yrittänyt, mutta en mitään saavuttanutkaan.. Vai?
Älä tuosta "Kriittisestä" välitä. Se on täällä puuttumassa joka asiaan ja levittämässä omaa moraalisaarnaansa. Mahtaa olla kaverilla tylsä elämä jos ei mitään omaa ole, niin täytyy yrittää vesittää toisenkin haaveet.
Itse olin veloissa, luottotiedot menneet, silti lähdin yrittäjäksi ja toteuttamaan haaveitani. Hoidin yritystäni muutamia vuosia, ja myin eteenpäin..Tällä viikolla luottotietoni tulivat kuntoon, minulla on mahdollisuus tehdä asioita mitä haluan. Tai sitten pitää mukavaa pesämunaa tulevaisuutta varten.
Sain uuden alun elämälleni. En voi muuta kuin kannustaa sinua yrittämään ja toteuttamaan haaveitasi. Kriittisen ja muiden moralisoimisen ja tuomitsemisen voit unohtaa kateellisten ja saamattomien panetteluina..
Mielestäni tuossa viestissä on ketjuavaajalle vastattu hyvin tyhjentävästi: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000003&conference=4000000000000048&posting=22000000016042993
Ei siis toivoa lainasta, joten älä suotta yritä antaa liikaa toivoa, ettei ketjuavaajan pilvilinnat luhistu.
Olitko samanlaisen tunnekuohun vallassa tuolloin, kun "järjestit" itsesi velkahelvettiin josta puhut.
Epäilet vielä valoakin näkyvän tunnelin päässä.
Voi ollakkin, mutta sinun tapauksessasi se "tunnelinpää" on tosi kaukana, joten lopeta se kitinä, jatka töitäs, maksa velkas ja yritä myöhemmin, niin paljon myöhemmin uudestaan.
Sitte ku oot "kuivilla"
Tee hyvä liikesuunnitelma.
Puhu velkaneuvojallesi.
Kysy takuusäätiöstä.
Neuvottele pankin kanssa.
Älä tuhlaa aikaasi näillä paskafoorumeilla kyselemässä ihmisten mutuja!
että saat lainan, jonka takuusäätiö takaa.
Sinähän maksat velkasi sillä lainalla ja saat luottotiedot kuntoon. En tiedä kuinka pian velanmaksun jälkeen luottotietosi ovat kunnossa, mutta kysele. Sitten kun olet taas luottokelpoinen sinulla on parempi mahdollisuus yrityksen perustamiseen.
Että saat lainan ja että JOS takuusäätiö takaa
Sitten KUN olet luottokelpoinen. eikä se todellakaan ole vielä seuraavana päivänä, ei vielä seuraavana vuonnakaan...
mm."pieniä käsityöalan liikkeitä" riittää,joten alkuper. kysyjän ei kannattaisi kiihkoontua tuosta nyt tarjolla olevasta liikkeestä.
Tuossa on vähän sama tilanne kuin joillakin autokuumeen iskiessä: "ON PAKKO" saada just joku tietty silmiin osunut kärry,vaikkei olis rahaakaan eikä mitään järkeä lainata rahaa/pistää ruokarahojaan siihen romuun...kun niitäkin piisaa loputtomiin.
Vävypojalla oli tuollainen kuume pari viikkoa sitten,että oli "niin ainutlaatuisen hyvä käytetty kärry" saatavilla ja "olis pakko" ollut saada se. Ikään kuin se olisi maamme viimeinen käytetty romu.
Onneksi saatiin puhuttua asia uuteen malliin,mutta kova oli työ!
Sama ton liikkeen kanssa. Viisaampaa maksaa velat pois ja nauttia hetki veloista vapaana sitten ja hissuksiin katella joku pieni liike, jos välttämättä yrittäjän vaikealle tielle hinkuaa.
Sattuu vaan olemaan niin, että usein tällaiset äkkioivallukset ovat syntyneet nopeasti ja yleensä loppuvat vähintäänkin yhtä nopeasti.
Näin ollen, jos siihen "kuningasajatukseen" ehdittiin ottaa jo lainaa, jää se useimmiten muiden hoidettavaksi.
Parhaaseen lopputulokseen päästään aina, kun edetään harkiten ja vastuuntuntoisesti, niin yritys kuin yksityis asioissakin.
Otetaan velkaa vasta, kun entiset luotot on maksettu ja mielellään rehellisesti, eikä millään vippas konsteilla.
Pelkkä hetken innostus ei riitä, mukana pitää olla edes hitunen järkeä ja "taustat" kunnossa.
Miten kukaan fiksu ihminen voi verrata auton romua loppuelämän tulonlähteen ostamiseen?!
*nauraa kippurassa*
Tämä ei ole äkkioivallus, tätä asiaa ei viedä eteenpäin ilman tarkkaa harkintaa, tutkimista jne.
Miksi kummassa nyt on syntynyt kuva, että minä olisin joku ihmeen vippastelija paskiainen ja velkaa haaliva ääliö?!
