Helluntailaisuus käsittääkseni on se protestanttisista herätysliikkeistä, joka eniten puhuu demoneista. Korjatkaa, jos olen väärässä.
Demonihan tarkoittaa Raamatun mukaan pahaa henkeä; Pyhää Kolmiyhteistä ja Kristusta vastustavaa henkeä, joka voi ottaa ihmisen haltuunsa, tietyllä tavalla syrjäyttää ihmisen normaalin tajunnantilan ja miehittää hänet pahoilla ajatuksilla ja teoilla. Ei vain psykologisesti ajateltuna, vaan myös konkreettisesti.
Minä uskon, että demoneja on olemassa, ja että ne voivat vaikuttaa ihmisiin. Uskon myös, että Jeesus Kristus ja hänen nimensä ovat demoneja voimakkaampi mahti. Miten te uskotte tästä asiasta?
Demonihan tarkoittaa Raamatun mukaan pahaa henkeä; Pyhää Kolmiyhteistä ja Kristusta vastustavaa henkeä, joka voi ottaa ihmisen haltuunsa, tietyllä tavalla syrjäyttää ihmisen normaalin tajunnantilan ja miehittää hänet pahoilla ajatuksilla ja teoilla. Ei vain psykologisesti ajateltuna, vaan myös konkreettisesti.
Minä uskon, että demoneja on olemassa, ja että ne voivat vaikuttaa ihmisiin. Uskon myös, että Jeesus Kristus ja hänen nimensä ovat demoneja voimakkaampi mahti. Miten te uskotte tästä asiasta?
Vastaukset 38
Vanhimmat
Mielestäni olet aivan oikeassa yleisesti demoniasiassa
Kirjoittanut: ei hellari 28.4.2006 klo 22.11
tuo vain, puhuvatko hellarit demoneista normaali seurakuntaelämässsään, en ole kuullut asiasta enempää kuin raamatun opetuksessa tulee esille jos sanankohta käsittelee asiaa ja demoneiden kanssa puuhastelevia on vain ne, jotka sielunhoidossa tai alttaripalveluksessa ajavat niitä ulos tai vapauttavat kahleista ihmisiä. Sivullinen ei sitä monesti huomaa, enkä tiedä kuinka yleistä se on koko liikkeen kannalta. Pikemminkin julistus keskittyy Kristukseen ja hänen armoonsa enemmän.
Poistin tekstini ja kirjoitin uuden, koska huomasin, että siinä oli virhe.
Saataahan olla, etä todellisuuteen kuuluu ihmisistä riippumattomia "henkiolentoja": saattaa olla myös, että joko yksilön oma tai hänen sidosryhmänsä kollektiivinen usko "luo" hänen mieleensä sellaiset rakenteet, jotka ilmenevät hänen ajatus- ja jopa kokemusmaailmassaan ikäänkuin kokijasta itsestään irrallisina demoneina. Tällöin demonit olisivat niihin uskovan oman mielen tuote.
Ihmisen ali- eli piilotajunnasta tiedetään kai suhteellisen vähän, puhumattakaan mahdollisesta kollektiivisesta piilotajunnasta (jonka olemassalostakaan ei kai edes olla täysin yksimielisiä).
on matkan varrella sieltä täältä tarttunut. Jung lienee todella askarrellut kollektiivisen tajunnan ja piilotajunnan parissa kuin myös arkkityyppien. Täsmällisesti en tarkoita kuitenkaan nimenomaisesti juuri näitä vaikka mielteeni liikkuvatkin vähän samalla tuntemattoman alueella.
Carl Gustav Jungin teoriat ns. 'kollektiivisesta alitajunnasta' ja arkkityypeistä ovat äärimmäisen kiinnostavia. Mutta: Uskotko SINÄ persoonalliseen Pahaan?
"Uskotko SINÄ persoonalliseen Pahaan?"
Minä uskon Jeesukseen.
Jungistakin jotain tiedän ja Pahan olemassaolosta.
