Himoshoppailu on amerikkalaisen tutkimuksen mukaan hienoisesti "hullua". Intohimoinen shoppailu liittyy isojen aivojen nk. OFC-alueen toimintahäiriöön.
Tunnustaudun itse shoppailuhulluksi mutta vain teknisille asioille. Vaateostokset teen nopeasti ja hyvin harvoin.
Asiaa voi tutkia lisää Iltalehdestä ja antaa myös oman äänensä kyselyyn.
http://www.iltalehti.fi/2006/04/26/200604254436822_uu.shtml
Tunnustaudun itse shoppailuhulluksi mutta vain teknisille asioille. Vaateostokset teen nopeasti ja hyvin harvoin.
Asiaa voi tutkia lisää Iltalehdestä ja antaa myös oman äänensä kyselyyn.
http://www.iltalehti.fi/2006/04/26/200604254436822_uu.shtml
Vastaukset 10
Vanhimmat
joten ei ole mikään ongelma.Jos rahaa olisi kylvää,olisin täys "hullu"On vissiin onni ettei sitä liikene mihinkään.
Miksi shoppailun moraalisuus kuvitellaan määritellyksi vain silloin kun se tehdään markkinoiden toimesta, mediassa ja kaupallisen tahon tekemänä? Shoppailu ilmiönä on huomattu sen syntymisestä lähtien.
ookko sä himoshoppaaja?
kysyy mitä himoshoppaus tarkoittaa ja mistä se johtuu.
Mulla on kaikki mahdolliset ja mahdottomat riippuvuudet: uhkapeli, rööki, viina, naiset, musiikki, hyvä ruoka, you name it. Shoppailua minä inhoan! Ehkä ne isot aivot on mulla sitten terveet, mutta kaikki muu ympäriltä aivan OFC..:)
shoppailua. Aivan helvetisti liikaa ihmisiä liian pienessä tilassa liian suurine ostoskärryineen rupattelemasas käytävän tukkeena.
Joskus pitää emennän pyynnöstä mukaan lähteä.
No elektroniikka kaupoissa mä kyllä saatan olla kuin lapsi karkkikaupassa se on kai myönnettävä.
Aika selväähän se on että himoshoppaaminen on neuroottista puuhaa, en sit tiedä onko jokaista "poikkeavaa" ilmiötä fiksua määritellä sairaukdeksi tai poikkeamaksi, sillä se normaalin määritelmä on keskiarvo johon osuu vain murto-osa ihmisistä.
Toinen asia on tietty se että sehän on vaan käsittämättömän TYPERÄÄ puuhaa :) Näinä aikoina yltiö kuluttaminen ja tuhlaaminen nyt pitäisi jokaisen järki sanoa itsekkääksi, turhaksi ja kaikenkaikkiaan idioottimaiseksi puuhaksi.
Ajatelkaa kokonaisuutta, se on se koko pallo.
mulle ainakin selvää, että jos jatkuvasti on jotain ostettava, vaikkei tarvitsisikaan, niin onhan se jonkinlainen riippuvuus ainakin. shoppaamiseenhan voi olla samanlailla koukussa kuin vaikka pelaamiseen, tai huumeisiin. onhan tuosta ollut ennenkin puhetta.
mutta että ihan aivohäiriö..???
luulisi että tuo häiriö -teoria pätee sitten muihinkin riippuvuuksiin.
Shoppailu on ihanaa ja mukava harrastus. Se piristää kummasti, kun löytää jotain mielenkiintoista. Itse olen aina ollut heikkona vaatteisiin, kenkiin ja koruihin. Kuitenkin järkeä pitää käyttää. Lisäksi mieletön ruuhka pienessä liikkeessä ei innosta. Yleensä pyrin käymään pikaisesti shoppailukierroksella. Myös suunnittelen ja harkitsen mitä ostan. Mielestäni shoppailu voi olla sairautta, jos siitä tulee riippuvaiseksi ja velkaantuu materialistisen elämäntavan myötä.
Minä EN ole himoshoppaaja,
en ole koskaan viihtynyt alennusmyynneissä kahdeksaa tuntia kauempaa, yhtenä päivänä.
Silloinkin ostan vain tarpeellisia tavaroita,
niiku stringit tai taulu-tv tai silleen.
Ja taksilla kotiin, kuudentoista kassin kanssa.