Kaikki neuvot tulevat aivan varmasti KUULEVILLE korville. Ei epäilystäkään.
Mutta nämä tällaiset mistään tietämättömien "pikku-viisaiden" netti-kiusaajien mielipiteiden jakaminen on niin täysin turhaa ajanhukkaa IHAN kaikille.
ETSIN TÄÄLLÄ KOKEMUSTA OMAAVIA IHMISIÄ, JOTKA OVAT KENTIES OLLEET SAMASSA TILANTEESSA KUIN MINÄ NYT JA SELVIYTYNEET. JA EHKÄ SAANEET SEN UNELMANSA MYÖS TOTEUTUMAAN.
Muiden MIELIPITEET ovat nyt enemmän kuin toisarvoista roskaa, joten menkää inhottavuudet muualle kiukuttelemaan pahaa oloanne.
Jeesus meidän vapahtajammekin usein puhui vertauksien avulla, jotta tyhmä kansa ymmärtäisi.
Lettuani tilitystäsi (useampia) tällä palstalla.
Epäilin jo ettei maailmassa ole mitään asiaa, joka saisi sinut hyvälle tuulelle ja nauramaan.
Tottapuhuen, itse sinun asemassasi, mikäli olisin tosissani laittamassa elämääni järjestykseen, toimisin aivan eri tavalla.
W-T-F?
Tuon kommentin voi nyt ymmärtää kahdella aivan eri tavalla, haluaisitko tarkentaa? :)
Miten itse toimisit mun sijassa?
En halua alkaa täällä edellisiä viestejä enempää tilittämään kokonaistilanteestani (>henk.koht.elämä), ainakaan ennenkuin joku asiaa tunteva ja kokemusta omaava tulisi avautumaan neuvoinensa minulle :)
Kummeksun edelleen, että täällä on suurin osa kuin jotain elämänsä menettäneitä hölmöjä, -itse itsensä nostattajia- viisaine mielipiteineen.. Helkkarin harmillista; kun hakee jotain tiettyä juttua täältä, niin AINA löytyy se sama tusina niitä ressukoita jotka koittaa sotkea keskustelun raiteiltaan "fiksuilla kommenteillaan"..
- Lopeta inttäminen eri henkilöiden kanssa tällä palstalla, se ei johda mihinkään.
- Keskustele ongelmistasi paikkakuntasi elinkeinoasiamiehen ja velkaneuvojan kanssa.
- Kuultuasi heidän ohjeita käy rohkeasti kysymässä pankista, (useammasta) mitä mieltä ovat hankkeestasi.
- Sisua sulla tuntuu olevan, jos sulta löytyy vielä pitkäjännitteisyyttä, tunnelinpäässä saattaa jo näkyä pientä valoa.
Enhä mie väittänt,jot mie oon fiksu ihminen.
En mie näät oo.
Mut sevverta mie elämäst ymmärrä,jot mie tiiän,mite ostohuuma eli kiihkottuminen johonki asiaan eli tuotteeseen sumentaap järkevää ajattelukykkyy jopa teitil viksuil ihmisil.
Senki mie tiiän,jot pienii liikkeit on kaupan yle aikaa,ei tuo puhheena oleva pien käsityöliike oo maailima viimonen sitä laatua. Ei ies Suomen viimonen.Kyl niit myyään yle aikaa.
Joten täl henkilöl,ku kaupoist ny haaveiloo,ni häl on kyl mahollissuus ostaa pien liike ja alottaa yrittämisesä sit,ku o vanhat velkans maksant ja piäsööp puhtaalt pöyält lähtemmää.
Mut sie ku oot viksu ihiminen,ni autapa sie hänt saamaa uusii ajatuksii ja valua iha putken tähä piähä,jot ei pelekästää siel kaukan siintäs joku tuikkune hänel.
Lykkyä vaa siulkii pyttyys.
Tismalleen sama järjen sumentava kuume ja polte tulee sekä auton ostamiseen että liikkeen tai asunnon ostamiseen, jos se on tullakseen.
Vaikka ostokohde on eri, niin "tämä on ainutlaatuinen ja ainoa tilaisuuteni, juuri tämä minun on pakko saada,koska tällaisia ei enää tule eteeni..." on sanoiksi puettuna se kuume, mikä ihmisen valtaa toisinaan tietyissä tilanteissa.
Sillä ei ole mitään tekemistä järjen kanssa eikä ole väliä, puhutaanko tässä nyt autokuumeesta, asuntokuumeesta vai yrityksen hankkimiskuumeesta.
Kun ei ole rahaa, ei pidä kuumentua järjen vastaisesti tuntemaan, että hinguttu ostokohde on juuri se ainoa ja viimeinen auto/asunto/liike tms.
Jotta näin.Mie jätänkii nyt tämän asjan teitille viksuille ihmisille,ku mie oon vaan tavallinen järjen ääntä kuunteleva immeinen.
Olla hyvä vain,ottaa siint nisua ja toppaa kohviisa.Juu,juu,just hää,joka minnuu moitti äsken.