Mutta en minä siihen usko. Se valehtelee.
tullut tuotakaan aihetta ajatelleeksi kummoisesti, enkö ole siitä juuri kuullut puhuttavan omissa piireissäni ennen näitä päiviä ja tätä palstaa. nykyään yltiökarismaatikot ovat kovasti innostuneet demoneista ja kaipa niitä sellaisia demon-intomielisiä on aina ollut eri seurakuntien piireissä.
taitaa raamattu puhua demoneista siinä yhteydessä, jossa Jeesus hurautti sikalauman alas järveen...eipä tässä nyt tämän enempää jaksa riivaajiin paneutua raskaan työviikon jälkeen. autuasta yötä kaikille lukijoille!
kuin Jumalakaan ja hänen Pyhä Henkensä, ehkä sienestys kuitenkin... mitä on yltiökarismaatikot ja missä ne niitä demoneja hyyssää, olis kiva nähdä, kerrotko tarkemmin tästä ilmiöstä, tode?
eikä kiinnosta uskon sanalaisten yltiöpäinen demonien metsästys.
raamattu sen sijaan kiinnostaa.
on vain vihaa joitain ihmisiä kohtaan, joita panetteletyltiö karismaatikoiksi, eikö se ole väärin? vastaatko myös kysymykseen keitä he ovat? miten sinun uskosi on parempi kuin muiden, kun lankeat alkeellisessa muiden rakastamiskäskyssä, jonka Jeesus on antanut? tietenkin vaikenet taas ja menet muualle panetteluasi levittämään, tapasi mukaan?
varmaan pitää paikkansa.
Oman hellarihistoriani aikana demoneit ovet olleet paljonkin tapetilla.
Tosin viime vuosina se ei ole ehkä ollut niinkään muodissa.
Mutta vielä - 90 alussa jopa lääkiksessä opiskelevat hellarinuorikandit ajoivat ulos riivajia omissa sisäpiirin rukouspiireissään.
koko demoniasia. Tavallisia ihmisiä ei demonit riivaa.
Ihmisen omasta päästä nämä pahat henget kumpuavat, fantasiaa, mielikuvitusta.
Ei ole olemassa mitään yliluonnollisia ilmiöitä.
hengellisissä asioissa, suosittelen sinulle:
http://www.arkki.org/index.php?menu=arkki&page=uskoontulo
enkä saatanaa ja hellarit ne vasta demoneja ovat siis ihmisdemoneja.
hengellisistä asioista ei voi kinata mutta tosiasioista voi.
Mielestäni demonit ovat paholaisen käsikassaroita.Et voi väittää ettei maailmassa olisi pahaa ja hyvää.Sen huomaa uskotonkin.Paha voi esiintyä niin monenlaisessa olomuodossa.Niinkuin Sana sanoo;pukeutuu jopa valkeuden enkelin "vaatteisiin".Tuntuu että demonit on helppo tunnistaa,mutta entä nämä muut?
Demoneja on olemassa, ja Jeesus Kristus on totisesti niitä vahvempi.
Itse olin joskus vuosia sitten hyvin kiinnostunut okkultismista yms. ja demonit vaikuttivat tuolloin elämässäni. Onneksi Jeesus vapautti minut.
eli irtaannuin ruumista,halusin pois ja kysyin jälkikäteen tästä häneltä ja vastasi että demoni,piru.
Sen jälkeen en kyllä lennelly,koska todellakin halusinkin pois lentelemästä,tämän jälkeen ei ole näin käynnyt.
Kyllä se näin on että helluntalaisilla eniten demoneita ja pahoja henkiä.
Itse en ole helluntalainen,en kuulu mihinkään,mutta uskon kylläkin.Syy että en kuulu on se että,joka lahkossa melkeinpä pelotellaan lapsia myöten uskonnon asioilla.
Eräs kirjakin(helluntalaisen)kun luin,oli kuin kauhu elokuvasta ote.
Tiedän että vaikka en mihinkään lahkoon kuulukkaan,en minä ainakaan ikuiseen tuleen joudu.
Tunnen sen sisälläni ja pyhän hengen kosketuksen olen tuntenut ja hyvän näyn.
ettei demoneja, paholaisia ole konkreettisesti olemassa. Myös eksakti määritelmä niille näyttäisi puuttuvan: puhutaan yksikössä Pirusta, Saatanasta yms, toisaalta taas monikossa demoneista tai riivaajista. Siitä huolimatta niillä on tärkeä rooli etenkin helluntailaisten uskossa. Piru antaa vastapainoa Jeesukselle. Tästä vastakkainasettelusta kumpuaa voimakkaita hengellisiä kokemuksia: piinaavaa pahan läsnäoloa ja eksorkismia. Rajut uskonnolliset kokemukset ja hurmostilat ovatkin helluntailaisille ominaisia.
