On tunnettua, että sähkö tulee tulee töpselin ensimmäisestä reiästä, käy sytyttämässä lampun, ja poistuu toisesta reiästä. Mihin se menee? Ei se voi ikuisesti kiertääkään, koska uusia voimaloita tarvitaan.
Fysiikan lakien mukaan aine ja energia ovat kuitenkin häviämättömiä, mutta voivat muuttaa muotoaan.
Heurekekkasin: poistosähkö muuttuu Fortumin johdon optioiksi! Tämä tila on liian pieni ilmiön matemaattiselle johdannolle ja sen empiiriselle osoittamiselle oikeaksi. Palaan asiaan saatuani fysiikan Nobel-palkinnon.
Fysiikan lakien mukaan aine ja energia ovat kuitenkin häviämättömiä, mutta voivat muuttaa muotoaan.
Heurekekkasin: poistosähkö muuttuu Fortumin johdon optioiksi! Tämä tila on liian pieni ilmiön matemaattiselle johdannolle ja sen empiiriselle osoittamiselle oikeaksi. Palaan asiaan saatuani fysiikan Nobel-palkinnon.
Vastaukset 8
Vanhimmat
kuullut sähö on likkuvia elektroneja. Ne menee lamppuun jossa ne muuttuu fotneiksi eli valoksi. Lappu on kato laite joka osaa muuttaa elektronin foroniksi. Se on kvanttifysiikkaa ja sitä on lukion lyhyellä matikalla vaikea ymmärtää, mutta näin se kuulemma on.
Fotonit sitten lentää ilmassa minne menee ja osa menee silmään jossa se taas muuttuu elktrokisi ja se menee aivoihin ja ihminen näkee siten. Sitten se elektroni saa mennä minne haluaa. Todennäköisesti suurin osa niistä tulee ulos virtsan mukana. Tästä johtuu se, että virtsa johtaa säköä.
No ei se kvantimekaniikka niin vaikeaa ole. Asiaa voi vaikka tutkia kvanttioluen avulla. Se antaa tavalliselle ihmiselle tutulla tavalla hiukan ideaa kvantiimekaniikasta.
Kvanttimekaniikassa on diskreetti malli käytössä. Esim. Olut pullolla on kaksi tilaa tyhjä, merkitkäämme sitä |tyhjä> ja täysi, mekitkäämme sitä |täysi>. Klasisessa bierologissa on olemassa myös tila puolitäysi. Kvanttioluella ei tällaista tilaa oikeasti ole, se on vain näköharha kun olut on muuttumassa tilasta |täysi> tilaan |tyhjä>. Kuitnekin koska olemme havainneet, että meistä olutpullo näyttää puolitäydeltä jossakin vaiheessa niin sillekin on sitten oma merkintä. Se on superpositio kahdesta todellisesta kvanttitilasta:
|puolillaan>=1/2|täysi> 1/2|tyhjä>.
Samoin kvanttimekaniikassa on niin sanottuja operaattoreita joilla voidaan vaikuttaa tiettyyn tilaan. Voit esim. ajatella että pullonavaaja on sellainen operaattori. Merkitöään sitä A:lla. Ottamalla huomioon onko pullo auki vai kiinni meillä on jo tässä neljä erilaista tilaa. |kiinni, täysi>, |kiinni, tyhjä>, |auki, täysi> ja |auki, tyhjä>.
Kun avausoperaattorilla operoidaan tilaan joka on kiinni se muuttuu tilaksi auki esim.
A|kiinni, täysi>=|auki, täysi>. Jos taas Avausoperaattorilla operoidaan tilaan joka jo on auki se ei muutu mihinkään.
Sitten voimme asettaa uuden operaattorin, juomaoperaattorin, merkitkäämme sitä J:llä. Kun juomaoperaattorilla operoidaan tilaan joka on auki ja täysi, se muuttuu tilaksi auki ja tyhjä.
J|auki, täysi>=|auki,tyhjä>. Luonnollisesti, jos J operaattorilla operoidaan tilaan joka on tyhjä taikka kiinni mitään ei tapahdu, paitsi kaverit saattavat epäillä, että onkohan kaveri jo harrastanut tarpeeksi kvanttioluen kokeellista tutkimusta.
Helposti nähdään, että operaattorit J ja A eivät kommutoi eli jos operoidaan JA-AJ operraattorilla tiettyyn kvanttioluen tilaan ei tulos ole 0
esim (JA-AJ)|kiinni, täysi>=JA|kiinni, täysi>-AJ|kiinni, täysi>=
J|auki, täysi>-A|kiinni, täysi>=|auki, tyhjä>A|kiinni, täysi>.
Tämä on syytä muistaa jos rupeaa kokeelliseen kvanttiolurn tutkimiseen.
Innokaita kokeilijoiden kannataa varata riittävästi olutta tilanteen tutkimiseen, jotta statsitiikkaa saadaan riittävästi.
Toiseksiviimeisen kappaleen kaavan jäin virhe. Se kuuluu olla näin:
Helposti nähdään, että operaattorit J ja A eivät kommutoi eli jos operoidaan JA-AJ operraattorilla tiettyyn kvanttioluen tilaan ei tulos ole 0
esim (JA-AJ)|kiinni, täysi>=JA|kiinni, täysi>-AJ|kiinni, täysi>=
J|auki, täysi>-A|kiinni, täysi>=|auki, tyhjä>-|kiinni, täysi>.
Tämä on syytä muistaa jos rupeaa kokeelliseen kvanttiolurn tutkimiseen.
tason perusteella voisi luulla, että olet vielä ala-asteella.
Ny määki se ymmärrän kato.
Siirtymä tilasta |täysi| tilaan |tyhjä| on nk. Tenuvaaran funktiota noudattava kiihtyvä prosessi. Tietyssä vaiheessa saavutetaan ns. Tenuvaaran kriittinen piste, joka aiheuttaa kvanttioluen laadullisen muutoksen. Tämän jälkeen siirtymä noudattaa Haimanen-Liverin jakauman kertymäfumtiota, kunnes saavutetaan ns. Kalmasen saturaatiotaso.
Tämän jälkeen kvanttimallit eivät enää toimi, vaan tilalle on otettava eksistentiaalifilosofia.
niinkun 'menee' jonnekin. No pakkohan sen on mennä, eihän se sinnekään jää, muutenhan siell olis valo! Mihin se siis menee sammuttamisen jälkeen? Vastaapa siihen!
Siis kun sähkö on saanut valon syttymään, se pakenee Fortumin optioiksi. Uusi sähkö tulee tilalle sytyttämään lampun taas, kun haluat, ja häviää samalle tielle.