...en aio tän enempiä täällä tingatakaan kenenkään kanssa. Totesin että tämä taitaa olla ihan väärä paikka ensinnäkään etsiä apua tai "avuliaita aatuja"..
Täytynee katsella jotain muuta foorumia jolta voisi löytyä asiallistakin apua ja käytännön kokemuksia.
Kuten sanottua, olen tässä selvitystyössä ihan alkutaipaleella vielä. Täältä päätin jostain syystä aloittaa kun koneella tulee päivittäin oltua. -virhe kai-
Seuraavaksi käyn paikallisessa TE-keskuksessa kyselemässä, ja uskon että jos ei muuten osaa auttaa niin ainakin neuvoa oikeaan osoitteeseen etsinnöissäni :)
Sisua löytyy, aivan varmasti. Ei ole varmastikaan vaikeaa kuvitella;
Olet ollut siitä asti velka-ongelmissa kun täytit 18v, eli koko aikuis-iän. Nyt vasta alkaa asiat selviämään ja ns.elämä alkamaan.
Koko tuon 12v olet ollut "mieli maassa" ja lamaantunut kun monien MONIEN asioiden tapauhtumisen esteenä on ollut velat. Olen elänyt koko aikuis-ikäni "kädestä suuhun" ja pitempiäkin pätkiä jopa ilman ruokaa. Olen ollut asunnoton, nukkunut puiston penkeillä öitä. Ja huom; koskaan en ole kuitenkaan nähnyt vaihtoehtona itsemurhaa tms. En ole alko-ongelmainen, huumeet on muita kuin minua varten jne. Eli en ole minkään muun takia ns.väliin putoaja kuin se, että tyhmyyttäni upposin velkoihin.
Omaa syytäni on tietenkin, että veloissa olen. Ei mua kukaan pakottanut nimeä mihinkään laittamaan. Mutta mutta; kuinka kypsänä pidät 18-vuotiasta tekemään niin suuria päätöksiä loppujen lopuksi.
En minä ainakaan paljoa silloin vielä elämästä ja esim raha-asioiden vakavuudesta käsittänyt..
Virheistä ainakin minä otan opiksi, ja uutta velkaa jos koskaan saan tuota unelmaani varten, tulen hoitamaan raha-asiat ja talouteni paremmin kuin mallikkaasti. Pohjan nähtyäni en sinne TAKUULLA aio uudestaan pudota.
ole 18-vuotiaana kypsä panemaan nimeään paperiin, niin ei silloin pidä sitä nimeä paperiin kirjoittaa.
..ohan se helevetto eri asia sillo jos yritys o tariola suur-kaupuntis ja IHA eri asia sillo ko son tariola pienesä kyläsä "keskelä ei mittään".
Että jo siinä o ISO ero hinkun ja hinkun välilä.
Aatteleppa nyt.
Meilä on täälä kylä josta o sata kilometriä jokassen isomphan kyllhän tai kaupunkhin. Tää kästyö-puliu ois pienesä n.6000 asukhan kyläsä (=ei kilipailua), eikä missän helsinkisä. Minen täältä aio poies muuttaa ikänä ja ellen tuota puliua kässiini saa, nii perustampa sitte oman ko velat on maksettu.
Joha se nyt täytyy selevittää silti olisko mulla mithän mahollisuutta saaha kuites nyt tätä tariola olevaa. Pösilöhön mie oisin jossen mittän tekis!
Eli; elämää on muualaki ko kehä-kolomosen sisäpuolela ;)
(Keskustelun alottaja/mie on "hullu lappilainen" joka muutti vastikään keski-suomeen TODELLAKIN keskelle ei mitään :)
"ETSIN TÄÄLLÄ KOKEMUSTA OMAAVIA IHMISIÄ, JOTKA OVAT KENTIES OLLEET SAMASSA TILANTEESSA KUIN MINÄ NYT JA SELVIYTYNEET. JA EHKÄ SAANEET SEN UNELMANSA MYÖS TOTEUTUMAAN."
Älä nyt kuitenkaan ala HUUTAMAAN!
No, joo. Tämän ketjun on ehtinyt lukemaan vajaa tuhat ihmistä, eikä vastauksista päätellen ainakaan kukaan heistä tai heidän tutuistaan ei ole ollut vastaavassa tilanteessa ja saanut unelmaansa toteutumaan.
Ongelmasi tuntuu olevan se, ettet kuuntele muita vastauksia, kuin sen jonka olet mielessäsi jo laatinut.
Tiedän, että kuulostaa moralisoinnilta, mutta entisten velkojen kanssa yrittäjäksi ryhtyminen on melkoisen isompi riski, kuin ns. puhtaalta pöydältä. Vaikka saisitkin homman pyörimään, puskuria huonoja aikoja varten ei olisi juuri nimeksikään.
Vaikka eteesi ei olisikaan osunut vastaavaa tilaisuutta, ei se ole niin "once-in-a-lifetime-chance" kuin nyt kuvittelet. Kolmikymppinen on vielä nuori, ehdit perehtyä alaan vielä pari vuotta ja harkita vaihtoehtoja.
