Median luomat mielialakuvat antavat ymmärtää, että keskusta on varsinainen jarru kuntien palvelurakenneuudistuksessa ja kuntien yhdistämisessä.
Kokoomus ja demarit ovat julkisesti liputtaneet jopa pakkoliitoksien puolesta, tai esittäneet jopa jotain alinta minimimi väestöpohjaa jokaiselle kunnalle.
Tätä valheelliseen uskomukseen perustuvaa "mantraa" on hoettu selvänä tosisiasiana tälläkin saitilla.
Tosiasia kuitenkin on, että yhdistymishankkeita on virinnyt eniten juuri keskustajohtoisissa kunnissa.
Aivan selvä tosiasia on myöskin, että Kokoomus, demarit ja vasemmistoliitto ovat paikallistasolla vastustamassa näitä hankkeita.
Niin oli surullisenkuuluisassa Pelkosenniemen ja Kemijärven yhdistymis- hankkeessa.
Näin kävi Keravan,Tuusulan ja Järvenpään yhdistymishankkeessa.Kokoomus ja demarit torpetoivat hankkeen. Näitä yksittäisiä esimerkkejä löytyy useita muitakin.Nämä puolueet ovat paikallistasolla varsinaisia kehityksen jarramiehiä.
Eiköhän siis ole järkevää keskittyä kuntien palvelurakenneuudistukseen ja haudata ylätason populistiset rummutukset määrätystä kuntien lukumäärästä ja kuntien lakisääteisestä minimikoko määrityksistä. Ne eivät ole muuta kuin koskaan toteutumattomia utopistisia unelmia. "Miekalla" ei niitäkään rajoja voida piirtää.
Kokoomus ja demarit ovat julkisesti liputtaneet jopa pakkoliitoksien puolesta, tai esittäneet jopa jotain alinta minimimi väestöpohjaa jokaiselle kunnalle.
Tätä valheelliseen uskomukseen perustuvaa "mantraa" on hoettu selvänä tosisiasiana tälläkin saitilla.
Tosiasia kuitenkin on, että yhdistymishankkeita on virinnyt eniten juuri keskustajohtoisissa kunnissa.
Aivan selvä tosiasia on myöskin, että Kokoomus, demarit ja vasemmistoliitto ovat paikallistasolla vastustamassa näitä hankkeita.
Niin oli surullisenkuuluisassa Pelkosenniemen ja Kemijärven yhdistymis- hankkeessa.
Näin kävi Keravan,Tuusulan ja Järvenpään yhdistymishankkeessa.Kokoomus ja demarit torpetoivat hankkeen. Näitä yksittäisiä esimerkkejä löytyy useita muitakin.Nämä puolueet ovat paikallistasolla varsinaisia kehityksen jarramiehiä.
Eiköhän siis ole järkevää keskittyä kuntien palvelurakenneuudistukseen ja haudata ylätason populistiset rummutukset määrätystä kuntien lukumäärästä ja kuntien lakisääteisestä minimikoko määrityksistä. Ne eivät ole muuta kuin koskaan toteutumattomia utopistisia unelmia. "Miekalla" ei niitäkään rajoja voida piirtää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
...mikäli Oiva Härköstä on uskominen, ja minun mielipiteeni kuntaremontista on tällainen:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015986473
.., että demarius on ylhäältä lähtevää käskyttämistä ja komentotaloutta ja sitä kokoomus myötäilee. Ja alamaiset kumartelee myötämielisesti niin kuin esim.demarit Heinäluoman toteuttamiskelvottomalle kuntaverouudistuksellekin.
Keskustalaisuus lähtee kuntauudistuksessa kansan syvistä riveistä ja toiminta perustuu vapaaehtoiseen yhteisen hyvän hakemiseen kuntapalveluissa. Tuloksia on saatu aikaan.