Vaikka Paholaista ei ole, on sillä siitä huolimatta monille uskoville hyvin tärkeä merkitys. Onkin olennaista ymmärtää, ettei johonkin asiaan uskomisella tarvitse olla mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Ihmisen mielessä olematonkin voi konkretisoitua.
et tiedä yhtään mistä puhut?
" Piru antaa vastapainoa Jeesukselle." Tämäkin päätelmäsi on ihan pähkähulluutta,tuolaista asennetta tai ajattelutapaa ei ole h-seurakunnassa,ei alkuunkaan,on täysin sinun omaa harhakuvitelmaasi kun etsit helluntailaisten "kokemuksien" lähtökohtia,etkä käsitä mitään,koska et voisikaan,ei sinulla ole Kristuksen Henkeä,etkä voisikaan siksi tietää ,luult vaan kaikenlasita jäjen tuomaa pätelmää,kun et voi muuta tietää,siis totuutta,et tunne totuutta,vaan valheen ruhtinaan,saatanan,ja hänen henkensä luo sinulle nuo älyttömt päätelmät!
Jeesusta Kristusta et tunne,joka on totuus!
"Tästä vastakkainasettelusta kumpuaa voimakkaita hengellisiä kokemuksia:"
Tuollaista vastakkain asettelua ei olekkaan,ja vielä vähemmin siltä kumpuaisi mitään kokemuksia,saati hengellisä.
Hengelliset kokemukset tulee Pyhältä Hengeltä,siinä ei sinun kuvaamaasi vastakkain asettelua tarvita,eikä se olisi mahdollistakaan,sillä mitä yhteistä on Kristuksella ja saatanalla? Jos tuli ja vesi sopii yhteen,niin sitten,muuten ei.
"piinaavaa pahan läsnäoloa ja eksorkismia. Rajut uskonnolliset kokemukset ja hurmostilat ovatkin helluntailaisille ominaisia."
Tuossa pahan piinamisen luulossasi olet täysin hakoteille.
Uskovaiset on juuri niitä,jotka on vapautettu Kristuksessa pahanpiinaamisilta vaikutuksilta.
Kuisaukset on erikseen,ja jos vainotaan,joko fyysisesti,tai psyykkisesti,ja vielä henisesti,tämän tekee pahat ihmiset,ei sitä tarvitse panna pirun tiliin,vaikka sen tekijät ovatkin pirun palvelvelijoita.
Jos piru demoneineen itse kiusaa,niin se tulee aina ulkoa sissään päin,ilman ihmisen puuttumista asiaan,ne on sisäisiä taisteluja,jos on,harvoin niitä kenelläkään uskovaisella edes on!
Tuota "eksorkismi" sanaa en löytänyt sivistyssanastosta,että siihen en osaa sanoa mitään.
Sanot: Vaikka paholaista ei ole,on sillä siitä huolimatta monille uskoville hyvin tärkeä merkitys." Mitähän filosfiaa tuokin nyt on.
Ensinnäkin,mistä muka tiedät,ettei paholaista ole? Toisekseen,paholainen on siinä kuin Jumalakin,mutta yhdellekkään uskovaiselle se pholainen ei ole TÄRKEÄ,vaan väistämätön paha,joka tulee ottaa huomioon,sen oveluudessa ja ennenkaikkea siksi,koska se on Jumalan viholinen,niin se on myös Jumalan lasten vastustaja.
Mutta tärkeä tuossa mielessä miten sinä sen esitit,niin sitä se ei missään kohtaa ole,parempi vaan,jos sitä ei olisikaan,mutta kun se vaan on,niin siinämielessä se on otettava huomioon,mutta missään kohtaa uskovaisen elämässä se ei ole innoittava,tai innostava tekijä.
Sinun tulisi todella tulla tuntemaan mitä usko Jeesukseen on,Hänen sisäinen tuntemisensa ja läsnä olonsa Pyhässä Hengessä.
Mutta siihen päästäksesi,sinun tulisi nöyrtyä Hänen ristinsä juurelle parannettavaksi,että saisit täydellisen mielenmuutoksen!
Nyt tuossa tilssa kun teet arvioitasi ja analysoit uskovaisten ominaisuuksia,olet nykyisen herrasi ohjattavana,ja sanomisesi on sitten sen mukaista hölynpölyä,ei mitään tekemsitä tosiasioiden ja itse totuuden kanssa.