"Tämä ei ole äkkioivallus, tätä asiaa ei viedä eteenpäin ilman tarkkaa harkintaa, tutkimista jne."
No se on hyvä jos harkitset. Tosin pitkään saat harkita, ei se pankki sinua rahoita.
"Miksi kummassa nyt on syntynyt kuva, että minä olisin joku ihmeen vippastelija paskiainen ja velkaa haaliva ääliö?!"
Taloudellisesta tilanteestasi ja velkaantumishalustasi.
Ja mistä sinä voit tietää, että niiden lankarullien ostaminen takaa tulolähteen loppuelämäksi ketjuavaajalle?
Itse asiassa kun ei ole pääomaa, ainoastaan velkaa, niin eipä ole kovin suotuisat tulevaisuudennäkymät. Jos unelmat etenisivät niin pitkälle, niin kaiketi romuttuisivat ensimmäisten ennakkovero-, vuokra- ja yel-laskujen tipahtaessa postiluukusta.
kuin ihmetellä, että kuinka noin negatiivisella ihmisellä voi olla elämä.
(Kun mie haluan "huutaa netissä" on silloin lisään huutomerkin lauseen loppuun. ISOLLA kirjoitettu on painotusta.)
Totta hiivatissa mie tutkin tilinpäätökset vuosia taaksepäin jne, otan kyllä kaiken mahollisen selvää ennenkuin mihinkään vakavampaan alan.
Kehtaisin väittää, että pienen liiketoiminnan ostaminen ei ole "velkojen haalimista".
Tästä kun olen haaveillut lapsesta asti; oma pienimuotoinen taide käsityö-liike. =Loppuelämän tulonlähde, ei mikään "seku vaan"-juttu, vaan haudanvakavasti otettu.
Tähän mennessä olen saanut selkeät tiedot mm. ns.kanta-asiakkaista (koulut, opistot eli ns.varmat..ja joojoo, mikään ei ole ikinä varmaa juu, ymmärrän) ja yrityksen toimisesta käytännön tasolla (hyvin menee mutta kasvuvaraa olisi)ja enää puuttuu tiedot tilinpäätöksistä (josta nyt riippuu jatkanko yritystä saada ko.liike ostettua).
-"Itse asiassa kun ei ole pääomaa, ainoastaan velkaa, niin eipä ole kovin suotuisat tulevaisuudennäkymät. Jos unelmat etenisivät niin pitkälle, niin kaiketi romuttuisivat ensimmäisten ennakkovero-, vuokra- ja yel-laskujen tipahtaessa postiluukusta"-
Sinä ja sun yltiö-negatiiviset ajatukset... Mahdatkos itse olla juuri kaatuneen firman omistaja ja nyt koitat laskea muidenkin intoa asiaan? Katkera ja "hakattu"...?
Tyhmähän sellanen on joka ei laske menoihin myös noita ennakkovero, vuokra yms laskuja!
Ja mikä ihme sillon takaa tuon sun skenaarion unelmien romuttumisesta jos tajuaa tehdä asiat oikein ja ellei itse niin avustuksella sitten.
Piru mie jäin "koukkuun" tähän kinaamiseen vaikka lupailin lopettaa. Tää kun ei johda yhtään mihinkään!..tyhmä minä siis :D!
Huom; kyseessä ei ole mikään "ketjuavaaja", vaan 10v toiminut yritys jolle etsitään uutta jatkajaa. Hinta on kohtuullinen, varasto hyvä ja kirjanpidot kunnossa. Omistaja on lupautunut ohjaamaan uuden omistajan hommiin kunnon perehdytyksellä. Ja apua kuulema saa jatkossakin aina kun soittaa vaan. Kuulostaa ehkä liiankin hyvältä mutta; Täällä maaseudulla tää mentaliteetti MONISSA asioissa on täysin eri luokkaa kuin siellä (?) jossain suuremmissa cityissä joissa kukaan ei välitä oikeastaan kenestäkään. Mie uskon ihmisten hyvyyteen, mutta osaan olla kyllä myös varovainen.
"kuinka noin negatiivisella ihmisellä"
Se on vaan realismia. Kun suhtautuu asioihin realistisesti, niin jää se pahin negatiivisuus kokematta.
"Kehtaisin väittää, että pienen liiketoiminnan ostaminen ei ole "velkojen haalimista"."
Jos ennestään sietämätön velkataakka lisääntyy, niin sitähän se on.
"Tähän mennessä olen saanut selkeät tiedot mm. ns.kanta-asiakkaista (koulut, opistot eli ns.varmat..ja joojoo, mikään ei ole ikinä varmaa juu, ymmärrän) ja yrityksen toimisesta käytännön tasolla (hyvin menee mutta kasvuvaraa olisi)"
Asiakassuhteet voivat pienyrityksissä olla kiinni monesti enemmän yrittäjästä kuin yrityksestä.
