Ainoastaan Vappujutuille :)
¨
Panehan parastasi.
¨
Panehan parastasi.
Palstan Vappupamaus
Vappulehti ilmestyy tässä
7579
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
tähän hätiin ei voi panna mitään! mutta mistä oli kysymys!
Vappulehdet ovat ihan yliarvostettuja ihan niinkuin kaikki muukin vappukrääsä.
Det kunde vara upp till 20 minusgrader i teatersalongen på vintern så inte undra på att Caisa blev berömd med sin punsch. Caisa hade förståelse för den tidens studenter, som var ivriga teaterbesökare men ofta inte hade pengar nog att betala den dryckjom som inmundigades. Caisa var född den 1 maj. Studenterna gillade sin mamsell så mycket att firandet av Caisas födelsedag blev en tradition. Så uppstod firandet av Walborg, ursprunligen ett firande av Caisa.
Caisa hämtade sitt vatten till bufetten från den allmänna brunnen som då fanns där Svenska teatern nu står.
Slasket igen hamnade i Esplanaden. I mamsell Caisas krog fick man röka cigarrer men inte på teatern eller i teaterkorridorerna.
Läs mera om mamsell Caisa på finska under:
http://www.saunalahti.fi/rog/ravintolateatteri2.htm
eller på svenska under adress:
http://www.saunalahti.fi/rog/ravintolateatteri.htm
Magnus Rögård Nurmijärvi
samaa!
Sen ajan ylioppilaat olivat innokkaita teatterivieraita, mutta köyhiä. Caisassa heillä oli ystävä. Caisa antoi monen sen ajan aikalaisen syödä ja juoda velaksi, jonka takaisinperintä Caisalta usein unohtui. Mamsellista tuli suosittu, peräti niin suosittu, että sen ajan ylioppilaat alkoivat viettää mamselli Caisan syntymäpäiviä. Caisan syntymäpäivä oli 1. toukokuuta. Näin syntyi Suomessa Vapun, tai oikeastaan Caisan, vietto. Caisan puhvetin vedet tuotiin vesikelkalla kaupungin kaivosta, nykyisen Svenska teatterin vierestä. Puhvetin likaämpärit tyhjennettiin Esplanadi-puistoon. Caisan kapakassa sai polttaa sikareita, mutta ei teatterisalissa eikä teatterikäytävillä.
Lue lisää suomeksi osoitteessa:
http://www.saunalahti.fi/rog/ravintolateatteri2.htm
tai ruotsiksi osoitteessa:
http://www.saunalahti.fi/rog/ravintolateatteri.htm
Magnus Rögård Nurmijärvi
Catharina (Caisa) Wahllund, 1800-luvun alun teatterikrouvin mamselli, on suomalaisen kulinaarisen kapakkakulttuurin äiti. Keisari Aleksanteri I myös toivoi saavansa, ja sai , nimittäessään vuonna 1812 Helsingin Suomen pääkaupungiksi, kunnollisen teatterin. Carl Ludvik Engeliä kutsuttiin teatteritalon arkkitehdiksi. Puinen teatteri, joka oli uusklassista tyyliä pystytettiin nykyisen Eino Leinon patsaan viereen, Eino Leinokin tunnettiin hyvän ruoan ja varsinkin juoman ystävänä. Teatteri vihittiin käyttöön 9 maaliskuuta 1827. Teatteri osoittautui kuitenkin lämmityksen suhteen epäonnistuneeksi. Asia yritettiin jälkeenpäin korjata asentamalla 5 vuotta vihkimisen jälkeen kaakeliuunit teatterisalin käytäville.
