Etanolia 100 %:n hiilidioksidivähenemällä

Lue mieluummin hassin päiväkirjoja

Lamaa ei todellakaan voi käyttää syynä alhaiseen päästötasoon.

Päästökauppa ei toimi siksi, että se tarjoaa mahdollisuuden keinotteluun. Muutamat maat ovat ilmoittaneet vuoden päästöennusteen liian suureksi tarkoituksella. Nyt kun päästöjä on tullut vähemmän, niin oikeuksien hinta on pudonnut. Sen avulla voivat maat sitten lisätä tuotantoaan ennustettua halvemmalla. Todellisuudessa tätä kautta ilman saastuminen lisääntyy, koska todellista Co2 vähennystä ei ole tapahtunut.

Mitä muuten tarkoittaa, että muiden maiden pitäisi ylittää ennakoidut päästönsä, että markkinat palastuisivat ? Eikö halpa Co2- hinta olekaan merkki siitä, että ilmansaastuminen on vähentynyt ? Vai ovatko markkinat vain joidenkin toimijoiden keino rahan ansaitsemiseen ? Miksi päästökauppa on vaikeuksissa, eikö halpa ja vielä kaupaksi menevä tuote olekaan hyvästä ?

Akkre kirjoitti:

Lamaa ei todellakaan voi käyttää syynä alhaiseen päästötasoon.

Päästökauppa ei toimi siksi, että se tarjoaa mahdollisuuden keinotteluun. Muutamat maat ovat ilmoittaneet vuoden päästöennusteen liian suureksi tarkoituksella. Nyt kun päästöjä on tullut vähemmän, niin oikeuksien hinta on pudonnut. Sen avulla voivat maat sitten lisätä tuotantoaan ennustettua halvemmalla. Todellisuudessa tätä kautta ilman saastuminen lisääntyy, koska todellista Co2 vähennystä ei ole tapahtunut.

Mitä muuten tarkoittaa, että muiden maiden pitäisi ylittää ennakoidut päästönsä, että markkinat palastuisivat ? Eikö halpa Co2- hinta olekaan merkki siitä, että ilmansaastuminen on vähentynyt ? Vai ovatko markkinat vain joidenkin toimijoiden keino rahan ansaitsemiseen ? Miksi päästökauppa on vaikeuksissa, eikö halpa ja vielä kaupaksi menevä tuote olekaan hyvästä ?

Eikö keinottelun mahdollisuus ole missä tahansa muussakin kaupankäynnissä?

Epäilen sitä, että jotkin maat olisivat liioitelleet omaa päästötasoaan. EU:lla ja YK:lla on järjestelmät päästöjen selvittämiseen. Toinen mahdollisuus on, että maat ovat aidosti onnistuneet korkean hiilidioksiditonnin hinnan kannustamana vähentämään päästöjään, kuten kysymyksessäsi esität. Sovitaanko niin, että ennen lopullista tuomiota odotetaan mahdollisia selvityksiä päästöjen liioittelusta?

Päästömarkkinoiden toimivuudella tarkoitin sitä, että tarjonnan lisääntyessä hinnat putoavat, kuten on käynyt. Päästökaupan ainoa hyvä puoli on se että, saastuttamiselle määräytyy yhtenäinen hinta, kun EU maat ovat muutoin haluttomia verotuskäytäntöjen harmonisoimiseen. Huono puoli on se, että jos järjestelmästä tulee vain hiilidioksidipäästöillä käytävää anekauppaa, se ei kannusta todellisiin pysyviin vähennyksiin. Eli hiilidioksitonnille tulee hyvin alhainen hinta tarjonnan takia. Toinen vaihtoehto on se, että teollisuuden rakennemuutos tapahtuu hallitsemattoman nopeasti korkean hiilidioksiditonnin hinnan takia.

Itse olen miettinyt sellaista muutosta joustomekanismeihin, että päästökaupasta luovuttaisiin ja siirryttäisiin käyttämään puhtaan kehityksen mekanismia ja yhteistoteutus hankkeita. Tämä ei aiheuttaisi suuria ennakoimattomia rasituksia teollisuudelle, kuten nyt heilahteleva päästökauppa ja sen lisäksi saataisiin aikaan pysyviä vähennyksiä. Viron Pakrin tuulivoimahankkeeseen osallistumisella Suomi saa pysyviä vähennyksiä aikaiseksi hintaan 5,80 euroa tonnilta.

