Löysin internetistä linkin, josta löysin ilmeisesti esikoislestadiolaisen kirjoittaman runon "Myöhäinen katumus". Tämä runo ei ollut mikään normaali runo, vaan siinä tyttö valittelee kuolinvuoteellaan, kuinka on matkalla helvettiin. Tietääkö joku tämän runon taustoja enemmän?
Lukekaa jos kiinnostaa, osoite on: http://www.kolumbus.fi/kai.siltala/myohainenkatumus.htm
Lukekaa jos kiinnostaa, osoite on: http://www.kolumbus.fi/kai.siltala/myohainenkatumus.htm
Vastaukset 15
Vanhimmat
Äitivainaalla oli tuo laulu käsin kirjoitetussa
vihkossaan js hän lauloi sitä.
Kirjoittajasta en tiedä yhtään oliko esikislestadiolainen, vaikka Siltla itse onkin.
Sen tiedän, että vanha laulu tuo on. Itse kuulin sen -50 luvulla mutta lienee ollut äitini vihkossa ainakin -30 luvulta. Saattaa olla peräisin ajalta, jolloin lestadiolaiset olivat yhtä kaikki, eli ennen vuotta 1900.
Tarkkaavainen henkilö olette joka tapauksessa, kiitos teille.
... se mitä runo ei kerro, on se, mihin tuo tyttö lopulta päätyy...? Vai kertooko?
Vaikuttaa että se kertoo,,en lukenut kokonaan ,loppulauseesta päättelen että tämä oli ihmispoloisen menoa.
Sen runon alkuperäinen muoto on:
Paremp' orjan elämää
on kuolop' hirsipuussa.
Jos minä heikkona ja syntisenä ihmisenä olisin ollut valmis joka tavalla auttamaan tätä tyttöressua, lohduttamaan häntä ja päästämään hänet vaikka paratiisiin, niin miten ei sitten Jumala, joka on Rakkaus? Jumala, joka voi vastata rukouksiin, jos haluaa. Minun on vaikea uskoa, että Jumala olisi sadisti, joka mielikseen katselee jonkun ihmisparan kärsimyksiä helvetissä. Paholainen kyllä on semmoinen, sadisti koko olemukseltaan.
Jokin typerän utelias humputteluko maailmassa on murhaakin pahempi synti ja voi johtaa ihmisen ikuiseen kadotukseen ja tulijärveen? Pelon voimallako meitä pelastetaan ja ohjataan oikeaan uskonkatraaseen?
Myös Raamatun Mooses oli murhamies, kertoohan Raamattu hänestä (Moos.2: 11-12):
"Kun Mooses oli varttunut aikuiseksi, hän kerran meni käymään heimoveljiensä luona ja sai nähdä heidän raadantansa. Hän näki egyptiläisen miehen lyövän hebrealaista, hänen heimolaistaan. Silloin Mooses katsahti ympärilleen, ja nähtyään, ettei ketään ollut lähettyvillä, hän löi egyptiläisen hengiltä ja kätki ruumiin hiekkaan."
Kuitenkin Jumala puhui Moosekselle ja antoi hänelle vuorella ne kuuluisat kaksitoista käskyä.
Mielestäni mainittu runo on ennen kaikkea kuolevan tytön PELON kuvaus, siis hänen tuntematonta, kuolemaa, kohtaan tuntemansa pelon kuvausta. Hän olisi tarvinnut sielunhoitajaa paikalle.
Rakastava Olento, jona Jumalaa pidän, ei tee kuolevalle tytölle mitään pahaa, vaan ymmärtää häntä, luotuaan. Ymmärtää paremmin kuin minä, syntinen ihminen koskaan.
Tuli mieleeni, että ilmeisesti juuri helvetin ja tulen pelko on joskus aiheuttanut sen, että naisia - vähemmän miehiä - on poltettu vielä 1700-luvukka "noitina". Jopa uskonpuhdistuksen edeltäjä Juhana Hus poltettiin sellaisena, kerettiläisenä.
Suoraan sanoen: en pidä runosta.
Tuossa runossa on jotakin...
Mietin vähän sitäkin, mikä on ollut motiivina henkilöllä, joka on tuon runon kotisivulleen ottanut. Onko sen tarkoitus olla herätyshuutona? No, pelottelua siinä ainakin on. Ja ennen kaikkea siinä on yksi juttu, joka on tyypillinen monelle lestadiolaiselle. Puhutaan paljon, että parannus "saadaan". Kuitenkin opetetaan, että parannus on tehtävä, siis sillä lailla sananmukaisesti TEHTÄVÄ, eli ihmeellistä Jumalan armolahjaa yritetään vääntää ihmisteoksi. Ts. on mentävä jonkun tietyn henkilön luo HAKEMAAN se "parannus". Tuo opetus on hirveää väärinkäsitystä. Tuossa on kyse juuri siitä, että synnit pitää kuulla todistetun henkilökohtaisesti anteeksi ja nimenomaan vain TIETYILTÄ henkilöiltä. Ja jos tähän ei ole käytännössä mahdollisuutta, se on sitten tervemenoa helvettiin...