Työmies lienee oppinut eksorsismin käsitteen (joskus sanotaan myös 'eksorkismi') kauhuleffoista. Se tarkoittaa katolilaisen kirkon rituaalia, jossa papit tulevat riivatun luo ja käsikirjastaan liturgioita lukemalla ja krusifiksia ja pyhää vihkivettä käyttämällä ajavat demonin ulos. Siinä ajetaan ns. pirua ulos perkeleellä.
on tälläkin palstalla puhuttu. Esimerkkejä löytyy.
Sanaa 'manaaminen' voidaan käyttää eri yhteyksissä. 1. Yleensä se tarkoittaa pahan hengen kutsumista paikalle esim. avuksi. 2. Joskus harvoin sillä tarkoitetaan pahan hengen ulosajamista, kuten elokuvassa Manaaja. Se ei kuitenkaan ole sanan normaalikäyttöä, pikemminkin käännösvirhe. 3. Lisäksi se tietyissä murteissa tarkoittaa kiroilemista.
Se, että tällä palstalla on puhuttu pahoista hengistä, pitää paikkansa. Juuri helluntailaisuus pitää näitä asioita esillä enemmän kuin muut kristilliset ryhmät. Joku tuolla tosin täsmensi, että helluntailaisuudessa asia ei nykyään ole enää niin paljon esillä kuin vielä 90 -luvulla. Alkavaa kirkollistumista ja sovinnaisuuden muottiin sopeutumista?
yritin googlailla juuri tuota "katolaisten manausta", mutten jostakin syystä löytänyt mitään.
eräs katolianen on näet minulle joskus kertonut, että tuota rituaalia kutsutaan (suomexi) manaukseksi..
http://www.cs.tut.fi/cgi-bin/run/~jkorpela/haku.cgi?key=eksorkismi&.submit=Hae
Katolilaiset suomentavat termin 'eksorsismi' manaukseksi. Nimitys 'eksorkismi' on nykyään käytetty versio latinan kantasanasta ja pohjautuu siihen, että alkuperäisessä latinan kielessä c lausuttiin k :na, uudempi latinan ääntämys lausuu c :n ässänä. Itse kuitenkin suosin sitä, minkä olen oppinut, eli ässä -versiota.
Koska puhun luterilaisena ja koskapa Suomen kansan enemmistö on muita kuin katolilaisia, katson, että minulla on oikeus käyttää termejä kuten 'jotkut' ja 'yleensä', kun määritellään, mikä tässä maassa on yleistä kielenkäyttöä ja mikä harvinaista. Tässä maassa ei pahojen henkien ulos ajamista YLEENSÄ ole tavattu kutsua manaukseksi.
Ortodoksinen usko tuntee eksorsismin, ja luterilaisetkin harjoittivat sitä vuoteen 1886 asti. Tässä eräs linkki aiheeseen, mm. Sohlbergin Jussi selittää asiaa omalta kannaltaan: http://www.kouvolansanomat.fi/arkisto/vanhat/2001/02/06/uutiset/juttu3/sivu.html
P.S. Manaus on erään, JOS oikein muistan, eteläamerikkalaisen kaupungin nimi. Löytyy karttakirjasta.
että kaikki ajattelevat erinlailla,vaikka kuuluisivat samaan uskontoon.
Kyllä minun kokemuksien perusteella noita piruja ja pahoja henkiä on helluntalaisilla.En minä ketään tuomitse ja eihän ketään pidä edes tuomita.Mehän kaikki olemme ihmisiä ja jokainen tekee syntiä.
On olemassa ihan oikeesti demonit,piru ja saatana ja kaikki heidän juonensa.Se on selvä ja niin puhutaan Raamatussakin niistä.
Mutta ne ovat Jumalan alaisuudessa.Kuolema on alamainen Jumalalle.Mielestäni demoneista ei paljoa kannata puhua ja sen juttuja kehua,koska se saa silloin lisää innostusta:)
Se on kuin ilmiö-nimeltä-narsisimi-
Mitä enemmän siitä mainitaan sen enemmän se virittelee ansoja!
Eihän lintukaan verkkoa näe vaikka näkee sitä viritettävän.