Kaakeliuunit eivät kuitenkaan toimineet tyydyttävästi, teatterisalissa saattoi talvella olla peräti -20°C pakkasta. Näissä olosuhteissa kävi Caisa Wahllundin lämmin punssi hyvin kaupaksi. Caisa tarjosi teatterin väliajalla öljylamppujen loisteessa punssin lisäksi ruokaa puhvetistaan. Sen ajan ylioppilaat olivat innokkaita teatterivieraita, mutta köyhiä. Caisassa heillä oli ystävä. Caisa antoi monen sen ajan aikalaisen syödä ja juoda velaksi, jonka takaisinperintä Caisalta usein unohtui. Mamsellista tuli suosittu, peräti niin suosittu, että sen ajan ylioppilaat alkoivat viettää mamselli Caisan syntymäpäiviä. Caisan syntymäpäivä oli 1. toukokuuta. Näin syntyi Suomessa Vapun, tai oikeastaan Caisan, vietto. Caisan puhvetin vedet tuotiin vesikelkalla kaupungin kaivosta, nykyisen Svenska teatterin vierestä. Puhvetin likaämpärit tyhjennettiin Esplanadi-puistoon. Caisan kapakassa sai polttaa sikareita, mutta ei teatterisalissa eikä teatterikäytävillä. Joulukuussa 1829 jäi 3 ylioppilasta kiinni sikarinpoltosta teatterikäytävällä. Tupakanpoltosta tehtiin ilmoitus Uudenmaan ja Hämeen läänin hyvämaineiselle herralle Carl Klick:lle. Mamselli Caisalla oli samat huolet kuten tämän päivän kapakoitsijoillakin, "TUPAKANPOLTTO". Oliko se tupakanpoltto tai liiaksi nauttineet "teatterin ystävät", mikä sai Caisan rakentamaan uuden ravintolan kuolinpesä Edbomin tontille Töölönlahden rantaan. Myös tämän lasiverannoilla varustetun paviljongin piirsi Carl Ludvik Engel. Tämäkään ei riittänyt mamsellille, vaan kaksi vuotta myöhemmin eli vuonna 1839, vihittiin uusi ns. meripaviljonki, myös Engelin piirtämänä, käyttöön. Ylioppilaat olivat innoissaan ja samana vuonna, vappuna 1839 he lauloivat serenadin 68-vuotiaalle mamsellille, uuden paviljongin lasiverannalla. Vuotta voidaan pitää vapun vieton synnyinvuotena. Ylioppilaiden tapa juhlia Caisan syntymäpäivää oli saanut vakituiset muodot. Koko kapakka-alue tunnetaan tänään Caisan mukaan Kaisaniemenä. Engelin teatteri pysyi kylmänä vaikka kaakeliuunimuurari Andsten oli haettu Tukholmasta vuonna 1834 korjaamaan uunit. Helmikuussa 1845 kirjoitti Zacharias Topelius, Helsingfors Tidningarin, päätoimittaja seuraavasti, kun juuri uusi kiertävä teatteri oli saapunut kaupunkiin. "Toivomme uudelle ryhmälle ja sen katsojille lämmintä mieltä, koska helsinkiläinen taide-elämä on jäässä, mittari osoittaa teatterisalissa -25°C".
Lue lisää:
http://www.saunalahti.fi/rog/ravintolateatteri2.htm
Magnus Rögård Nurmijärvi
Magnus Rögård Nurmijärvi
Eilen ajo yks mopo meijjän ohi, en kerinnä nähä kuka se olj...näätti olevan mänössä hakemmaan vappuevästä, olj kööttänä maetokärryt mopon perrään..siitä arvelin..
Tänä uamuna on ollu hiljasemppoo, vaen jos se moppoilija eelen olj, nuapurin Eenokki - niiku eppäilen, iltapäevällä voip olla vähä vilikkaamppoo - ylleesä se tulloo sen simapullosa kanssa vongalle...
Voan - jos se Eenokin eukko suoap köötettyy sen serpettilöillä kiikun jalakkaa, sillon ee aata meikälääsenkkää kun kekssii muuta viihykettä - laskkee vaekka liikennettä...
Soromnoo ja antosia Vappuja vuan...