...alempana eräässä ketjussa verrattiin sivumennen islamia ja feminismiä toisiinsa... ja tästäpä ajatus alkoi lentää. Erilaisia näennäisesti toisistaan riippumattomia ilmiöitä vertaamalla voi löytää uusia näkökulmia usein ajatuksiin.
Islamissahan on veikeää, esim. verrattuna kristinuskon alkuperäiseen ajatukseen, se, että myös maallinen valtarakennelma on syytä muokata uskonnollisten lakien alaiseksi, ja esim. taata samanlainen ideologinen kasvatus kaikille tuossa valtiossa eläville kansalaisille. Samaten kansan pitää pitää yllä uskonnollista eliittiä, joka sitten valvoo tiettyä aatteellista pohjaa.
Jotakin samaa voimme nähdä ainakin osittain ns. valtionkirkoissa.
Nythän esim. feministinen aloite naisjärjestöjen toiminnan lakisääteisestä toteuttamisesta - ja vaikkapa viime aikainen työryhmämietintö tasa-arvolain soveltamisesta lut. kirkon virkanimityksiinkin jotenkin kertoisi, että feministinen liike eri muodoissaan pitää itseään sellaisena, että se olisi syytä "institutionalisoida" osaksi valtion suorittamaa systeemiä - myös heidän kustannettavakseen ja noudettavakseen, jotka eivät ajattele samalla tavoin.
(Tätä edesauttaa myös esim. yksityiskoulujen toimilupien kyseenalaistaminen, jota on viime aikoina tapahtunut).
Feminismistä näyttäisi tulevan siis osa nykyaikaista sekulääriä "valtionkirkkoa", jonka oppeihin olisi kaikkien muidenkin uskontojen edustajien sopeuduttava...
Oma ideaalini tässä olisi amerikan mallinen asia siitä, että ideologia/uskontokysymykset todellakin eriytetään valtion ulkopuolelle sikäli, kun ne eivät aiheuta harmia ihmisille, jotka eivät halua sitoutua tiettyyn ideologiaan.
Tästä näkökulmasta olen valmis ajattelemaan itse, että esim. homopartnerisuhde on ihan jees niin kauan, kuin yhteiskunta ei vaadi, että minun kotiseuraukuntani tulisi oppiensa vastaisesti siunata homoliittoja jne. Tai että vaikkapa yksityisen yrityksen olisi tehtävä "tasa-arvosuunnitelma" semmoisen määritelmän mukaan, jota joku "poliittinen gender-tutkija" haluaa pitää esillä jne.
Mielestäni sitten ajatukset siitä, että Suomen valtio alkaa lakisääteisesti rahatukea feministisiä naisjärjestöjä (joka ilmeisesti tapahtuu 2007) menevät samassa mielessä vikaan kuin luterilaisen kirkon "valtiokirkkoasema" noin yleensä verotusoikeuksineen. Tämmöisistä "valtionkirkoista" pitäisi päästä eroon, jotta emme menisi kohti "islamilaista" yhteiskunta-ajattelua.
Islamissahan on veikeää, esim. verrattuna kristinuskon alkuperäiseen ajatukseen, se, että myös maallinen valtarakennelma on syytä muokata uskonnollisten lakien alaiseksi, ja esim. taata samanlainen ideologinen kasvatus kaikille tuossa valtiossa eläville kansalaisille. Samaten kansan pitää pitää yllä uskonnollista eliittiä, joka sitten valvoo tiettyä aatteellista pohjaa.
Jotakin samaa voimme nähdä ainakin osittain ns. valtionkirkoissa.
Nythän esim. feministinen aloite naisjärjestöjen toiminnan lakisääteisestä toteuttamisesta - ja vaikkapa viime aikainen työryhmämietintö tasa-arvolain soveltamisesta lut. kirkon virkanimityksiinkin jotenkin kertoisi, että feministinen liike eri muodoissaan pitää itseään sellaisena, että se olisi syytä "institutionalisoida" osaksi valtion suorittamaa systeemiä - myös heidän kustannettavakseen ja noudettavakseen, jotka eivät ajattele samalla tavoin.
(Tätä edesauttaa myös esim. yksityiskoulujen toimilupien kyseenalaistaminen, jota on viime aikoina tapahtunut).
Feminismistä näyttäisi tulevan siis osa nykyaikaista sekulääriä "valtionkirkkoa", jonka oppeihin olisi kaikkien muidenkin uskontojen edustajien sopeuduttava...
Oma ideaalini tässä olisi amerikan mallinen asia siitä, että ideologia/uskontokysymykset todellakin eriytetään valtion ulkopuolelle sikäli, kun ne eivät aiheuta harmia ihmisille, jotka eivät halua sitoutua tiettyyn ideologiaan.
Tästä näkökulmasta olen valmis ajattelemaan itse, että esim. homopartnerisuhde on ihan jees niin kauan, kuin yhteiskunta ei vaadi, että minun kotiseuraukuntani tulisi oppiensa vastaisesti siunata homoliittoja jne. Tai että vaikkapa yksityisen yrityksen olisi tehtävä "tasa-arvosuunnitelma" semmoisen määritelmän mukaan, jota joku "poliittinen gender-tutkija" haluaa pitää esillä jne.
Mielestäni sitten ajatukset siitä, että Suomen valtio alkaa lakisääteisesti rahatukea feministisiä naisjärjestöjä (joka ilmeisesti tapahtuu 2007) menevät samassa mielessä vikaan kuin luterilaisen kirkon "valtiokirkkoasema" noin yleensä verotusoikeuksineen. Tämmöisistä "valtionkirkoista" pitäisi päästä eroon, jotta emme menisi kohti "islamilaista" yhteiskunta-ajattelua.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kun kattoi tuota jarkalemaista naisverkostoa, hilmoineen tutkijoineen keskusjarjestoineen, ei voi olla miettimatta jos pitaisi vetasta se kirkollisvero puoliksi.
