Tiesittekö, että täällä on Jeesukseen uskovia ja he eivät pelkää mitään, eivät siis mitään.
Täällä on myös heitä, jotka ovat eksyksissä ja he pelkäävät, pelkäävät vaikka mitä.
Heille ei ole opetus ollut totuudellista.
Jeesus itse sanoo sanassaan, ÄLKÄÄ PELJÄTKÖ. He, jotka pelkäävät eivät usko.
Epäuskoiset, teidän on aika erottaa uskovaiset ja heidät, jotka luulevat uskovansa ja heidät, jotka on eksytetty ja joita Jeesus on nyt täältä pelastamassa.
Eksytetyt Jumalan lapset, mitä te pelkäätte, tehän olette Voittajassa. Miten te teette Jumalan itsenne kaltaiseksi. Hän on suuri ja kaikki voittava, Hänessä ei ole pelkoa.
Kun te pelkäätte, olette mielikuvituksenne, eli lihanne uhreja. Väärät opettajat ovat opettaneet teidän Jeesukseen uskomisen sijasta uskomaan lihaanne. Ei teidän tule, ettekä saa itseänne suojella, vaan luottakaa Jumalan suojeluun.
Te olette siirretty maailmanvallasta Jumalan vallan alle, telttamajaan, Jeesuksen veren turvaan ja olette Jeesuksen ruumiin jäseniä. Eikö se jo sano teille, että ei ole peljättävää, sillä vastavoima ei Jeesusta uskalla edes lähestyä.
Jos te itseänne suojelette, teille käy huonosti, te lankeatta arvostelemaan ja pelkäämään, milloin mitäkin. Pysykää vapaudessa ja olkaa rohkeat ja täysin pelottomat, sillä teillä on jo suojelus. Saatte keskustella asioista kuin asioista vapaasti ja saatte olla ystäviä kenen kanssa tahansa, sillä teidät suojataan. Pahalla ei ole teihin asiaa. Jumalan sana on vapauttava ja rakastava ja sillä Sanalla teidät on suojattu Jeesuksen veren turvaan. Teissä on neuvonataja ja opas, ette te sitoudu vääryyteen, ette vaikka lähimmäisenne, joka ei ole uskossa, on sitoutunut vääryyteen ja yrittää saada teiltä siunausta siihen, te ette siunaustanne synnille anna. Silti te pysytte tämän lähimmäisen ystävänä, sillä te voitte olla johdattamassa hänet Jeesuksen luokse.
Teille epäuskoiset sanon, että jos te ette nyt pelkääkään, tulee aika jolloin te pelkäätte. Te niitätte kylvönne. Onneksi teillä on vielä tieto missä ette ikinä tule pelkäämään ja se on Jeesus.
Täällä on myös heitä, jotka ovat eksyksissä ja he pelkäävät, pelkäävät vaikka mitä.
Heille ei ole opetus ollut totuudellista.
Jeesus itse sanoo sanassaan, ÄLKÄÄ PELJÄTKÖ. He, jotka pelkäävät eivät usko.
Epäuskoiset, teidän on aika erottaa uskovaiset ja heidät, jotka luulevat uskovansa ja heidät, jotka on eksytetty ja joita Jeesus on nyt täältä pelastamassa.
Eksytetyt Jumalan lapset, mitä te pelkäätte, tehän olette Voittajassa. Miten te teette Jumalan itsenne kaltaiseksi. Hän on suuri ja kaikki voittava, Hänessä ei ole pelkoa.
Kun te pelkäätte, olette mielikuvituksenne, eli lihanne uhreja. Väärät opettajat ovat opettaneet teidän Jeesukseen uskomisen sijasta uskomaan lihaanne. Ei teidän tule, ettekä saa itseänne suojella, vaan luottakaa Jumalan suojeluun.
Te olette siirretty maailmanvallasta Jumalan vallan alle, telttamajaan, Jeesuksen veren turvaan ja olette Jeesuksen ruumiin jäseniä. Eikö se jo sano teille, että ei ole peljättävää, sillä vastavoima ei Jeesusta uskalla edes lähestyä.
