Parhaillaan käynnissä oleva sotaveteraanien "rautasormus keräys" herättää ainakin yhden tai kaksi kysymystä. Onko aidoissa rautasormuksissa kaksi logoa? Toisessa rautasormuksessa ruusu ja toisessa rautasormuksessa hakaristi. Vaihdettiinko sota-aikana kultasormuksia ja muita kultaesineitä näihin rautasormuksiin. Olen kuullut, että ihmiset sota-aikana antoivat kultaesineitä isänmaan puolesta. Eräs toimittaja oli tehnyt tutkivaa journalismia ja teki havainnon, että sota-aikana ihmisten luovuttamat kultasormukset ja muut rikkaudet eivät menneetkään isänmaan hyväksi sota-aikana. Toimittaja paljasti, että kyseiset kultavarat oli sijoitettu pankkiholviin. Missä nämä kultavarat nyt ovat? Onko joku tai jotkut vetäneet nämä varat omaan liiviin?
Sotiemme veteraanit keräyksestä
saulus
82080
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
valtion pystyvän jo nyt huolehtimaan näistä veteraanien rippeistä ettei tarvitse kerjuulla olla. Vai eikö valtiolla ole mitään velvollisuuksia. Valtioko ei ole velvollinen antamaan mitään vaikka toinen vannoo antavansa henkensäkin?
Suomen valtio olemme me veronmaksajat, ei ole muuta valtiota !
Mutta valtiomme päättäjät ovat jättäneet sotaveteraanimme heitteille, sillä päättäjiä kiinnostaa vain omien taskujen täyttö ja oma hyvinvointinsa , he vitut välittävät kansasta , ja sen veteraaneista !
Näillä sotaveteraani liitoillakin on mahtavat omaisuudet jotka jo voitaisiin myydä ja käyttää varat veteraaniemme hyväksi, sitähän päättäjät eivät hyväksy, vaan odottavat jotta viimeinenkin veteraani on nurmen alla ! Silloin omaisuudet takuulla myydään ja pitkäkenkäiset sorhovat niistä saadut varat omiin taskuihinsa !
Jos oikein muistan niin olen jostakin lukenut jotta nuo kulta esineet olisi jobattu Ruotsiin ja häipyneet sille tielleen !
Miksi kultavaroja ei käytetty sota-aikana isänmaan hyväksi? Miksi sotaveteraani järjestöt eivät muuta omaisuuttaan rahaksi?
Nyt kun hakaristisormus on lanseerattu niin seuraavaksi sopisi hyvin SS-Totenkopf.
Etkö sinä saatanan kommari tajua, että Suomen armeija käytti hakaristiä jo kauan ennen kuin Hitler otti sen käyttöönsä. Sitäpaitsi Suomen hakaristi on erilainen kuin natsien vastaava. Te vitun kommaripaskat haukutte meitä oikeita suomalaisia heti natseiksi jos me käytämme MEILLE KUULUVAA tunnusta.
Hakaristi on ollut käytössä jo vuosituhansia ympäri maailmaa, eikä se todellakaan ole mikään pahuuden symboli.
Hakaristi on sillanpolttajien logo, ei sitä muuta kakaroilen mehkaaminen miksikään , ÄRKELE !
Keräyksen tulosta ei kuitenkaan ehditty käyttää maanpuolustustarkoituksiin ennen jatkosodan syttymistä. Kullan sulattaminen kansainvälisesti hyväksyttäviksi harkoiksi tuotti ongelmia, samoin kultaesineiden käyttö maksuna sotatarvikkeista. Hyvistä aikeista huolimatta kulta jäi makaamaan Suomen Pankin holviin. Arkaluontoisesta asiasta vaiettiin sodanaikaisen sensuurin turvin.
Kullan kohtalosta ei kyselty moneen vuoteen, mutta vuonna 1944 valtioneuvosto ryhtyi venäläismiehityksen pelossa puuhaamaan kultalastin siirtoa ulkomaille. Samana kesänä käynnistettiin salaiset kuriirikuljetukset Malmin lentokentältä Tukholmaan. Syksyllä -44, välirauhasopimuksen jälkeen kyseinen lentokenttä suljettiin, mutta kultakuljetuksia jatkettiin Hyvinkään sotilaskentältä. Valtaa sodasta toipuvassa Suomessa pitivät tuolloin valvontakomissio ja uusi hallitus.
Tukholmassa kulta varastoitiin aluksi Suomen lähetystön kellariin, josta se sittemmin siirrettiin pankkiholviin. Kullan hyödyntäminen tuli ajankohtaiseksi syksyllä -45, kun Suomi oli ajautunut valuuttapulaan. Suomen Pankki tarjoutui ostamaan kultaerän valtioneuvostolta silloisella 140 miljoonalla markalla. Pankki myi suurimman osan kullasta ruotsalaisille ja ilmoitti rahoittavansa saaduilla 4 miljoonalla kruunulla kansanhuollolle tärkeitä hankintoja, lähinnä viljaostoja. Osa kultakoruista myytiin kotimaiselle kultasepälle sulatettavaksi. Valtion saamat rahat tuloutettiin ”satunnaisena tulona”.
Vihkisormuksensa ja muut sukukalleutensa isänmaan hyväksi lahjoittaneet kansalaiset eivät välttämättä koskaan saaneet tietää mihin heidän kultaesineensä päätyivät. Saattaa olla, että he eivät olisi pitäneet kuulemastaan. Historiallisesti arvokkaimmat kultaesineet myytin näet Kansallismuseoon ja maakuntamuseoihin nimellisellä arvolla.
Kultakeräystä selviteltiin perusteellisesti 50-luvulla, mutta sen jälkeen paperit hautautuivat Suomen Pankin holveihin. YLE:n radio-ohjelmaa varten 80-luvulla esiin kaivetut asiakirjat osoittavat, että vaikka kultaa ei käytetty alkuperäisen tavoitteen mukaisesti ilmapuolustukseen, keräyksessä ei ollut kyse huijauksesta. Keräyksen tuotto jäi vain realisoimatta sodasta aiheutuneiden muuttuneiden olosuhteiden takia. Kauppoja ei saatu aikaan ja tuotto jäi käyttämättä kansan tarkoittamaan kohteeseen.