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=137163&lan=fi

Ero päästökaupan avulla tehtyyn on ollut korkeimmillaan lähes kuusinkertainen.

Oras Tynkkynen 16.2. kyselytunnilla:
"Vihreät varoittivat jo keväällä 2004, että päästöoikeuksien hinta siirtyy sähkön hintaan, niin kuin on siirtynytkin. Nyt kuluttajat ja sähköä käyttävät yritykset maksavat tästä töppäyksestä."

Kumma ettei vihreät tienny tuota sillon kun ajoivat päästökauppaa voimaan. Sillon oli ihan eri tahot jotka varotti vihreitä energian hintojen nostamisesta.

TainaKampela kirjoitti:

Oras Tynkkynen 16.2. kyselytunnilla:
"Vihreät varoittivat jo keväällä 2004, että päästöoikeuksien hinta siirtyy sähkön hintaan, niin kuin on siirtynytkin. Nyt kuluttajat ja sähköä käyttävät yritykset maksavat tästä töppäyksestä."

Kumma ettei vihreät tienny tuota sillon kun ajoivat päästökauppaa voimaan. Sillon oli ihan eri tahot jotka varotti vihreitä energian hintojen nostamisesta.

Lue ylempänä tähän ketjuun kirjoittamani ensimmäinen viesti. Päästökauppaan vihreät ovat suhtautuneet kriittisesti vuoden 1997 joulukuusta asti. Sillä ei saada todellisia vähennyksiä aikaiseksi.

Kyse on keinosta, millä vähennyksiä voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan eli teollisuuden ei tarvitse tehdä "kalliita" ympäristöinvestointeja nyt, kun ostaa halvalla päästöoikeuksia päästötasonsa alittaneelta maalta. Pidemmän päälle tällainen menettely ei ole kestävää, koska ilmastonläömpenemisen hillintä 2 asteen nousuun vuosisadan loppuun mennessä vaatii 60-80 prosentin vähennyksiä päästöihin vuoteen 2050 mennessä.

Pitkällä aikavälillä voittajia tulevat olemaan ne maat, jotka ovat aktiivisesti sijoittaneet päästöjä vähentävään teknologiaan. Päästökauppa ja ydinvoima uusiutumattomuutensa takia eivät voi olla kestäviä ratkaisuja. Ydinvoiman kannattajilla on naivi usko siihen, että uraanivarat riittävät fuusiutuotannon käynnistämiseen saakka.

Kaupallinen fuuusio siintää vasta 50-100 vuodean päässä. Nykyisellä uraanin kulutuksella (ydinaseisden uraani huomioon ottaen) varat riittävät 50 vuodeksi. Tähän ratkaisuksi esitetty merivesirikastaminen on utopiaa ja energiahyötysuhteelta tehotonta. Hyötyreaktoreissa taas on ollut ongelmia ja muodostavat fissiotuotantoa suuremman turvallisuusriskin.

Minä vastustan ydinvoimaa siksi, että se vie kehitysvaroja teknologialta, jonka avulla voisimme aidosti olla omavaraisia energiantuotannossa turvallisella tavalla ja ilman päänvaivaa ydinjätteiden loppusijoituksen kanssa.

Pasifisti kirjoitti:

Lue ylempänä tähän ketjuun kirjoittamani ensimmäinen viesti. Päästökauppaan vihreät ovat suhtautuneet kriittisesti vuoden 1997 joulukuusta asti. Sillä ei saada todellisia vähennyksiä aikaiseksi.

Kyse on keinosta, millä vähennyksiä voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan eli teollisuuden ei tarvitse tehdä "kalliita" ympäristöinvestointeja nyt, kun ostaa halvalla päästöoikeuksia päästötasonsa alittaneelta maalta. Pidemmän päälle tällainen menettely ei ole kestävää, koska ilmastonläömpenemisen hillintä 2 asteen nousuun vuosisadan loppuun mennessä vaatii 60-80 prosentin vähennyksiä päästöihin vuoteen 2050 mennessä.