Ja jos on vielä henkilö joka on elänyt koko elämänsä verkkojen virittelijän kanssa,niin hän ei näe niitä ja kompastuu.Ja uudet verkot taas viritetään eteen ja hän kyllä näkee sen mutta kas kummaa,kohta jo taas kompastuukin niihin,koska verkot ovat näkymättömät eikä kulkija muista aina olla tarkkana.Hän ei muista että ne verkot on viritetty ja on hyväuskoinen ja luottavainen.Hän luottaa ihmiseen,läheiseen eikä halua uskoa että juuri rakas ihminen jota hän rakastaa,on se verkkojen virittäjä johon tahtoo toisen kompastuvan.
Näitä verkkojen virittäjiä riittää ja niiden pomona on -itse perkele-
hauskaa vappua!
terv.Aila-Orvokki
Kirjoitin sinulle joskus, että olet hylännyt helluntailaisuuden, mutta et Jumalaa etkä Jeesusta. Tämän huomaa teksteistäsi. Hyvää vappua sinullekin, Aila Orvokki.
Juurin näin siis on! Helluntailaisuus ei ole mielestäni ollenkaan sama asia kuin usko Jeesukseen.Ja siksi olen yhtä kaukana nykyään helluntailaisuudesta kuin itä lännestä.
En näe mitään yhtenevää linjaa minkä vuoksi olisin linkkinä sinne.
Koen että heillä on omat jumalansa jota he palvoo mutta Jeesuksesta eivät mainitse.Silloin mennään metsään.Jokaiselle voi olla ihan mikä jumala vaan mutta kun mainitaan sana Jeesus,niin jo vastataan : ei tarvo joka asiaa hengellistää.
Tämä on suuri suru.Jonka puolella en ole.
Kiitos vapputoivotuksista myös! Juhlistan sitä ottamalla uuden nimeni virallisesti käyttöön!
t: Aila-Orvokki
että olet luopunut Helluntailaisuudesta,mutta et uskostasi.Muuttaa asioita ja nyt ymmärrän monet kyselysi.Ps.minä en ole Helluntaalainen.
demoneja, niillä muinoin seliteltiin ilmiöitä joille ei muuta syytä tiedetty. Kristinuskossa paholaisella selitetään pahaa, jota maailmassa on mutta jota ei voida panna Jumalan kontolle koska hänelle annetut tietyt määreet eivät silloin toteutuisi.
UT kertoo demoneista ja Jeesuksen oma ura oli suurelta näiden poisajamista tuona aikana ne ilmeisesti olivat jotenkin muodissa, koska muuten koko heprealaisessa kirjallisuudessa niistä on vain pari mainintaa eikä niillä selitetty esim.sairauksia.
moni alkukantainen heimi lepyttelee vielä tänääkin päivänä pahoja henkiä esim. afrikassa. mistähän nuo raamatusta tietämättömät ovat saaneet idean demoneista?
Ei ole epäilystäkään, etteikö niitä ole. Raamattu kertoo niistä hyvin selvästi: Ef. 6:12
"Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa". Tuskin tarvinnee siteerata lisää Sanan kohtia. Raamattua lukevat ja tuntevat ovat näistä asioista tietoisia.
En ole koskaan ollut kiinnostunut näistä Vihollisen voimista, pahoista hengistä, demoneista, millä nimellä niitä nyt halutaan kutsuakaan. Ajatukseni ja kiinnostukseni ovat aina uskossaoloaikanani olleet Jeesuksessa ja Hänen Golgatan työssään, sekä kaikkeen, mikä Häneen liittyy. Uskoni kiinnittyy ennen kaikkea Jeesukseen Kristukseen ja Hänen armoonsa.
Se, että koin pahan lähestymisen ja kehotuksen ei saanut minua kiinnostumaan tippaakaan siitä, vaan haluan pysyä edelleen Kristus-keskeisenä uskovana. Kokemukseni tosin todistaa ja vakuuttaa minulle empiirisesti, että Saatana ja hänen joukkonsa ovat todellisuutta.
Kokemani jälkeen olen entistä enemmän Jeesukseen kiinnittynyt ja halukas pääsemään siihen Taivaan valtakuntaan, jossa emme ole enää pahan kiusattavissa, vaan jossa saamme iloita kaikesta Jumalan ihanuudesta iankaikkisesti.
tapa "taistella" pahoja henkiä vastaan on kiinnostua Jeesuksesta ja antautua Hänelle. Hänessä kun pimeys pysyy voitettuna. Liian usein voi uskovakin olla kiinnostuneempi tutkimaan sielunvihollisen juonia kuin hiljentymään Herransa edessä ja Hänen kauneuttaan katselemaan. Ihmisen mieltä kun kiinnostaa kaikki sensaatiomainen. Kuitenkin on Jeesus Kristus monin verroin mielenkiintoisempi ja jännittävämpi eikä elämä Hänen yhteydessä todellakaan ole pysähtynyttä vaan dynaamista, jos vain antaudumme siihen parantumisen prosessiin, jossa monta kertaa kipeästi joudumme kohtaamaan pimeitä alueita itsessämme ja parannuksentekoon johtavia piirteitä.