"Mahdatkos itse olla juuri kaatuneen firman omistaja"
En. Tiedän vaan sen, että selvitysten mukaan uuden yrityksen kolme ensimmäistä vuotta ovat vaikeimpia, joihin tulee varautua. Vanhan yrityksen ostaminen tietenkin osittain vähentää tätä riskiä, mutta vain osittain.
"Tyhmähän sellanen on joka ei laske menoihin myös noita ennakkovero, vuokra yms laskuja!"
Milläs sinä ne menot ajattelit kattaa? Säästöjä ei taida olla. Meinasitko pankista pyytää lainaa yrityksen oston lisäksi ensimmäisten kuukausien menoihin?
"Ja mikä ihme sillon takaa tuon sun skenaarion unelmien romuttumisesta jos tajuaa tehdä asiat oikein"
Kannattaisi myös tajuta jos asiat tekee väärin. Sinun taloudenhoitosi on hyvä esimerkki siitä kuinka asiat on tehty väärin.
"Huom; kyseessä ei ole mikään "ketjuavaaja", vaan 10v toiminut yritys jolle etsitään uutta jatkajaa."
Ketjuavaaja olet sinä. Ei siksi että olettaisin sinun olevan avaamassa lankamyymäläketjua, vaan siksi koska avasit tämän viestiketjun.
"Mie uskon ihmisten hyvyyteen"
Ja siitä kertomasi mukaan makselet nykyisiäkin velkojasi. Jotku eivät koskaan luovu lapsen uskostaan.
..tollainen "inho-realismi".
Tässähän läppärin ruutukin huurtuu kun lukee sun kalsean kylmää tekstiä.
Mie en ala sulle todistelemaan omaa kykyäni olla realistinen aina tarpeen vaatiessa. Mutta tuollainen läpi-kylmä-realismi on pelottavan kuulosta jo.
-"Milläs sinä ne menot ajattelit kattaa? Säästöjä ei taida olla. Meinasitko pankista pyytää lainaa yrityksen oston lisäksi ensimmäisten kuukausien menoihin?"-
No milläs se liiketoiminta noin yleensä ottaen pysyy pystyssä? Mietitäämpäs *raapii ohimoa*...ettei se avain ois vaikka se "ostavat asiakkaat"...?
Mulla kun ei ole koskaan tätä ennen ollut oikein mahdollista koittaa edes hoitaa talouttani, vaan lähinnä taistella sellaisen olemassa olon puolesta, niin on aika turhaa väittää ettenkö osaisi sitä tulevaa sellaista hoitaa.
Lapsen usko ja usko ihmisten hyvyyteen on kaksi suuresti eri asiaa. Jompikumpi tässä nyt on hippasen hölmö ja tiukkana kyllä väittäsin etten se ole minä. Ja tuo ei ollut provo.
Silloin teini-iän aikoihin kun itseni noihin velkoihin sotkin, olin -lapsen uskossani- sitä mieltä että voin luottaa ko.tyyppiin jne jne. Toisin kävi. Ja opiksi otettiin.
"No milläs se liiketoiminta noin yleensä ottaen pysyy pystyssä? Mietitäämpäs *raapii ohimoa*...ettei se avain ois vaikka se "ostavat asiakkaat"...?"
Ai niin tietenkin... ovi vaan auki, niin asiakkaat jo ovat oven takana jonottamassa ja työntävät rahaa kouraan niin paljon kun vain viitsit ottaa vastaan. Entäs jos niitä asiakkaita ei heti tulekaan odotettuja määriä?
"Mulla kun ei ole koskaan tätä ennen ollut oikein mahdollista koittaa edes hoitaa talouttani"
Ja nyt löysit portin paratiisiin. Ihanaa, fantastista.
"Lapsen usko ja usko ihmisten hyvyyteen on kaksi suuresti eri asiaa. Jompikumpi tässä nyt on hippasen hölmö ja tiukkana kyllä väittäsin etten se ole minä."
Se olet sinä ja tilanteesi osoittaa sen.
"sitä mieltä että voin luottaa ko.tyyppiin jne jne. Toisin kävi. Ja opiksi otettiin."
Mitenkä se opiksi ottaminen on ilmennyt? Muuten kuin niin, että nyt kun vanhoja velkoja olisi mahdollisuus saada järjesteltyä, niin pohdit saisikohan sitä samassa yhteydessä lisävelkaa.
Tästä väitteystä ei ole mitään hyötyä, joten loppukoon tähän. Mikä ikinä sua motivoikaan olemaan noin kylmä, inhottava ja negatiivinen, olkoon sun asiasi. Ja pidä se itselläsi.
Leimaat minut tyhmäksi ja "autat" solvaamalla ja kirjottamalla typeriä asioita, kuin jollekin 5-vuotiaalle lapselle.
Mun into ja motivaatio on tähän juttuun loppumaton, joten älä tuhlaa aikaasi enempää yrittämällä niitä multa viedä :)
Susta loistaa niin puhdas negatiivisuus, että kylmät väreet menee. Visio susta on kamala; elämäänsä kyllästynyt työtön, katkera ja naamakin ihan harmaan musta kaikesta kiukusta ja vihasta.