Pitkällä aikavälillä voittajia tulevat olemaan ne maat, jotka ovat aktiivisesti sijoittaneet päästöjä vähentävään teknologiaan. Päästökauppa ja ydinvoima uusiutumattomuutensa takia eivät voi olla kestäviä ratkaisuja. Ydinvoiman kannattajilla on naivi usko siihen, että uraanivarat riittävät fuusiutuotannon käynnistämiseen saakka.

Kaupallinen fuuusio siintää vasta 50-100 vuodean päässä. Nykyisellä uraanin kulutuksella (ydinaseisden uraani huomioon ottaen) varat riittävät 50 vuodeksi. Tähän ratkaisuksi esitetty merivesirikastaminen on utopiaa ja energiahyötysuhteelta tehotonta. Hyötyreaktoreissa taas on ollut ongelmia ja muodostavat fissiotuotantoa suuremman turvallisuusriskin.

Minä vastustan ydinvoimaa siksi, että se vie kehitysvaroja teknologialta, jonka avulla voisimme aidosti olla omavaraisia energiantuotannossa turvallisella tavalla ja ilman päänvaivaa ydinjätteiden loppusijoituksen kanssa.

Asiasta en tiedä mitään, mutta hanttiin pistän

14 1 pyttyinen, olisko tähtikone

Pasifisti kirjoitti:

Eikö keinottelun mahdollisuus ole missä tahansa muussakin kaupankäynnissä?

Epäilen sitä, että jotkin maat olisivat liioitelleet omaa päästötasoaan. EU:lla ja YK:lla on järjestelmät päästöjen selvittämiseen. Toinen mahdollisuus on, että maat ovat aidosti onnistuneet korkean hiilidioksiditonnin hinnan kannustamana vähentämään päästöjään, kuten kysymyksessäsi esität. Sovitaanko niin, että ennen lopullista tuomiota odotetaan mahdollisia selvityksiä päästöjen liioittelusta?

Päästömarkkinoiden toimivuudella tarkoitin sitä, että tarjonnan lisääntyessä hinnat putoavat, kuten on käynyt. Päästökaupan ainoa hyvä puoli on se että, saastuttamiselle määräytyy yhtenäinen hinta, kun EU maat ovat muutoin haluttomia verotuskäytäntöjen harmonisoimiseen. Huono puoli on se, että jos järjestelmästä tulee vain hiilidioksidipäästöillä käytävää anekauppaa, se ei kannusta todellisiin pysyviin vähennyksiin. Eli hiilidioksitonnille tulee hyvin alhainen hinta tarjonnan takia. Toinen vaihtoehto on se, että teollisuuden rakennemuutos tapahtuu hallitsemattoman nopeasti korkean hiilidioksiditonnin hinnan takia.

Itse olen miettinyt sellaista muutosta joustomekanismeihin, että päästökaupasta luovuttaisiin ja siirryttäisiin käyttämään puhtaan kehityksen mekanismia ja yhteistoteutus hankkeita. Tämä ei aiheuttaisi suuria ennakoimattomia rasituksia teollisuudelle, kuten nyt heilahteleva päästökauppa ja sen lisäksi saataisiin aikaan pysyviä vähennyksiä. Viron Pakrin tuulivoimahankkeeseen osallistumisella Suomi saa pysyviä vähennyksiä aikaiseksi hintaan 5,80 euroa tonnilta.

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=137163&lan=fi

Ero päästökaupan avulla tehtyyn on ollut korkeimmillaan lähes kuusinkertainen.

Sähkön markkinahinnat seurasivat torstaina päästöhintoja kertoo Helsingin Sanomat pe 28.4. Toimittaja Heikki Arolan jutussa kerrotaan, että ensi vuoden toimituksia koskevat sähkön hinnat putosivat Nord Poolissa lähelle 40 euroa megawattitunnilta. Vielä muutama päivä sitten ne olivat lähellä 55 euroa.

Toimitusjohtaja Esko Kytömäki Energiameklareista kertoo, että erityisesti hintaspekulaatiota harjoittaneet sijoittajat ovat myyneet sijoituksiaan vauhdilla. Se on johtanut alenevaan kierteeseen.