Ja sitten tuo "maailman koreus", synneistä pahin! Ei auta koreus, ei. Mutta minkälainen koreus ei auta? Se koreus, että "koristellaan" eli parannellaan omaa elämää, yritetään elää paremmin, sen muka paremmin eletyn elämän varassa toivoen pelastuvamme, se koreus on turhuutta ja siitä ei ole mitään hyötyä. Sillä ainoa oikea parannus on sitä, että me - Jumalan armosta - käännymme katsomaan Jumalan karitsaa, meidän edestämme uhrattua, sillä Hän yksin pelastaa.
Jumala antoi itsensä uhriksi meidän edestämme.
Ja asetti niin että jokainen armoa kaipaava sen voi myös saada.
Mutta valitettavasti se ei kelpaa monellekaan, evankeljumi kuulemma väärien välitettävänä ihmisten mielestä.
Rammat ja raajarikot kun täällä kehoittaa ihmisiä parannukseen, niin karvat pystyssä sihistään että ei tuollaisen syntisen suusta en ota evankeljumia, mutta on niitäkin joille tuo halpana katsottu uskovainen näkyy jumalan enkelinä, ja evankeljumikin kelpaa.
Niinkuin peura himoitsee tuoretta vettä, niin minäkin*hekin* himoitsemme Jumalaa.
Selkosuomeksi,Anna itsesi sovittaa Jumalan kanssa.
Siis kun teet parannuksen, niin sinulta vaaditaan vain lupa sovitukseen, muu onkin sitten Jumalan työtä joskin itse olet siinä mukana.
Ainoa Anna itsesi sovittaa!Jumala pyytää sinulta lupaa saada sovittaa syntisi,ettei hän joudu sinua kadottamaan.
Se ei ole Jumalalle mieluista,,mieluista hänelle on että kaikki ihmiset nöyrtyisivät parannukseen..
Nöyrtyä,, niin sinähän on toinen teko, se luvan antaminen aina on nöyrtymisestä kiinni mutta katsoisin niitä yhtenä asiana tässä yhteydessä.
Koska koskaan ei lupaa voi antaa ilman nöyrtymistä,, eikä nöyrtyminen auta ilman lupaa.
Moniko yksinkertainen ihminen ymmärtää tämän kaiken kristillisen konstailun? Että niin monen vippaskonstin takana on autuus?
Kukaan ei tule minun luokseni, ellei Isä vedä häntä, sanoo Jeesus. Kukaan ei tule Isän luo, kuin minun kauttani sanoo sama mies.
Jumala itse ravistelee ihmisen hereille ja sitten kehottaa valitsemaan. Valitse elämä. Siis tulee kohta jossa on kaksi tietä. Silloin ihmisen osa on ilmaista halunsa kulkea oikeaa tietä. Voimaa siihen ei tarvita, koska kaikki tulee Herralta. Vain halu tarvitaan ja suostuminen.
"Että niin monen vippaskonstin takana on autuus?"
Jeesus:
"Minä olen Tie, Totuus ja Elämä."
"Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon."
"Joka minun tyköni tulee, sitä minä en heitä ulos."
Ei vippaskonsteja.
Mitkä ovat lestadiolaisten vippaskonstit?
Jumala antoi Siinain vuorella Mooseksen kautta laintaulut ja kymmenen käskyään (2Moos.20). Eerika puhuu kahdestatoista käskystä. Millaisia mahtavat sitten olla ne 11. ja 12. käsky? Jotain lestadiolaisten omia käskyjäkö?
Oon lestadiolainen ja mun mielest se asia on näin.. Jos todella haluaa tehdä parannuksen niin jumala antaa siihen mahdollisuuden. Jokaisella on oma "etsikko aikansa" jollain hän tuntee taivas káipuun ja mahdollisuus annetaan vaikka kuolin vuoteelle. Mutta jos tämän etsikko aikansa antaa mennä umpeen niin taivas kaipuu voi ns. loppua eli ei edes kaipaa jumalaa tai niinku taivasta...
Ihan meilläki on vaan kymmenen käskyä... =) Ne tais Eerika vaan vahinhos heittää..
En tiedä laulun taustaa varmaksi, mutta muistelisin kuulleeni sen taustasta sen verran, että sen on kirjoittanut tyttö sairaalassa kuolinvuoteellaan ja sairaanhoitajat ovat kirjoittaneet sen muistiin. Ymmärsin, ettei tytöllä sen paremmin kuin sairaanhoitajillakaan ollut mitään yhteyttä esikoislestadiolaisuuteen. Laulun sisältö kyllä antaa vahvan tunteen siitä, että tässä on henkilö joka on ollut lähellä elävää kristillisyyttä, mutta aika on kulkenut ohitse ilman, että hän on vastaanottanut tarjottua armoa.