Jos te itseänne suojelette, teille käy huonosti, te lankeatta arvostelemaan ja pelkäämään, milloin mitäkin. Pysykää vapaudessa ja olkaa rohkeat ja täysin pelottomat, sillä teillä on jo suojelus. Saatte keskustella asioista kuin asioista vapaasti ja saatte olla ystäviä kenen kanssa tahansa, sillä teidät suojataan. Pahalla ei ole teihin asiaa. Jumalan sana on vapauttava ja rakastava ja sillä Sanalla teidät on suojattu Jeesuksen veren turvaan. Teissä on neuvonataja ja opas, ette te sitoudu vääryyteen, ette vaikka lähimmäisenne, joka ei ole uskossa, on sitoutunut vääryyteen ja yrittää saada teiltä siunausta siihen, te ette siunaustanne synnille anna. Silti te pysytte tämän lähimmäisen ystävänä, sillä te voitte olla johdattamassa hänet Jeesuksen luokse.
Teille epäuskoiset sanon, että jos te ette nyt pelkääkään, tulee aika jolloin te pelkäätte. Te niitätte kylvönne. Onneksi teillä on vielä tieto missä ette ikinä tule pelkäämään ja se on Jeesus.
Vastaukset 35
Vanhimmat
1. Joh. 4:17
Jumalan rakkaus on saavuttanut meissä täyttymyksensä, kun me tuomion päivänä astumme rohkeasti esiin. Sellainen kuin Jeesus on, sellaisia olemme mekin tässä maailmassa. Pelkoa ei rakkaudessa ole, [1. Joh. 2:28, 3:21; Jaak. 2:13]
"pelottomuus" ilmenee?
Uskovaiset esimerkiksi:
- ottavat kotivakuutuksen
- autovakuutuksen
- henkivakuutuksen
- hakeutuvat suojaan ukkosella
- pelkäävät lintuinfluenssaa
- pelkäävät ydin- ja muita katastrofeja
Tuossa muutama esimerkki. Voitteko tosiaan väittää, ettei teistä ylivoimaisesti suurin osa olisi aivan tavallisia ihmisiä, jotka pelkäävät samoja asioita kuin ns. epäuskoiset?
Jos luottaisitte jumalaanne, niin miksi sitten epäilette hänen suojaavaa vaikutustaan? Miksi pelkäätte varkaita, auto-onnettomuutta, tapaturmia, tauteja?
Arvaan, että selityksiä kyllä löytyy. Onhan uskovaiset tunnetusti mestariselittäjiä. Ja pakko heidän on olla, koska he uskovat henkiolentoon, jota kukaan ei ole koskaan nähnyt.
Älkää siis uskovaiset peljätkö, olkaa muuten vaan tosi varovaisia, jos jumala sattuisi olemaan muissa hommeleissa, eikä häneltä nyt sattuisi riittämään aikaa teidän pikku ongelmillenne.
Munakasta Vappua toivottelen kaikille uskovaisille.
nyhtäsit. Sitä kuules sanotaan viisaudeksi ja varautumiseksi pahan ja onnettomuuden varalta. Vaikka mulla on mm. kotivakuutus niin en todellakaan elä missään pelon ilmapiirissä vaan se on laskelmoitua viisautta, että onnettomuuden sattuessa ei jää puille paljaille. Myös en sanoisi peloksi sitäkään jos suojautuu joltain joka voisi tappaa ihmisen. Sitäkin sanotaan itsesuojeluvaistoksi.
vielä etten jaksa pelätä mitään ydinkatastrofeja enkä lintuinfluenssaa. Sitä jos lähtö tulee niin tietää että taivaaseen pääsee. Se voisi olla kuin lottovoitto jos taivaaseen pääsis sinne onnelaan. Kyllä olen havainnut, että keskimäärin suuresti pelkää ne jotka eivät voi turvata Jumalaan. Monet ateistitkin pelkäävät melkein sairaanloisesti ja vainoharhaisesti asioihin mitkä eivät monelle edes juolahtais mieleen.
väittäisin vielä, että uskovaiset, varsinkin lahkolaiset pelkäävät esimerkiksi kuolemaa huomattavasti enemmän kuin me tavikset.