Nyt näyttää siltä, että markkinavoimat voivat olla hyvä renki , mutta huono isäntä. Sähkön hintaan vaikuttavat sijoittajien hintaspekulaatiot ja hiilidioksidin hinta , johon taas vaikuttavat ylimitoitetut päästöennusteet ja niiden alittaminen. Laskeva hintakehitys näkyi myös sähkökonserni Fortumin osakekurssissa, joka notkahti lähes 10 prosenttia.

Ainoa asia mikä ei laske on kuluttajan sähkön hinta. Myöskään hiilidioksidipäästöt eivät todellisuudessa vähene. Sähkön hintaa ei voi alentaa siksi, että hintojen vaihtelut ovat lyhytaikaisia. Nehän eivät perustu mihinkään todelliseen tapahtumaan, vaan oletuksiin ja sijoittajien voitontavoitteluun. Sähkökonsernin osakkeen hinnan laskiessa on yhtiön korotettava sähkön hintaa, jotta vaje saataisiin paikattua ja sijoittajat tyytyväisiksi.

Onko käytännössä mahdollinen seuraavanlainen tapahtumaketju: toteutuneet hiilidioksidipäästöt jäävät laskettua alhaisemmaksi niin paljon, että Co2-tonnin hinta laskee esim. 5 - 10 :een euroon.Suuri päästöalitus on seurausta ylimitoitetusta ennusteesta tietyntyyppisten valtioiden kohdalla, maapallon lämpenemisestä johtuvan rankkasateiden lisäämästä vesimäärästä ja tuulien lisääntymisestä. Tästä seuraa paine sähkön hinnan laskemiseen, joka karkoittaa sähköyhtiöiden sijoittajia joukkopakoon ja osakkeen hinta romahtaa.

Akkre kirjoitti:

Sähkön markkinahinnat seurasivat torstaina päästöhintoja kertoo Helsingin Sanomat pe 28.4. Toimittaja Heikki Arolan jutussa kerrotaan, että ensi vuoden toimituksia koskevat sähkön hinnat putosivat Nord Poolissa lähelle 40 euroa megawattitunnilta. Vielä muutama päivä sitten ne olivat lähellä 55 euroa.

Toimitusjohtaja Esko Kytömäki Energiameklareista kertoo, että erityisesti hintaspekulaatiota harjoittaneet sijoittajat ovat myyneet sijoituksiaan vauhdilla. Se on johtanut alenevaan kierteeseen.

Nyt näyttää siltä, että markkinavoimat voivat olla hyvä renki , mutta huono isäntä. Sähkön hintaan vaikuttavat sijoittajien hintaspekulaatiot ja hiilidioksidin hinta , johon taas vaikuttavat ylimitoitetut päästöennusteet ja niiden alittaminen. Laskeva hintakehitys näkyi myös sähkökonserni Fortumin osakekurssissa, joka notkahti lähes 10 prosenttia.

Ainoa asia mikä ei laske on kuluttajan sähkön hinta. Myöskään hiilidioksidipäästöt eivät todellisuudessa vähene. Sähkön hintaa ei voi alentaa siksi, että hintojen vaihtelut ovat lyhytaikaisia. Nehän eivät perustu mihinkään todelliseen tapahtumaan, vaan oletuksiin ja sijoittajien voitontavoitteluun. Sähkökonsernin osakkeen hinnan laskiessa on yhtiön korotettava sähkön hintaa, jotta vaje saataisiin paikattua ja sijoittajat tyytyväisiksi.

Onko käytännössä mahdollinen seuraavanlainen tapahtumaketju: toteutuneet hiilidioksidipäästöt jäävät laskettua alhaisemmaksi niin paljon, että Co2-tonnin hinta laskee esim. 5 - 10 :een euroon.Suuri päästöalitus on seurausta ylimitoitetusta ennusteesta tietyntyyppisten valtioiden kohdalla, maapallon lämpenemisestä johtuvan rankkasateiden lisäämästä vesimäärästä ja tuulien lisääntymisestä. Tästä seuraa paine sähkön hinnan laskemiseen, joka karkoittaa sähköyhtiöiden sijoittajia joukkopakoon ja osakkeen hinta romahtaa.