Raamattuhan sanoo ensinnäkin, että meillä ei ole taistelu - kun olemme Jeesuksessa löytäneet levon uskovina - ja sitten heti perään että meillä on taistelu. Efesolaiskirjeen tutut jakeet henkiulottuvuudessa tapahtuvasta sodankäynnistä ja kristityn tarpeellisesta (välttämättömästä!) sota-asusta.
Taistelu on "pimeydessä hallitsevia" henkiolentoja vastaan. Kaikki mikä elämässämme ei ole tuotu Jumalan totuuden ehdottomuuteen, itsekkyyden ja pelon kätköt, sydäntemme luovuttamattomat asiat joista pidämme kiinni vältellen Kristuksen tinkimätöntä ja puhdistavaa valoa, on mentaalista, hengellistä ja henkistä pimeyttä, joka antaa sielunviholliselle juridisen oikeuden toimia elämässämme näiden alueiden kautta, vaikka uskovia olisimmekin.
Siksi ensimmäinen taistelukenttä, jos tahdomme olla voittajia Kristuksessa hengellisen sodankäynnin alalla, on oma sisäinen olemuksemme, mielemme ja sen linnoitukset. Vihollisen tekemät linnakkeet, barrikaadit ja "miinakentät" täytyy purkaa ANTAUTUMALLA JEESUKSELLE. Hänen verensä ja Pyhän Hengen työn kautta.
Vain se joka on Jeesuksen voittama voi sitten olla voittaja Jeesuksessa.
Moni lähtee suureen ääneen julistamaan kyllä Jeesuksen voittoa henkivaltojen yli ja voi samanaikaisesti olla sielunvihollisen sitoma ja tarvitsisi itse vapauttamista tai ainakin vapautumista.
Yltiöpäinen ja sielulliseen hokemiseen perustuva asenne hengellisessä sodankäynnissä johtaa koko uskonelämän vääristymiseen kun tärkein, henkilökohtainen kasvu Jeesuksen tuntemisessa jää toiselle sijalle.
Siksi tärkein on aina tärkein.
Kyse on Persoonasta. Jeesuksesta. Hänen hallintavaltansa kristityssä murskaa pimeyden pesäkkeet ja johtaa - kuuliaisuuden kautta - voittoisaan asenteeseen aivan luonnostaan. Olemme osallisia hengellisestä sodankäynnistä tahdomme tai emme. Jeesusta rakastavan uskovan ei kuitenkaan tarvitse käyttää termiä "hengellinen sodankäynti" eikä välttämättä ajatella koko asiaa. Hän ajattelee suloista Herraa ja kulkee Hänen huolenpitoaan, rakkauttaan ja voimaansa ihaillen.
Tällä tavalla hänen eteensä tulee tilanteita joissa vihollinen paljastuu ja joutuu väistymään ja hän saa olla monille avuksi ollen Pyhän Hengen välikappaleena, koska hänessä vaikuttaa Kristuksen auktoriteetti ja sen mukainen voitelu.
Tämä on minun käsitykseni siitä kuinka Jumalan tarkoittama hengellinen sodankäynti uskovan kohdalla toteutuu. Jotakin siitä olen myös käytännössä kokenut.
Päivä päivältä olen yhä vain vakuuttuneempi että ainoa tai ainakin tärkein mihin meidän tulee todella keskittyä on henkilökohtainen suhde Jeesukseen ja rakkaudessa toteutuva alamaisuus. Sen kautta pimeys luonnostaan tulee voitetuksi.
Kirjoitan taas pitkälti, mutta kovasti kiireitä ja tuskin ehdin tähän keskusteluun palaamaan lähipäivinä, nytkään en ehtinyt lukea muita vastauksia, joten laitan vielä poistetun viestin jonka otsikkona oli Doreen Irvine.