Perusteluni:
Lahkolaisia pelotellaan jatkuvasti ns. taivaspaikan menetyksellä, jos lankeavat syntiin. Ja koska syntikäsite on tarkoituksella epämääräinen, niin uskovainen ei koskaan varmuudella voi tietää, joutuuko ns. taivaaseen vai ns. helvettiin.
Sivumennen sanoen, tuo em. on uskonnollisten johtajien verraton keino pitää väkensä ruodussa.
Me tavikset, eiuskovaiset sen sijaan emme pelkää taivasosuuden menetystä, koska emme usko jumalaan emmekä niin ollen taivaaseen/helvettiin.
Siis, yksi pelon aihe vähemmän.
On pötypuhetta, että uskovaiset pelkäisivät vähemmän: heillä on ainakin yksi pelon aihe enemmän.
Tai itse asiassa kaksi. Pienestä pitäen manipuloidut uskovaiset pelkäävät kuollakseen, että seurakuntansa heitää hänet ulos.
Noitahan on kuultu.
Aloituksen aihe oli kyllä pelko ja se, miten uskovaisen ei tarvitse pelätä.
Itse siis todistit, että uskovaiset pelkäävät ihan samoja asioita kuin me tavikset.
kuolemanpelko seurakunnasta erottamisen pelko synninpelko
haluut asian nähdä. Itse en kyllä samalla tavoin näkis asiaa.
Minulla ei ainakaan ole mitään vakuutuksia paitsi autossa pakollinen.
Jos Herra ei huonetta rakenna niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät ja jos Herra ei Suomea varjele niin turhaan armeija valvoo.
Ukkosesta tuli mieleeni, että kun Uudenkaupungin edustalla ukkonen iski rajusti veteen (kalojakin lensi ilmassa) niin lähdin soutelemaan kaverini kanssa. Pidämme ukonilmasta.
En nyt neuvo muita tekemään samoin, mutta mitä sitä ukkosta tai katastrofeja pelkäämään. Jumala hallitsee kaiken aikaa. Uskovaiselle kuolema on jännittävä kokemus ja kun kaikki jää tänne kuitenkin, niin mitä niistä huolehtimaan.
Jumala myös varjelee. Jätin Lohjan keskustassa auton katolle lompakkoni ja vasta kahden tunnin päästä huomasin sen puuttuvan. Palasin autolle kun luulin sen jääneen hansikaslokeroon, mutta kas, se oli yhä auton katolla ja näkyi jo 200 metrin päähän. Toinen hauska tapaus sattui, kun eräs minulle aivan tuntematon nuori mies oli käynyt kodissani varkaissa (ovet jäävät usein auki) ja hän tuli kauppaamaan varastamiaan tavaroita minulle erääseen baariin, jossa olin syömässä.
Elämä on täynnä pieniä ihmeitä, kunhan vain näemme ne.
suinkaan käske meidän tyhmiä olla näissä asioissa.
Ja terveellisellä pohjalla asioita katsellessaan kukin tietää varautua ennakolta mahdolliseen vaaraan.
Niin että tavallisia ihmisiähän me olemme armahdettuina Jumalan lapsina.
Viinatonta Vappua vaan sulle! Iloitse sensijaan Herrastamme Kristuksesta Jeesuksesta! ;)
Jaa tuo lompakkojuttu siis oli jotenkin muka sidoksissa Jumalaan? Hohohohoh! Minulle on sattunut vastaava, enkä ole uskovainen lainkaan. Se kai sitten atrkoittaa ainakin sitä, että Jumala huolehtii myös minusta eikä vain jukasta, jolla on ruuveissaan sukisasento päällä.