Hyih olkoon.
Hyvä elämää.
Kuten sanottu, jotku voivat kokea realismin kylmyytenä. Nuo ovat kuitenkin tosiasioita. Mutta mene juttelemaan sinne TE-Keskukseen. Samaa "negatiivisuutta" kuulet sieltäkin, että kyllä yrityksellä pitäisi käyttövaroja olla.
Ja tosiaan, kannattaa muistaa, että asiakassuhteet eivät ole sidoksissa vain yrityksiin, vaan myös yrittäjään. Itsekin olen vaihtanut yritysyhteistyökumppaneita, kun näissä on tapahtunut omistajamuutoksia. Jos yhteistyö ei toimi myös henkilötasolla täydellisesti, niin silloin on syytä vaihtaa sellaisiin yhteistyökumppaneihin, joiden kanssa se toimii. Kuitenkin tekemisissä joutuu olemaan viikottain, välillä useamminkin.
Sinun persoonastasi huomaa, että olet herkkä kritiikille ja näkemystesi kyseenalaistamiselle. Ei kuulosta kauhean hyviltä luonteenpiirteiltä sellaisen alan yrittäjältä, jonka kohdalla henkilökohtainen käytös vaikuttaa erittäin merkittävästi asiakassuhteiden syntymiseen ja säilymiseen.
Mutta kuten sanottu, ei se pankki sinua rahoita, sen tulet huomaamaan.
..on asia erikseen. Palvelualalla olen vain ja ainoastaan nytkin sen takia, että tulen ihmisten kanssa erittäin hyvin toimeen ja siksi hoidankin nyk. työpaikkani asiakassuhteet, sekä kotimaassa että ulkomaille.
Persoonana olen muuten kai aika herkkäkin, ja suoranaista kylmyyttä inhoan ja kieltäydyn olemaan sellaisten ihmisten kanssa tekemisissä henk.koht. elämässäni, ellei ole aivan pakko. Työympäristössä tuokin on asia erikseen.
Näkemyksiä tuleekin kyseenalaistaa, mutta asiallisella tavalla ja antaen oman mahdollisesti paremmin toimivan näkemyksen esille ilman turhia solvauksia.
No niin, tuo kuulosti jo paljon edellistä paremmalta.
Vielä kerran toistaen, nuo em. käyttövaroihin ym. liittyvä ovat kylmiä realiteetteja. Uudet yrittäjät ovat niitä, joita tämä maa eniten tarvitsee. Mutta jotta se yritystoiminta tuottaa hedelmää, kannattaa selusta olla kyllin hyvin turvattu. JOS joku taho lainoittaisi yritystoimintaasi, niin tuo olisi myös sille taholle ehdoton edellytys.
Vanhojen yritysten ostamisessa on hyvät ja huonot puolensa. Monissa pienyritysten kaupoissa kyllä kannattaisi miettiä ensisijaisesti sitä, että mistä siinä maksaa. Mikä on myyntivaraston ja omaisuuden realistinen arvo (tukkuhinnoin) ja paljonko pelkälle nimelle koituu hintaa. Se osaaminen on kuitenkin ihmisissä, ei firman nimessä. Mikä on sen nimen ja säilyvien asiakassuhteiden realistinen arvo?
Tietenkin on hyvä selvitellä firman tilitietoja, mutta kerrohan noin esimerkiksi, että oletko selvittänyt myyntituotteiden tukkuhintojen muodostumista. Ts. säilyykö ostohinnat omistajavaihdoksenkin jälkeen entisellään vai onko aiemmalla omistajalla ollut "vanhan asiakkaan etuuksia". Kaikilla aloilla kun ne tukkuhinnat eivät ole kaikille samat ja hinnat eivät riipu vain ostomääristä vaan myös henkilösuhteista ja henkilöiden välisistä sopimuksista.
Tuolla luonteella on turha edes unelmoida yrittäjyydestä.
Sen sijaan, että toimisit oikealla tavalla ja oikeissa paikoissa edistääksesi asiaasi.
Riitelet tällä palstalla hra "kriittisen" kanssa.
Etkö tyttö polo ole huomannut, että em. henkilö nauttii täysin siemauksin härnäämisestäsi. Ota ittees viimeinkin niskasta ja ryhdy toimiin, jotka edistävät asiaasi.
Sitäpaitsi, tuo hra "kriittinen" häärää täällä lähes joka "osastolla" yötä päivää ja "tietää" kaiken. EI se mikään yrittäjä oo, pelkkä paskanpuhuja.
Mieki oon alakujjaa sieltä Lapista, mistä sieki oot.
En mie oo lappalainen mutta lappilainen.
Sitähä sieki vissiin?
Mieki oon asunu keskelä ei mittään ja mie tiiän, ettei sielä oo yhtenhän tariola liikheitä.
Nyt mie käsitän, mitä varte sie nii kovasti halluut sitä puliua.
Nyt mie käännän kelekkani. Ja takkini. Son nii muotia täälä eteläsä. Takinkääntö.