Kyseinen viesti oli kaksi tai kolme kuukautta sitten keskustelussa, jonka aloittaja kirjoitti että palstan helluntailaiset kirjoittajat elää henkisessä pimeydessä ja unessa uskoessaan pahojen henkien olemassaoloon. Samassa keskustelussa joku mainitsi nimen Doreen Irvine, ja kun olen hänen kirjansa lukenut vastasin:
- - -
DOREEN IRVINE
oli noita, harrasti mustaa magiaa, otti osaa saatananpalvojien kansainvälisiin salaisiin kokouksiin ja "noitasapatteihin" muistaakseni Skotlannin nummilla. Kirja on hänen itsensä kirjoittama.
Kuvaus siitä kuinka hän uskoontullessaan vapautui demoneista.
Yksi ensimmäisistä asioista joka Doreenia alkoi puhuttelemaan oli se kun he pitivät jotakin mustaa messua siellä nummella niin paikallinen toimittaja tuli paikalle pastorin kanssa ottamaan selvää huhuista että siellä oli tällaisia kokoontumisia. Noidat vetosivat sielunviholliseen ja vetivät jotakin loitsujaan ja niiden seurauksena pastori ja toimittaja ei kyenneet näkemään näitä, noidat tekivät sitten pastorin ja toimittajan ympärille piirin ja alkoivat äänettömästi kirota heitä, mutta Irvine kertoo: ensimmäistä kertaa koin että vastassa oli jokin magiaa suurempi voima joka suojeli näitä kahta emmekä pystyneet kirouksillamme vaikuttamaan heihin mitenkään.
Kokemus jäi puhuttelemaan Doreenia ja oli ensimmäisiä asioita jotka saivat hänet lopulta lähestymään Jeesusta ja Jumalan armoa.
Aki Jääskeläinen on tunnetuimpia suomalaisia entisiä saatananpalvojia. Olen kuullut hänen kertovan tapauksesta että hän oli Ruotsissa salaisessa kokoontumisessa jonne osaanottojat vietiin silmät sidottuina ja siinä kokoontumisessa uhrattiin pieni vauva viholliselle.
Hänen kertomuksensa mukaan saatananpalvojat kiroavat erityisesti uskovia ja näiden avioliittoja ja "rukoilevat" omaa herraansa vaikuttamaan että uskoville syntyisi epämuodostuneita lapsia.
Yksi asia mikä Akia aikoinaan alkoi puhuttelemaan oli se kun hän oli toisen saatananpalvojan kanssa uskovien kokouksessa, istuivat siellä ja hiljaa mielessään kirosivat kokousta. Tilaisuudessa esiintyvältä kitaristilta katkesi kitarasta kieliä, puhuja sekaantui sanoissaan jne. Eräs vanha mummeli sitten koki hengessään mistä on kyse, nousi tuoliltaan ja käveli salin peräosaan näiden nuorten luo, alkoi nuhdella Saatanaa ja sen voimia. Aki kertoo että he eivät voineet muuta kuin paeta parkuen ja lähes kontaten paikalta, koska Jumalan voima tuon yhden vanhan naisen kautta oli ylivoimainen heidän kirouksiaan vastaan.
Aki tuli myöhemmin uskoon ja on monia menneisyyden asioita joutunut selvittelemään poliisin kanssa.
Itse tunnen henkilökohtaisesti useita henkivalloista vapautuneita ihmisiä ja olen ollut monenlaisissa tilanteissa joista kaikista en viitsi kertoa. Viittaan yhteen tapaukseen koska olen sen aiemminkin täällä keskustelufoorumilla kertonut.
Eräs ystäväni hyökkäsi aivan yllättäen kurkkuuni kiinni ja yritti kuristaa minut mutta hänen sormistaan meni voima. Hän piti käsiä kaulallani ja yritti pusertaa, mutta ei kyennyt saamaan aikaan vahinkoa. Olin ensin niin yllättynyt etten tiennyt mitä tehdä, sitten sanoin ihan rauhallisesti "Jeesuksen nimessä" - muuta ei tarvittu, kun tuo ystävä lensi selälleen lattialle.
Hän yritti sitten nousta siitä pystyyn ja tulla uudelleen kurkkuuni kiinni, mutta kun ei pystynyt sitä tekemään nämä henget yrittivät vahingoittaa häntä itseään, laittoivat hänet hakkaamaan omaa päätään pöydän reunaa vasten.