Joka on päässyt Jeesuksen tuntemaan ei pelkää kuolemaa tipan tippaa. Olen saanut sen kokea ja ihmetellä, sitä valtavaa rauhaa, mikä oli siinä, kun kuolema odotti minua. Se rauha oli niin suuri, että siitä saivat muutkin osansa ja ihmettelivät jälkeenpäin, että miten oli mahdollista, että olin niin tasapainoinen ja peloton siinä tilanteessa ja että se tasapainoisuuteni ja pelottomuuteni antoi heillekin voimaa. Siinä totetui yksi Jeesuksen lupauksista, "Rauhan minä jätän teille, minun rauhani", se on niin ylitse ymmärryksen käyvä, että se pitää itse kokea ennen kuin sitä voi käsittää.
Ei tulisi mielenkään pelätä sitä, että ei ole valmista taivaspaikkaa. Se on jo valmistettu, Jeesushan lupasi sen meille.
Jos et tunne Sanaa, ja sen myötä Jeesusta, olet aivan ulkopuolinen Jumalan valtakunnan asioista. Tuo kirjoituksesi osoittaa, että et todella tunne Jumalaa.
ja Hän opastaa oikeat toiminnat. Ei Hän käske meidän olla uhkarohkeita, mutta ei Hän käske meidän mitään peljätäkkään.
Minä olen ratkaisuissani hyvin rohkea, mutta aina pyydän siunauksen niihin Jeesukselta.
Koska olen rohkea, olen joutunut kokemaan Hänen erikoisvarjelustaan.
Olipa kerran tilanne, että olisin mennyt erääseen paikkaan, niin Hän melkeinpä vangitsi minut kotiini, en yksinkertaisesti päässyt lähtemään. Se oli ihmeellinen tilanne. Eipä mennyt kauaa aikaa, kun sain tietää syyn, miksi Hän ei minua päästänyt sinne.
ette tunne sinäkään. Vai oletteko tavanneet.
Sikäli kun olen ymmärtänyt oikein, uskovainen voi aivan hyvin menettää tuon taivaspaikkansa, jos tekee syntiä. Eikö niin, että jos on tehnyt syntiä eikä kerkeä katumaan (vai oliko se:uskomaan syntejään anteeksi), niin joutuu helvettiin?
Ei kai sitä taivaaseen pääse pelkästään sen perusteella, että kuuluu helluntailaisiin tai jehoviin tai mormoneihin? Vai onko taivaspaikka jonkinlainen jäsenetu?
huomioon sitä, että kaikki hyvä, mikä tapahtuu uskovaiselle, johtuu jumalasta. Sensijaan hyvå onni ei uskovaiselle johtuu vaan tuurista.
Siinä on vissi ero.
Uskikset nyt ovat niin älyttömän naivia porukkaa.
raitis.
Kaikki ei uskovaiset eivät ole juoppoja, avionrikkojia, rikollisia, sivistymättömiä, kiroilijoita, ym. paheellisia. Meissä on joukossa aina joku ihan tavallinenkin ihminen, joka elää tasaista, rehellistä ja vähän tylsää elämään. Melkei kuin uskovaiset: ei vaan usko.
Älä vedä vappusimaa väärään kurkkuun.
kondiksessa sun kohdallasi..
Ja ei kun vaan siunattua vappua sulle! ;)
edes käymässäkään, kun puuttuu hiivat ja sitruunat yms. hörtö, mitä simaan laitetaan.. ;)
Olisin ehkä sanonut tai muotoillut jotain toisin, mutta hyvin ja rohkaisevasti toit asian esille. Joku on laskenut, että Raamatussa Jumala sanoo 365 kertaa "älä pelkää".