"Onko käytännössä mahdollinen seuraavanlainen tapahtumaketju: toteutuneet hiilidioksidipäästöt jäävät laskettua alhaisemmaksi niin paljon, että Co2-tonnin hinta laskee esim. 5 - 10 :een euroon.Suuri päästöalitus on seurausta ylimitoitetusta ennusteesta tietyntyyppisten valtioiden kohdalla, maapallon lämpenemisestä johtuvan rankkasateiden lisäämästä vesimäärästä ja tuulien lisääntymisestä. Tästä seuraa paine sähkön hinnan laskemiseen, joka karkoittaa sähköyhtiöiden sijoittajia joukkopakoon ja osakkeen hinta romahtaa."

Itse en usko siihen, että sähkönhinta Pohjoismaisilla markkinoinlla kääntyisi laskuun. Tarvetta on lisäkapasiteetin rakentamiseen. Vuodet eivät ole veljeksiä ja aina ei ole takeita runsaista sateista. Tuulikin on oikullinen. Epäilen sitä, että niillä saataisiin aikaan muutosta sähkönhintaan.

Ydinvoima on mitä mainioin ratkaisu. Sen valmistumista odotellessa voidaan pitää sähkönhintaa korkealla ja olla tekemättä muita investointeja lisäkapasiteetin rakentamiseksi. Tilastokeskuksen energiatilastot ovat antaneet aihetta epäilyksiin.

Kun yhteispohjoismaiset sähkömarkkinat käynnistettiin 1998 vesivoimaa oli runsaasti saatavilla ja silloisilla sähkönhinnoilla ydinvoima ei ollut kannattavaa. Nyt sähkönkulutuksen kasvun myötä tämä ylimääräinen kapasiteetti on sulanut pois ja sähkönhinta asettunut tasolle, jossa on kannattavaa tehdä isoja investointeja, kuten ydinvoima. Lilius itse on sanonut julkisuudessa, että omakustannushinta sähkölle olisi 35 euroa MWh ja jotta saataisiin voittoa sen pitäisi olla 40 euroa MWh. Päästökaupan vaikutus oninakin hetkellisesti sulanut pois sähkönhinnoista.

Tietäisitpä minkälaista peliä harrastetaan sähkömarkkinoilla.

Pasifisti kirjoitti:

"Onko käytännössä mahdollinen seuraavanlainen tapahtumaketju: toteutuneet hiilidioksidipäästöt jäävät laskettua alhaisemmaksi niin paljon, että Co2-tonnin hinta laskee esim. 5 - 10 :een euroon.Suuri päästöalitus on seurausta ylimitoitetusta ennusteesta tietyntyyppisten valtioiden kohdalla, maapallon lämpenemisestä johtuvan rankkasateiden lisäämästä vesimäärästä ja tuulien lisääntymisestä. Tästä seuraa paine sähkön hinnan laskemiseen, joka karkoittaa sähköyhtiöiden sijoittajia joukkopakoon ja osakkeen hinta romahtaa."

Itse en usko siihen, että sähkönhinta Pohjoismaisilla markkinoinlla kääntyisi laskuun. Tarvetta on lisäkapasiteetin rakentamiseen. Vuodet eivät ole veljeksiä ja aina ei ole takeita runsaista sateista. Tuulikin on oikullinen. Epäilen sitä, että niillä saataisiin aikaan muutosta sähkönhintaan.

Ydinvoima on mitä mainioin ratkaisu. Sen valmistumista odotellessa voidaan pitää sähkönhintaa korkealla ja olla tekemättä muita investointeja lisäkapasiteetin rakentamiseksi. Tilastokeskuksen energiatilastot ovat antaneet aihetta epäilyksiin.