Se olisi onnistunut monessa kariutuneessa liitoshankkeessakin elleivät kokoomus ja demarit lyhytnäköisessä nurkkakuntaisuus höperyydessään oli vastustaneet niitä.
PS.Ehkä kiireissäni nimimerkin valintani osui pieleen, mutta eihän asia muuksi muutu.
... yhdessä Jäbän ja Mpp:n kanssa. Kuntamielipiteesi on älytön, jossa tuhottaisiin kaikki se, mitä aikojen kuluessa on syntynyt. Sinä kuitenkin olisit hajauttamasta hallintoa kylätoimikuntiin päin maakunnatkin sallisit jollain tapaa.
Kuntien ylpuolella on nykyään lukemattomia hallintojärjestelmiä erilaisilla rajoilla ja erilaisia tehtävää suorittamassa, joista olen yksityiskohtaisesti täällä kirjoittanutkin. Olisi viisasta koota ne kaikki virallisen ja voimakkaan maakunnan helmaan tuottamaan sellaisia palveluja, joilla yksittäisen kunnan väestöpohja on liian pieni. Kunnallisvaalien yhteydessä valittaisiin myös maakuntavaltuusto. Tämä lisäisi demokraatiaakin. Muissa Euroopan maissa onkin tälläinen maakuntahallinto kuntien lisäksi. Nykyiset läänitkin joutaisi lakkauttaa ja siirtää niiden tehtäviä maakuntiin ja osin keskushallintoon.
...sillä hallintoa en olisi hajoittamassa kylä- enkä kaupunginosatoimikunnille, joilla ei olisi päätäntävaltaa, vain esitysvalta ja toimeenpano kuntien antamissa puitteissa.
Niin on jossain määrin jo nyt mm. Pakilan, Malmin ym. Helsingin kaupunkiosayhdistyksillä, mutta niiden asemaa voitaisiin vahvistaa, kun niiden kunkin alueella on kymmeniätuhansia ihmisiä. Samoin Vantaalla olisi ihan luonnollista olla suurempi alueellinen vaikutusmahdollisuus Tikkurilan, Korson, Myyrmäen, Martinkaalsin ym. kaupunginosayhdistyksillä. Myös Espoo olisi järkevää jakaa tässä mielessä hyviin moneen osa-alueeseen.
Ja maakunnille tosiaan jättäisin vain eräänlaisen heimokulttuurin hoitotehtävän. Kaikki talous- ja muu hallinto olisi kunnilla, jotka olisivat alisteisia suoraan valtiolle. Kuntien veronkanto-oikeus olisi mielestäni ihan järkevä uudistus, joka vähentäisi varojen siirtelyä ja sitä varten tarvittavaa byrokratiaa.
jatka vain. Olet Jammusetä.
"Re: Maa ei tarvitse...
Lähettäjä: Oiva Härkönen 27.11.2002
... erityistä kuntareminttia. Kunta-alan asiantuntijat kuntaliitosta sanovat, että kuntien yhdistäminen ei ratkaise maan asioita. Parasta aikaa tehdään kuntaremonttia luonnollisella tavalla, on käynnissä kymmeniä kuntaliitoshankkeita ja kaikki, jotka ovat kannattavia toteutuvat.
Lipponen ja Niinistö on vain ajanut kunnat umpikujaan vähentämällä 40 % valtionosuuksia ja samalla lisännyt kuntien tehtäviä. Vieläkin kuntion menoista valtion osuudet kattavat 30 %. Kuntien välinen kantokykytasaus suoritetaan niin, että kantokyvyltään rikkaammat kunnat eivät saa syhteessa niin paljon valtioosuuksia. Jaossa noudatetaan sellaista periaatetta, että kaikki kunnat saavat 90 % keskimääräisestä verotulosta. Helsinkiin on kertynyt pääkaupunkiasemansa takia niin paljon verotettavaa, että se ei saa valtionosuuksia lainkaan. Mutta nyt on pienen laman myötä pää tullut senkin käteen.