Jouduin kerran kovan hyökkäyksen kohteeksi ja terveyteni ja henkeni oli uhattuna. Noin viikon ajan rukoilin armoa Herralta (en edes syönyt enkä uskaltanut liikkua), mutta sitten rukoillessani minulle sanottiin: "Minä olen Herra, Jumala, Kaikkivaltias". Saman tein kaikki pelko katosi ja vihamiehistäni oli tullut "hyttysen kaltaisia, jotka voisin helposti hätistää". Lähdin liikkeelle ja kaksi pahinta ahdistajaani tuli vastaan. Kumpikin siirtyi tieltäni päät painuksissa ja mitään sanomatta. Herran majesteettinen läsnäolo oli mukana ja tiesin olevani turvassa. Myöhemmin toinen uhkaajistani tuli uskoon vankilassa. En tiedä vaikka toinenkin olisi tullut, mutta tältä ensiksi mainitulta sain kirjeen, jossa hän pyysi anteeksi tekojaan ja rukoilemaan puolestaan.
Älkää peljätkö!
kun rukoukseen "vastataan" (onnekas sattuma), niin se on ilman muuta jumalan töitä.
Mutta kun sattuu vaikka liikenneonnettomuus, niin se on vaan onnettomien olosuhteiden ansiota.
Kummallista tuo usko.
Olen vakavan liikenneonnettomuuden uhri (humalainen ajoi päälle) ja minut on leikattu 7 kertaa. Mutta Jumalan kädestä sen olen ottanut ja kyllä Hän todellakin hallitsee. En antaisi miljoonastakaan eurosta tätä onnettomuuden tuomaa kokemusta pois. Näin se on. Meidän tulee nähdä tapahtumissamme Jumalan käsi. Ei tipu lintukaan maahan Hänen sallimattaan.
olet jo kasvatettettu uskossasi suureksi. Aamulla, kun sain kehotuksen työni lomassa kirjoittaa tuon viestin, Jeesus ilmoitti, että sinä Jukka jatkat sitä. Kiitos Herralle.
Minäkään en pelkää ihan mitään. Minutkin Jeesus on täysin vapauttanut peloista ja kasvattanut rohkeaksi ja uskossa varmaksi.
Kiitos sinulle soturi. Usein löydän sinut täältä ja aina emme ole aivan yksimielisiä, sillä jotkut asiat ovat sinulle kirkkaampia kuin minulle ja toiset asiat ovat minulle kirkastettu enemmän kuin sinulle, mutta matkaamme samaan suuntaan.
niin kuinka monta kaltaistasi "vahvauskoista" löytyy seurakunnastasi?
Ja kummallista on, että kun kysyy uskovaisilta, miksi he eivät mene puun alle sadetta pitämään ukkosella, niin he vastaavat, että sehän on onnettomuuden etsimistä. Eivät siis luota luojansa suojelukseen.
Tein tuossa puutöitä. Jos veistäisin puukolla sormeeni, niin sanoisitko syyn olevan jumala, joka rankaisee minua epäuskostani vai pelkkä vahinko?
Em. kappale oli johdanto seuraavaan. Todennäköisesti uskovaisille ja eiuskovaisille sattuu tilastollisesti sama määrä onnettomuuksia ja tapaturmia.
Onko mielestäsi eroa uskovan ja eiuskovan välillä sillä, mikä/kuka tapaturman aiheuttaa.
Eikös olisi epäoikeudenmukaista, jos sinun jumalasi vainoaisi minua eiuskovaista tapaturmilla ja onnettomuuksilla? Minähän ole pirun karjaa.
puhut takuuvarmasti lämpimikseksi (noin hienovaraisesti sanottuna). Ei kannattaisi liioitella, jos haluaa säilyttää uskottavuutensa.
"En antaisi miljoonastakaan eurosta tätä onnettomuuden tuomaa kokemusta pois. Näin se on. "
oletko todella valintasi tehnyt.
"Vaikka tuhat kaatuisi oikealta puoleltani ja kymmenen tuhatta vasemmalta puoleltani, en minä mitään pelkäisi, sillä Jumala on kanssani."
"Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en minä mitään pelkää, sillä Jumala on kanssani."
että ihminen on oletuksena "ei uskova". Siis uskovaiset tekevät oletuksesta poikkeavan valinnan, emme me. Minä olen siis sitä, miksi olen syntynyt.