Kun yhteispohjoismaiset sähkömarkkinat käynnistettiin 1998 vesivoimaa oli runsaasti saatavilla ja silloisilla sähkönhinnoilla ydinvoima ei ollut kannattavaa. Nyt sähkönkulutuksen kasvun myötä tämä ylimääräinen kapasiteetti on sulanut pois ja sähkönhinta asettunut tasolle, jossa on kannattavaa tehdä isoja investointeja, kuten ydinvoima. Lilius itse on sanonut julkisuudessa, että omakustannushinta sähkölle olisi 35 euroa MWh ja jotta saataisiin voittoa sen pitäisi olla 40 euroa MWh. Päästökaupan vaikutus oninakin hetkellisesti sulanut pois sähkönhinnoista.

Tietäisitpä minkälaista peliä harrastetaan sähkömarkkinoilla.

Ja kyllä se Vuotoskin on tuloillaan nyt, kun sähköä enemmän tarvitaan, ei siinä mikään auta.

Ehkä vajaat 1000 MW olisi vielä vesivoimalla lisäystä

Pasifisti kirjoitti:

Lue ylempänä tähän ketjuun kirjoittamani ensimmäinen viesti. Päästökauppaan vihreät ovat suhtautuneet kriittisesti vuoden 1997 joulukuusta asti. Sillä ei saada todellisia vähennyksiä aikaiseksi.

Kyse on keinosta, millä vähennyksiä voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan eli teollisuuden ei tarvitse tehdä "kalliita" ympäristöinvestointeja nyt, kun ostaa halvalla päästöoikeuksia päästötasonsa alittaneelta maalta. Pidemmän päälle tällainen menettely ei ole kestävää, koska ilmastonläömpenemisen hillintä 2 asteen nousuun vuosisadan loppuun mennessä vaatii 60-80 prosentin vähennyksiä päästöihin vuoteen 2050 mennessä.

Pitkällä aikavälillä voittajia tulevat olemaan ne maat, jotka ovat aktiivisesti sijoittaneet päästöjä vähentävään teknologiaan. Päästökauppa ja ydinvoima uusiutumattomuutensa takia eivät voi olla kestäviä ratkaisuja. Ydinvoiman kannattajilla on naivi usko siihen, että uraanivarat riittävät fuusiutuotannon käynnistämiseen saakka.

Kaupallinen fuuusio siintää vasta 50-100 vuodean päässä. Nykyisellä uraanin kulutuksella (ydinaseisden uraani huomioon ottaen) varat riittävät 50 vuodeksi. Tähän ratkaisuksi esitetty merivesirikastaminen on utopiaa ja energiahyötysuhteelta tehotonta. Hyötyreaktoreissa taas on ollut ongelmia ja muodostavat fissiotuotantoa suuremman turvallisuusriskin.

Minä vastustan ydinvoimaa siksi, että se vie kehitysvaroja teknologialta, jonka avulla voisimme aidosti olla omavaraisia energiantuotannossa turvallisella tavalla ja ilman päänvaivaa ydinjätteiden loppusijoituksen kanssa.

Mihin ne pilleririvit jäikään ?

Pasifisti kirjoitti:

"Onko käytännössä mahdollinen seuraavanlainen tapahtumaketju: toteutuneet hiilidioksidipäästöt jäävät laskettua alhaisemmaksi niin paljon, että Co2-tonnin hinta laskee esim. 5 - 10 :een euroon.Suuri päästöalitus on seurausta ylimitoitetusta ennusteesta tietyntyyppisten valtioiden kohdalla, maapallon lämpenemisestä johtuvan rankkasateiden lisäämästä vesimäärästä ja tuulien lisääntymisestä. Tästä seuraa paine sähkön hinnan laskemiseen, joka karkoittaa sähköyhtiöiden sijoittajia joukkopakoon ja osakkeen hinta romahtaa."

Itse en usko siihen, että sähkönhinta Pohjoismaisilla markkinoinlla kääntyisi laskuun. Tarvetta on lisäkapasiteetin rakentamiseen. Vuodet eivät ole veljeksiä ja aina ei ole takeita runsaista sateista. Tuulikin on oikullinen. Epäilen sitä, että niillä saataisiin aikaan muutosta sähkönhintaan.

Ydinvoima on mitä mainioin ratkaisu. Sen valmistumista odotellessa voidaan pitää sähkönhintaa korkealla ja olla tekemättä muita investointeja lisäkapasiteetin rakentamiseksi. Tilastokeskuksen energiatilastot ovat antaneet aihetta epäilyksiin.