Seuraavan kahden tunnin ajan ajoin hänestä useita riivaajia ulos. Muutaman vuoden kuluttua hän otti Jeesuksen vastaan ja koki vapautumisen, mutta sortui myöhemmin vanhoihin kuvioihin ja alamäki alkoin uudelleen. En viitsi hänen elämänsä asioita levitellä, mutta hänet surmattiin joitain aikoja sitten ja se tapaus oli Alibissa.
Olen henkilökohtaisesti tavannut Rabi Maharajin ja keskustellut hänen kanssaan muutamia kertoja, olimme mm. erään pienen kaupungin kaapelitelevisiossa suorassa lähetyksessä. Hän on entinen hinduguru joka syntyi korkea-arvoiseen bramiinisukuun, oli guruna kunnioitettu ja hänen tulevaisuutensa olisi ollut turvattu koska monet palvoivat häntä, tulivat kysymään neuvoja ja toivat runsaita lahjoja. Hän tuli kuitenkin vakuuttuneeksi että hindujumalat joiden kanssa hän oli seurustellut lapsuudestaan lähtien ja joita kohtasi joogatranssissa ollessaan, olivat itse asiassa petollisia pahoja henkiä jotka ilmestyivät hänelle tuon muotoisina.
Rabi otti Jeesuksen vastaan Vapahtajanaan ja vapautui monenlaisista ikävistä ilmiöistä joita hänen elämässä ja perhepiirissä oli ollut. Hän on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan "Gurun kuolema" ja on vakuuttunut että demonit ovat hindujumalien ja kaikkien sellaisten henkisten oppien ja uskontojen voima, joissa todellinen Jeesus yritetään sivuuttaa ja korvata jollakin muulla.
Siitä olen ihan vakuuttunut vuosien kokemuksella että on puoskarointia jossa psyykkisiä vaivoja ja tunne-elämän ongelmia tai luonnollisia inhimillisiä ahdistuksia selitetään pahoilla hengillä kun ei viitsitä syystä tai toisesta kohdata ihmisten kipua ja hyväksyä elämän moninaisuutta jossa joudutaan menemään kärsivän vierelle. Olisi kovin helppoa kun kaikki ongelmat ratkeaisi pahoja henkiä ulosajamalla. Mutta yhtä vakuuttunut olen että puoskarointia tapahtuu toiseenkin suuntaan.
Kyllä, moni tällä palstalla elää henkisessä pimeydessä ja unessa. Esimerkiksi sellaisessa unessa että luulee pahoja henkiä keskiaikaiseksi höpötykseksi jossa ei ole mitään perää. Luotetaan pelkästään psykologiaan ja kuvitellaan ettei ole henkitodellisuutta, on korkeintaan jonkinlaista korkeampaa energiaa ja tietoisuudentasoja, mutta ei missään tapauksessa Jumalaa ja varsinkaan ei pahoja henkiä.
Sellainen on harhaluulo!
- - -
Lopuksi:
Tunnusta voittoa. Mutta pyydä ennen kaikkea RAKASTUA HÄNEEN joka on Voittaja.
Jeesus Kristus on Herra.
Hänessä on täydellinen voitto.
eksorkismi.
on käsitteenä paisunut moneen suuntaan. Se ei pidä paikkaansa yleisesti, että demoneista puhuttaisiin enemmän. Seurakuntia on monenlaisia, joten toisissa voi olla eri painotuksia. Enemmän tämä demonisuus on vallannut näitä helluntaista eronneita lahkoja. Sehän on täysin totta, niin kuin Raamattu ilmoittaa, että pahoja henkiä on. Samoin kuin on henkimaailma, joka on meille näkymätön. Uskovanhan ei tarvitse näitä mörköjä pelätä.
mitä vaan, mutta valehtelu ei käy, jos olet kristitty? Että annapas tulla tosiasioita!
Enpä juuri ole kuullut demoneista puhuttavan, vaikka kohtalaisen pitkän taipaleen olen kulkenut helluntailaisten joukossa.
Jokainen Raamattua lukenut tietää, että demoneita on, mutta eivät ne ole esillä puheissa kuin ehkä joskus sivulauseeessa.
Minusta olet väärässä helluntailaisten suhteen.
"Uskon myös, että Jeesus Kristus ja hänen nimensä ovat demoneja voimakkaampi mahti. Miten te uskotte tästä asiasta?"
Niin minäkin uskon.