Eikä minulla tietääkseni ole mitään tekemistä pirun aikä muunkaan taruolennon kanssa, mutta sanoinpaan vaan teitä uskovaisia miellyttääkseni. :)
Sinusta Jumala siis aiheuttaa myös pahaa? Tuo on muuten aika outo oppi muka kristityltä... No, taisit koloauttaa pääsi pahastikin?
järkeillä ihmisen tunneälyä. Se vain ei riitä, sillä se ei auta sinua omakohtaisessa hädässä. Olen kokenut sen. Olen aika hyvällä älyllä varustettu, opinnotkin olivat aina siellä yläkantissa, eli parhaimmistossa. Mutta apua en kyennyt istelleni älykkyydellä antamaan, kun hädän päivä koitti, mutta avun sain Jeesukselta ja se oli täydellinen apu.
Kukaan ei halua ketään pelotella, mutta, jos pelko tulee totuudesta, on mahdollista, että se pelko tulee hyödyksi.
Me olemme vain hetken täällä. Sinä aikana valinta on tehtävä. Jokaiseen meihin on asetettu tieto Jumalasta, mutta monet haluavat sen tiedon kiertää tavalla tai toisella.
Sinä, Kadun-nainen, kuljet järkeilemässä, mutta sinussa on se hyvä, että sinussa on aitoa etsijää. Rukoilen puolestasi, sillä odotan innolla, että saamme kotimaassa jutella ja viettää aikaamme yhdessäkin. En salli sinun menevät muualle.
hautausmaata. Siellä ei kyllä juuri jutella. Tietääkseni.
Minäkin voin todistaa sinulle, minä olen kokenut myöskin kolari, minua varmsti suututti se kun, se ihminen joka juoksi minua päin, sain aivotärähdyksen. Polisi kuulusteluissa, hän valehteli. monet variot alkoi siitä, minä kannoin vihaa, tätä ihmistä kohtaan. Mutta kun, ajattelin Jeesusta kantaisiko hän vihaa, sitä Hän ei tee, olen antanut hänelle anteksi. Tervehdimme toisiamme. Olen Herralle kiitollinen, että hän kasvatti minua anteeksi antoon. Silloin pelksin, mutta tunsin Jeesuksen läheisyyden, ja tiesin olevani turvassa. Jos Jeesus olisi päättänyt ottaa, minut kotiin olisin siihen täysin valmis. En pelkää kuolemaa, turvaan Jeesukseen kuin pikku lapsi. Joka aamu kun herään sanon Jeesukselle, johdata askeleitani. Ilolla ja innolla menen niihin tehtävii minne. Herra johdattaa, ilman pelkoa, vapautueena siitä että olen Hänen telttamajassaan. Jeesus voitti pelon ja antoi valon. Jaan sitä valoa mitä minussa on, Jeesukselle kuniaksi, toivon tapaavani kotona mahdollisimman monta, jotka ovat vpautuneet pelosta. Ja ovat ilon täyttämiä Jeesuksen seurassa.Minilla on ollut elämäni aikana, todellisia pelko tilanteita on jopa, hekeä uhattu. Jos Jeesus ei olisi ollut rinnallani, en olisi jaksanut näitä koettelemuksia. Jeesus on aina antanut voiman vaikka tilanne on ollut pelottava.olen kokenut paljon mutta, silti en ole hylännyt Jeesusta, en kieltänyt hänen nimeään. Sempä tähden olen lujasti juurtunut, Jeesukseen eikä mikään voi meidän väliimme tulla rohkeutta joilla on pelkoja.
e olemme kalliisi lunastetut.
etkä sinäkään jää hautaan. Nyt on menossa jo viimeinen päivä ja taivaan valtakunnassa tapahtuu, toiset saavat mennä oikealla puolelle ja toisten on mentävä vasemmalle. Kirjat ova avoinna.