Nykkon vappuki tulosa, nii käännämmä viheriän puolen päällekäsin. Tehe sie samon.
Ja maksa ne velat ja perusta sitte iha oma puliu.
Mitä sie toisten vanahoja alat pittää.
Hae tarttirahhaa sitte, eikös sitä tariota vieläki?
Mieki oon hakenu sitä 20v sitte ja mullon pikkunen puliu pystysä vieläki. Justiisa sillä ellää ja ehä mie muuta tarvikkaa.
Nyt mie lähen osthan kompisia, ko vappuna pittää olla makiaa suuhun. Vettä mie vain juon, ko mie oon raivoraitis. En mie muuten mikhän raivo oo.
Mie toivotan sulle kaiken mahollisen hyän, ko sie kerta ootkii mejän perältä.
Mie muuten tykkään asua täälä eteläsä, mutten miekhän Helsinkisä asu. En mie sinne halvaa.
Joham mieki että alakaa se kelekka kääntymmhän ko olhan samoilta perukoilta, täytyy se puolia piettää ;)
Miekhän lappalaine ole, lappilaine kylläki!
Son kato niin kauhia työ alakaa perustamhan uuttaa ommaa, nuim mie oon ainaski aatellu itekseni; tuola olis nyt kaikki valahmina elikkä asiakhat ja roinat varastosa.. Sillä mie että tuo olis nii hyä.
Mie sain ihan hyyää tietua täältäki, ja ko oon kyselly nyt vähäj jokapaikasta nii sanovat että mulla ois mahollisuus saaha jottain naisyrittäjä-lainaa. Mutta se kait pittäs hakia nyt heti..? Ainaki se veleka-neuvoja sano mulle sillain.
Son muute loistava nainen; se kannustaa minua ja soittellee väliaika-tietoja sun muuta. Auttaa ko ihimistä autethan eikä jätä minua yksin tai tievottomaksi asioista. Mie kyllä hallaan sitä seuhraavan kerran ko näjen! Piti halata jo nyt ekala kerrala, mukko emmie kehannu, soli iha vieras sillo vielä :)
Mie assuin tuola länsi-rannikola kuutisen vuotta ja mie sain oikhen hermoromahukssen asti itteni täythen sitä ittekkyyttä ja paskajjauhamista. Soli masentavvaa asua ko sielä kukhan välittäny kenestäkhän ja mie en meinannu millhän seleviytyä. Emmie sitä että mie mikhän avuton olisin, mutta ei sitä helevetti päriää yksinkhän ko on veloisa..kyllä sitä apua tarttee. Sielä mie ootin yli puolentoista vuojen päähän aikaa velekaneuvojale, mutta kerkesin muuttaa jo pois sillä väliä.
Mie käväsen tällä viikola sielä TE-keskuskesa puhelemasa ja kyselemäsä; emmie siinä mitthän menetäkhän. Parempi son käyvvä suohran naamatusten juttelemasa ja kuulemasa se "tuomio" ko uskoa pelekästhän näitä juttuja tällä voorumila.
Hyviä ja rejalistisia hommiahan täälä saa kuulla, mutta ko mie oon tottunu siihen että mie puhun asioista suohran ja naamatusten. Muuten mijen usko.
Hyyää kevättä sullekki ja pijetthän liput korkiala!
naamatusten puhuhman ja mie oon sitä mieltä, että sie hallaat ko karhu sitä neuvojaa, ko se kerta pittää huolta tuola laila. Hallaamine on ihan hyästä eikä sitä ennää nykysin tartte orjailla.
Mie tiiänki sen naislainahomman, ko yks minun kaveri haki sitä ja sai kans. Se perusti oman yrityksen, mutta saahan sitä valamiinki yrityksen ostamishen. Näin mie aattelen.
Ja siehän tiät, ettei kysyvä tieltä eksy, nii että menet tapaahman ihimiset naamatusten ja saat sitte varmasti oikijjaa tietua.
Ehän meistä täälä puhujista aina tiiä, onko kaikki justhin niin ko met sanoma.
Mie toivotan sulle kaikkia hyyää ja son tosi, ettei kukhan pärijää yksin täsä maalimasa, onpa velekaa tai ei. Turha son isottelehman ruveta, että itte kaikesta selevijjää.
Lykyt pythyn sulle ja toivomma, että kaikki onnistuu!
Tällä hetkellä kuvittelet, että yritys toisi sinulle onnen. Näin saattaa olla, tunnenhan minäkin menestyneitä yrittäjiä, mutta taloudellisesti useimmat tuollaiset pikkuliikkeet ovat aika kituvia eikä niistä ole otettavissa ratkaisevasti palkkatyötä parempaa elintasoa. Miksi siis ottaisit riskin, kun todennäköisesti elämäsi ei kovin paljon parane?