Eli puolet olisi kirkolle ja puolet naisverkostolle.
Silla eihan se nyt pinsseja myymalla kasassa pysy.
...oma kristillinen seurakuntani on maailmanlaajuinen yhteisö, kansainvälisiä työntekijöitä, kansallisia, ja sitten seurakuntakohtaisia...
Eikä käsittääkseni miltään valtiolta tule penniäkään sirkuksen pyörittämiseen tai lähetystyön tekemiseen.
Mikäli seurakunta on sitten yleisemmissä humaanisissa hankkeissa mukana, niin voinevat hakea avustuksia tapauskohtaisesti, kuten muutkin yhteisöt.
Mielestäni semmoinen aatteellinen yhteisö, joka ei selviä ilman valtion "raha-automaattia" joutaakin kuprahtaa. Esimerkiksi ammattiliitothan elävät jäseniensä tuella jne.
"Nythän esim. feministinen aloite naisjärjestöjen toiminnan lakisääteisestä toteuttamisesta - ja vaikkapa viime aikainen työryhmämietintö tasa-arvolain soveltamisesta lut. kirkon virkanimityksiinkin jotenkin kertoisi, että feministinen liike eri muodoissaan pitää itseään sellaisena, että se olisi syytä "institutionalisoida" osaksi valtion suorittamaa systeemiä - myös heidän kustannettavakseen ja noudettavakseen, jotka eivät ajattele samalla tavoin. "
Mistä ihmeestä kehittelet näitä harhaisia ajatuksia. Kuten tuolla ylempänä jo kirjoitin, niin jos joku uskonto on nimen omaan valtionuskonto, niin tällöin ko. kirkon voidaan edellyttää noudattavan ko. maan lakeja. Jos ei kerran muita tämä luterilaisen kirkon tasa-arvolain rikkominen ei kiinnosta, niin hyvä että edes feministit ottavat kantaa kirkon laittomuuksiin. Kyse ei siis ole siitä, että feminismi haluttaisiin institutionalisoida vaan siitä, että haluttaisiin myös kirkon noudattavan lakeja.
...se sanoo jo itse alussa, että sen ulkopuolelle rajataan uskonnon harjoittaminen ja uskonnolliset yhteisöt (ja hyvä niin).
Käsittääkseni sitä ei ole vielä tehty oikeudessa selkeäksi, katsotaanko lut. kirkko sellaiseksi (samalla kun se on ed. osa "esivaltaa"), että se olisi lain piirissä vaiko ulkopuolella.
Me voimme esittää tästä näkemyksemme, joka sinulla tuntuu olevan, että koska se on kansankirkko, se olisi lain piirissä tuosta rajauksesta huolimatta osana esivaltaa. Itse en ole asiasta varma, koska lakikäsittelyä tuon asian suhteen ei ole vielä koskaan ollut - vaan kirkko on itse halunnut tulkita ja perustella naispappeutta mm. tasa-arvolain näkökulmasta. (Mikä on sinänsä mielenkiintoinen ajatus uskonnolliselle yhteisölle, että muuttaa Raamatulliseksi katsomaansa näkemystä sekuläärin lain pohjalta).
Eli se on vielä mielipiteen tasolla Suomessa, onko lut. kirkko tasa-arvolain piirissä (tai ortodoksinen... jossa käsittääkseni ei ole vielä naispappeutta). Joka tapauksessa muut uskonnolliset yhteisöt ihan tasa-arvolain itsensäkin mukaan eivät ole sen piirissä, eikä tasa-arvolakia voida niissä käyttää argumenttina vaikkapa hengellisten virkojen hoitajien asettamiseen. (Ts. Suomessa valtio ei voi vaatia muslimiyhteisöä asettamaan naisimaamia, ellei ko. yhteisö itse halua... jne.).
...on jossain määrin institutionalisoituun ismiin, tavallaan "sekulääriin uskontoon" se, että ihan lakisääteisesti jonkun ryhmittymän toimintaa aletaan tukea.
Itse esim. arvostaisin vaikkapa SPR:n tai MLL:n huomattavasti tärkeämmiksi lakisääteisen tuen kohteiksi kuin naisjärjestöt... mutta makunsa kullakin. Kansaltahan tässä ei ole kysytty, kansa vain maksaa :-)
Valtionkirkko on tänä päivänä vähintäänkin hassu asia. Minustakin uskonnolliset yhteisöt ja kirkot saisivat hoitaa rahoituksensa ihan itse.
Samaa mieltä siitäkin, että on varmasti tärkeämpiä rahareikiä kuin kirkko taikka naisjärjestöt. Jos niitä feministejä kerta on niin pirusti niin kai heillä on varaa omat järjestönsä ylläpitää.
...oli se, että miksipä ei naisjärjestöjäkin tuettaisi, kuten monia muitakin puulaakeja.
Mutta se, että tuo tuki olisi oikein lailla automatisoitu, on jotakuinkin omituista... Käsittääkseni lailla ei ole juuri muuta tukea määritelty kuin puoluetuki, joka on katsottu taas demokratian kannalta tärkeäksi...
Naisjärjestöjen laivaseminaareiluja ja lausuntoiluja (tai minna-portaaleja) en oikein kykene näkemään oikein lakisääteisen tuen ansaitsemisen kaliiberissa...