Hätä on yleinen yhteyskutsu jumalalle, mutta en opi tuntemaan jumalaa hädän, pelon tai ihmeiden kautta.
Osaan kyllä eksyä ja suunnistaa ja kokenut ihmeparannuksen, mutta aivokapasiteetti raamatun totuuksille on liian pieni, vaikka yritän laajentaa tietoisuutta aika ajoin. jumaluus asuu meissä jollakin muotoa ja uskoisin että se näkyy ihmisessä pyrkimyksenä rauhaan ja hyvyyteen.
suuria totuuksia vältän.
Olet kovia kokenut ja hienoa kun tulet rehellisesti ulos. Arvostan kirjoituksesi
korkealle tasolle, vaikka siinä on virheitä siitä huokuu tasapaino, mikä meidän elämässä on kaikkein tärkeintä. Kiitos!
Minunkin elämäni oli aivan parhaimmillaan, kun sain kutsun ja vastasin siihen. Ei ollut hätää eikä pelkoa ja siksi ymmärrä sinua.
Olet kokenut varmasti paljon. Se huokuu sinuta ja senkin ihmeparanemisen olet saanut kokea. En oikein osaa sanota tuohon mitään, kun sanot, että et jaksa uskoa Raamattuun.
Minulle Raamattu on ainoa opas ja sen takia olen saanut pysyä voittovoimassa ja vapaana.
Minä taasen en pysty kovinkaan paljon ottamaan ihmisten kautta tullutta opetusta vastaan, koska olen joutunut koko uskossa oloni ajan toteamaan, että me ihmiset olemme aikamoisen vajavaisi, ja paraskin uskovainen voi toisinaan olla vähän harhassa, ei siis keskitiellä.
Minulla on kyllä ihania uskon ystäviä joiden kanssa saan Sanaa lukemalla kehittyä. Tämä yhteisö, johon Jeesus minut johdatti on sellainen, että kukaan ei ole tietävinään kaikkea, vaan yhdessä etsimme totuutta. Olemme siinä mielessä erittäin vahva yhteisö, että olemme saaneet monia armolahjoja ja meillä on keskinäinen rakkaus ja vaikka olemme kokoontuneet 20 vuotta ei meidän välillemme ole syntynyt koskaan riitaa.
Meillä on vain Jeesus päänä, ei kukaan ihminen ja ehkä se on pelastanut meidät riidoilta ja olemme saaneet rakastaa toisiamme ilman minkäänlaista säröä.
On totta, että kaikissa meissä on jo valmiina Jumalan tietous ja monet pysyvät hyvää etsivinä koko elämänsä ajan.
Kunpa voisinkin sanoa sinulle hyvällä omalla tunnolla, että jatka vain tuolla tavalla eteenpäin, mutta minä en voi, koska minulle on tieto annettu Jeesuksen armotyöstä ja sen kautta saatavasta pelastuksesta.
Siitä kuitenkin olen varma, että Jeesus tuntee sinut. Jumala tuntee edeltä omansa ja he saavat kokea toisinaan sen takia ihmeitä.
Minä suljen sinut Jeesukseen ja olen luottavainen. Sinulle oikein mielenkiintoista kevättä ja kesää ja lue joskus Raamattu, jospa se kuitenkin antaisi sinulle uutta. Siellä olevat lupaukset toimivat, olen saanut sen kokea.
Minä olen saanut tasapainoisen ja onnellisen elämän, mutta se on yksin Jeesuksen ansiota. Hän on johdattanut ja minä olen uskonut.
Kaiken aikaa olen kehittynyt Hänessä ja yhä vähemmälle on omatahtoni jäänyt, en enää ole niin kamalan syntinen kuin olin silloin kauan sitten, kun Herra minut yhteyteensä kutsui. Kehitys jatkuu.
se on sinun mielestäsi?
Etkö rehellisesti sanoen pelkää mitään?
Milloin olet pelännyt viimeksi?
Mitä silloin pelkäsit?
Luulenpa, että olet haukannut liian ison palan..