Jos yrityksesi epäonnistuu, olet luultavasti loppuikäsi kusessa. Sinulla on tästä kokemusta, ja tiedät mitä ulosottohelvetti merkitsee jatkuessaan vaikkapa toiset 12 vuotta. Olet palkkatyössä, ja jos työ ei ole sietämätöntä, sen jatkaminen on aivan hyvä ratkaisu. Aikanaan saat velat maksetuksi ja elämä puhdistuu.
..ette mie ole haaveilemassa mistään suuresti ja hienosti ja rikkaasti menestyvästä yrityksestä. Mulle riittäisi vallan mainiosti palkkatulon vastainen tulo ko.paikasta.
ja elämäni paranisi VALTAVASTI; saisin tehdä sitä mitä olen AINA halunnut tehdä työkseni. Nyt ns.kidun paikassa, joka ei ensinnäkään ole lähelläkään "omaa alaani" ja ainoa motivaattori työntekoon on rahan saanti/tienaus. Minkäänlaista muuta henkistä tyydytystä en siitä saa, ja myönnän että se on täyttä pakkopullaa koko ajan.
Motivoihan se kyllä tietty, että nyt kun alan pääsemään veloistani irti, niin painan kyllä taatusti sen ajan hampaat irvessä tuota nykyistäkin hommaani, mutta ilosesti tai nauttien en sitä kykene tekemään.
En ole siis haaveilemassa korkeasta palkkatasosta, enkä muistakaan rikkauksista, vaan henkisesti tyydyttävästä loppuelämän työstä.
Siinä on vaan sellainen pieni juttu, että palkkatyöläisenä sinä tienaat sen normaalin palkan ja yrittäjänä sinä haaveilet siitä samasta palkasta. Enkä sano etteikö yritystoiminta voisi onnistuakin oikein suunniteltuna. Yksi olennainen asia siinä suunnittelussa on rahoituksen kuntoon saattaminen. Siis huom! huolehtiminen siitä että firman tilillä on rahaa eikä vain luota siihen että kyllä ne asiakkaat nopeammin liikkeeseen löytävät kuin ensimmäiset laskut. Jonkinlaisena miniminä kai voi pitää, että jokusen kuukauden pakolliset menoerät on säästössä.
offline yrityksen pystyyn saat varautua siihen että ainakin seuraavan vuoden saat kituuttaa itteäsi nälkäpalkalla. Tosin en tiedä mikä yritysideasi on mutta voi mennä todella pitkäkin aika ennen kuin tienaat edes sen mitä palkkatöissä tienaisit. Ja puhumattakaan siitä stressistä mikä oman yrityksen pyörittämisestä syntyy. Eräs tuttuni oli hyvillä palkoilla tilitoimistossa kunnes tajusi että hän haluaa oman yrityksen. Hän perusti tilitoimiston ja nyt hän tienaa about puolet siitä mitä palkkatöistä. On koko ajan lainaamassa muilta ja enkä ole nähnyt vielä hänen maksavan velkojaan takaisin.
Yritystoiminta voi onnistua kuten minulle on tapahtunut (mulla on internetin välityksellä pyörivä kv-firma eli voin hoidella sitä omilla aivoilla, kannettavalla ja netin välityksellä mistä tahansa). Teen sitä mitä rakastan enkä koskaan enää edes pysty kuvitella tekeväni töitä jollekin toiselle.
Jotta et joudu täysin kärsimään seuraavia vuosia aloittavana yrittäjänä kannattaa kerätä neuvoja osaavilta ja onko yritysideallesi todella kysyntää ja tarvetta. Vaikka se olisikin sitä mitä haluat tehdä ei siitä ole paljon hyötyä jos et pysty taloudellisesti elättämään itseäsi.
Alkuaikoina kun olin perustamassa ja kehittelin tuotteita, se ei ollut ollenkaan hienoa vaikka ala onkin se mikä on ainut oikea minulle. Monen kuukausien aikana en nukkunut montaakaan yötä. Kun alkuvaikeuksien ylitse on päässyt ja saanut taloudellisen tilanteen hyvälle pohjalle niin oman yrityksen pyörittäminen on todella antoisaa ja nautittavaa hommaa.
Tässä vastaus kysymykseesi ilman mitään jeesustelua:
Jotta saat takuussäätiöltä lainaa, on sinun noudatettava säätiön määräämiä lainan myöntämisen ehtoja.
lainaus:
Järjestelylainan nostamisen yhteydessä on lopetettava kaikki tililimiitit, luotto- sekä maksuaikakortit. Takauksen aikana ei myöskään voi ottaa enää uutta velkaa ja tämän varmentamiseksi järjestelystä tulee luottotietomerkintä Suomen Asiakastieto Oy:n luottotietorekisteriin.
Edellä mainittu kohta tarkoittaa sitä, että et voi ottaa lainaa lisää. Sen varmistamiseksi luottorekisteriin tehdään merkintä, jonka jokainen lainan-antaja tarkistaa ennen lainan myöntämistä.
Luottotietosi ovat ns. menneet niin kauan kuin maksat säätiön takaamaa lainaa.
Ei muutakun virunpankista kyselemään jos ei täältä suomesta onnistu.