Lipponen ja Niinistö ovat tuhonneet liian nopealla keskittämisellä Helsingin seudulle sekä seudun että maakuntien talouden."
Totta kai on aivan selvää, että ei asioita voida yleistää sanomalla, että ainoastaan kepulaiset vastustavat kuntaliitoksia. Toisaalta, tulevissa vaaleissa kuntauudistuksen vastustamisesta on tulossa nimenomaan kepulle hyvä vaalivaltti sillä pienissä maalaiskunnissa monet sellaisetkin ihmiset jotka eivät muuten maailman menosta kepulaisittain ajattele, vastustavat ajatusta oman kuntansa liittämisestä naapuriin.
Tosiasia on kuitenkin se, että nykyiset 431 kuntaa on aivan liikaa. Siitä ei ole kovin paljon erimielisyyttä. Kuntaremontti on pakko tehdä ja se tapahtuu ennemmin tai myöhemmin.
Kun puheeksi tulee oman kotikunnan liittäminen suurempaan naapuriin niin sitten alkaakin löytymään jos jonkinlaista erityisolosuhdetta ym syytä minkä takia just omaa kuntaa ei voida lakkauttaa. Sinänsä aivan inhimillistä ajattelua.
Kuntauudistus tuskin kovinkaan suuresti etenee tämän lopun vaalikauden aikana. Vaikka sovittuja liitoksia on jo toistakymmentä niin puheet 100-150 kunnan muodostamisesta, ovat täysin epärealistisia.
Tietysti suurin syy vastustaa kuntaliitoksia on pelko palveluiden puolesta mutta kysyä sopii onko nykymalli kestävä palveluiden tuottamiseksi. Jossain vaiheesa se romahtaa kasaan.
Ylevämpi syy vastustaa kuntaliitoksia on se, että oma kunta nähdään jonkinlaisena kotiseutuidentitetin symbolina ja siitä halutaan pitää kiinni. Kuitenkin, Suomessakin on vaikka kuinka paljon hyvin omaleimaisia taajamia, jotka eivät koskaan ole olleet erillisiä kuntia eikä heidän kotiseutuidentiteettinsä ole järkkynyt.
"Tosiasia on kuitenkin se, että nykyiset 431 kuntaa on aivan liikaa. Siitä ei ole kovin paljon erimielisyyttä. Kuntaremontti on pakko tehdä ja se tapahtuu ennemmin tai myöhemmin. "
-Kuntaremontti, siis lukumäärän vähentäminen on tavoittelemisen arvoista ja se voi tapahtua vain luonnollista tietä vapaaehtoisesti.
"Kun puheeksi tulee oman kotikunnan liittäminen suurempaan naapuriin niin sitten alkaakin löytymään jos jonkinlaista erityisolosuhdetta ym syytä minkä takia just omaa kuntaa ei voida lakkauttaa. Sinänsä aivan inhimillistä ajattelua."
-Hallinnnon kulujen vähentäminen on se oleellinen asia mikä kuntapuolella pitää saada aikaan. Tähän päästään niin kuin keskusta ajaa, antamalla palvelurakenneuudistusta koskeva puitelaki, joka velvoittaa kuntia muodostamaan riittävän suuria kokonaisuuksia esim. terveydenhuollon ja koulutoimenosa-alueilla. Ei siihen kuntien pakkoliitoksia tarvita.
Valtion hallinnossa näin on tehty esim verohallinnon ja Kelan toimintojen suhteen.
"Ylevämpi syy vastustaa kuntaliitoksia on se, että oma kunta nähdään jonkinlaisena kotiseutuidentitetin symbolina ja siitä halutaan pitää kiinni."
Olisi suotavaa, että myöskin kokoomuksen, demareiden ja vasemmistoliiton ylinjohto kunnioittaisi tällaisia inhimillisiä näkökohtia.
...