Väitetään , että Susiluolassa asuivat 100 000 vuotta sitten "alkusuomalaiset". Onko väite totta?
Vai oliko ne, asujat, sittenkin gruusialaisia, jotka odottelivat Mustan meren syntyä?
Vai oliko ne, asujat, sittenkin gruusialaisia, jotka odottelivat Mustan meren syntyä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Susiluolassa asuneet ihmiset ei kuuluneet vielä nykyiseen ihmislajiin, eli jos ne olisivat meidän esi-isiä niin koko ihmisen kehityskaari menisi uusiksi ....
..myös jääkausi ja Suomi jäi taas tuhansiksi vuosiksi paksun mannerjään alle, joten alueella ei tuolloin voinut enää asua ketään.
Lisäksi sille, että luolassa olisi mainitsemanasi aikana ollut asutusta, ei ole vakuuttavaa tieteellistä näyttöä, toisin kuin Etelä-Euroopassa ja Lähi-idän alueella, joista on löydetty runsaasti neandertaaliluita ja merkkejä asutuksesta 100 000 vuotta sittenkin.
Britannian alueelta on melko vasta löydetty myös todisteita 700 000 vuoden takaisesta asutuksesta eli Homo erectuksesta.
Joo, yks eri mielinen asiantuntija ja paljon kaukaa katsojia, heh. Paljon enemmän on näyttöä siitä, että siellä asui ihmisiä. Okei, en ole ihan puolueeton, kun olen ollut mukana kuvioissa. Mikä ettei, jos siellä vaikka asui suomalaisten esi-isiä. Ollaanhan me aika sitkeää väkeä ja sitten ainakin voidaan kehua olevamme alkuperäisasukkeja jos ketkä, juu.
mennyt suomesta monkooliaan eikä päinvastoin?
ja ne neandertalit puhui tietenkin kantasuomea, eikö niin?
Nolo tapaus Suomen arkeologialle koko susiluolapelleily.
Sen jälkeen tuli jääkausi, ja ihmiasutus säilyi vain etelämpänä. Keski-Euroopassa.
Ns. nyky-ihminen tuli Eurooppaan vasta n. 40 000 vuotta sitten. Kaikki löydetyt mtDNA- ja Y-kromosomien perimälinjat ovat yhdistettävissä "nyky-ihmiseen". Susiluolassakin asustellut homo sapiens neaderthaliensis eli Euroopassa yhtä aikaa "nyky-ihmisen" kanssa tuhansia vuosia, joten on mahdollista, että geenejä on siirtynyt puoleen ja toiseen.
Tähän viittaa myös nyky-naisten taipumus paritella kaikenlaisten örväkkeiden kanssa.
"Susiluola, joka tunnetaan myös nimellä Susiluola, oli yksilöitä, jotka asuivat mesoliittikaudella, noin 8 000-6 000 vuotta sitten nykyisen Suomen alueella. Näiden muinaisten asukkaiden geneettistä rakennetta koskeva tutkimus on jatkunut, jotta voidaan ymmärtää heidän esi-isiään ja mahdollisia suhteita muihin ihmispopulaatioihin. Muinaisten ihmisjäännösten, myös Susiluolan luolasta löydettyjen, geneettinen analyysi on osoittanut, että näillä yksilöillä oli geneettisiä yhtäläisyyksiä muiden Euroopan mesoliittisten populaatioiden kanssa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että näiden muinaisten suomalaisten populaatioiden geneettisellä sukulinjalla voi olla yhteyksiä muihin metsästäjä-keräilijäryhmiin Pohjois- ja Itä-Euroopassa samalla ajanjaksolla. Tutkimuksessa on myös selvitetty geneettisiä suhteita mesoliittisen populaation ja alueen myöhemmän neoliittisen ja pronssikauden asukkaiden välillä. Analysoimalla Susiluolan luolasta löydetyistä jäännöksistä erotettua muinaista DNA:ta ja vertailemalla muiden muinaisten ja nykyaikaisten populaatioiden geneettisiä tietoja tutkijat ovat pyrkineet paljastamaan geneettisen sukulaisuuden ja väestön liikkeiden malleja esihistoriallisessa Euroopassa. Tämä työ auttaa ymmärtämään muinaisten ihmispopulaatioiden geneettistä maisemaa ja prosesseja, jotka muovasivat alueen nykyaikaisten populaatioiden geneettistä monimuotoisuutta. Susiluolalaisten geneettisen perinnön tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa Suomen alueen varhaisten ihmisten väestöhistoriasta ja esi-isien yhteyksistä sekä heidän paikastaan Euroopan esihistorian laajemmassa kontekstissa.
Geenitutkimuksen on arvioitu osoittavan korkeatasoista geneettistä jatkuvuutta Suomen muinaisten kivikauden populaatioiden ja nykysuomalaisten välillä. Tutkimus viittaa siihen, että suurella osalla nykyajan suomalaisista on geneettisiä siteitä muinaisiin esi-isiinsä."
Minun ukin ukin ukki on niitä Susiluolan alkuperäisasukkaita.