Vaikka toisin väitetään, olemme vakuuttuneita, että ortodoksit ovat hyvin huumorintajuisia, vapaita ja ystävällisiä.
Kuljemme eräissä "piireissä" ortodoksien kanssa ja se on aivan erilaista kuin esimerkiksi jäykkähenkisissä luterilaisissa tapaamisissa. Tuntemamme ortodoksiset papitkin ovat niin iloisia, vitsikkäitä ja aivan tavallisten ihmisten tasolla ja joukossa, ei mitään sellaista pelottavaa "arvokkuutta", johon olemme tottuneet (emme siis ole ortodokseja).
Yleensäkin kokemuksemme ortodokseista on pelkästään myönteinen ja tästä on herännyt halu kilvoitella sellainen kilvoitus, että voisi ihmisenä kehittyä samanlaiseksi, nöyräksi ja vapaaksi ja luottavaiseksi. Meistä todellinen kristillisyys on juuri tätä: nöyryyttä ja vaatimattomuutta ja iloa.
Kuljemme eräissä "piireissä" ortodoksien kanssa ja se on aivan erilaista kuin esimerkiksi jäykkähenkisissä luterilaisissa tapaamisissa. Tuntemamme ortodoksiset papitkin ovat niin iloisia, vitsikkäitä ja aivan tavallisten ihmisten tasolla ja joukossa, ei mitään sellaista pelottavaa "arvokkuutta", johon olemme tottuneet (emme siis ole ortodokseja).
Yleensäkin kokemuksemme ortodokseista on pelkästään myönteinen ja tästä on herännyt halu kilvoitella sellainen kilvoitus, että voisi ihmisenä kehittyä samanlaiseksi, nöyräksi ja vapaaksi ja luottavaiseksi. Meistä todellinen kristillisyys on juuri tätä: nöyryyttä ja vaatimattomuutta ja iloa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen todennut saman. Hyvä esimerkki yleispositiivisesta hyvän mielen tuojasta on mielestäni Isä Mitro. Aivan ihana ihminen! :)
ovat huumorintajuisia.
Tosin en laittaisi kovin paljon panosta sille ovatko he (olemmeko me) keskimääräista enemmän huumorintajuisia vai eivät. Tavan tallaajia kun olemme me.
Mutta. Ortodoksisuus ei ole keskimäärin kovin ryppyotsaista touhua - vrt esim. luterilaisuus.
Pitänee muistaa nääs se, että Jumalalla pitää olla tosi pitkä pinna ja huumorin tajua vaikka toisille jakaa kun katselee ihmisten touhuja maapallolla.