Kun yhteispohjoismaiset sähkömarkkinat käynnistettiin 1998 vesivoimaa oli runsaasti saatavilla ja silloisilla sähkönhinnoilla ydinvoima ei ollut kannattavaa. Nyt sähkönkulutuksen kasvun myötä tämä ylimääräinen kapasiteetti on sulanut pois ja sähkönhinta asettunut tasolle, jossa on kannattavaa tehdä isoja investointeja, kuten ydinvoima. Lilius itse on sanonut julkisuudessa, että omakustannushinta sähkölle olisi 35 euroa MWh ja jotta saataisiin voittoa sen pitäisi olla 40 euroa MWh. Päästökaupan vaikutus oninakin hetkellisesti sulanut pois sähkönhinnoista.

Tietäisitpä minkälaista peliä harrastetaan sähkömarkkinoilla.

Tietäisitpä millaista peliä harrastetaan...

Eikö tällaiset pelaamiset pitäisi julkistaa ? Mukana on kuitenkin veronmaksajien rahoja. Ei ole riittävää se, että tilintarkastajat toteavat, että raha-asioita on hoidettu sääntöjen mukaisesti. Hallintoneuvostoilla on eettinen ja moraalinen vastuu valvoa kuluttajien , veronmaksajien etuja.

Etiikasta ja moraalista päästökaupassa:

Suuret valtiot kuten USA täyttävät kehitysapuvelvoitteitaan mm. siten, että vievät omaa maatalousylituotantoaan kehitysmaihin ilman moraalisia krapuloita tai maailman tuomioita. Niin olisiko yhtälailla Suomen mahdollista kytkeä kehitysapua ja CDM- hankkeita toisiinsa ? Tässä kaupassa hyötyisivät molemmat. Suomi ei ole koskaan toiminut imperialistisena valtiona samassa mitassa kuin muut länsimaat, eikä sillä ole täten samansuuruista historiallista velvoitetta taakanjakoon .

Akkre kirjoitti:

Tietäisitpä millaista peliä harrastetaan...

Eikö tällaiset pelaamiset pitäisi julkistaa ? Mukana on kuitenkin veronmaksajien rahoja. Ei ole riittävää se, että tilintarkastajat toteavat, että raha-asioita on hoidettu sääntöjen mukaisesti. Hallintoneuvostoilla on eettinen ja moraalinen vastuu valvoa kuluttajien , veronmaksajien etuja.

Etiikasta ja moraalista päästökaupassa:

Suuret valtiot kuten USA täyttävät kehitysapuvelvoitteitaan mm. siten, että vievät omaa maatalousylituotantoaan kehitysmaihin ilman moraalisia krapuloita tai maailman tuomioita. Niin olisiko yhtälailla Suomen mahdollista kytkeä kehitysapua ja CDM- hankkeita toisiinsa ? Tässä kaupassa hyötyisivät molemmat. Suomi ei ole koskaan toiminut imperialistisena valtiona samassa mitassa kuin muut länsimaat, eikä sillä ole täten samansuuruista historiallista velvoitetta taakanjakoon .

"Eikö tällaiset pelaamiset pitäisi julkistaa ? Mukana on kuitenkin veronmaksajien rahoja. Ei ole riittävää se, että tilintarkastajat toteavat, että raha-asioita on hoidettu sääntöjen mukaisesti. Hallintoneuvostoilla on eettinen ja moraalinen vastuu valvoa kuluttajien , veronmaksajien etuja."

Ongelmalliseksi asian tekee se että Fortum on valtion yhtiö.

"Niin olisiko yhtälailla Suomen mahdollista kytkeä kehitysapua ja CDM- hankkeita toisiinsa?"

Näin myös tehdään, mutta CDM hankkeet eivät saa korvata muita kehitysyhteistyöhankkeita. CDM hankkeet voisivat olla keino, millä valtio pyrkisi YK:n kehitysyhteistyö ja ilmastotavoitteisiin.

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=114251&lan=en

Kyllä myös Etanoista, mutta tässä muodossa niin vähän.