45 minuutin toimitus sai mielenkiintoisen yhteydenoton syksyllä 2004. “Tarkastakaa valtioneuvoston kanslian huippuvirkaan valitun EU-puheenjohtajuussihteeristön päällikön taustat”, kuului kehotus.
Tutkimme asiaa kaksi viikkoa. Kävi ilmi, että kolmenkymmenen hakijan joukosta virkaan poimittu Suvi Saxén oli ollut vuosikaudet ulosottoviraston vakioasiakas.
Hänen nimellään sai ulosoton tietojärjestelmästä useita metrejä pitkän tulosteen. Rästejä oli parkkisakoista asunto-osakeyhtiön vastikkeisiin.
Saxénin kongresseja järjestellyt osakeyhtiö oli mennyt konkurssiin. Tilillä oli ollut rahaa kymmenkunta euroa, velkoja puoli miljoonaa euroa.
Useat yhtiön kanssa kongresseja järjestelleet järjestöt kummastelivat, minne heidän rahansa olivat kadonneet. Rahaa kaipasivat myös eläkevakuutusyhtiö ja verottaja.
Saxéniin kohdistui virkaan nimittämisen aikoihin myös talousrikosepäily. Verottaja oli tehnyt tutkintapyynnön. Poliisi tutki, oliko Saxén syyllistynyt velallisen epärehellisyyteen konkurssinsa yhteydessä.
Marraskuun lopussa 2004 kuulimme, että myös muut tiedotusvälineet tutkivat samaa asiaa. Ei ollut aikaa odottaa seuraavan viikon keskiviikkoa ja 45 minuutin lähetystä. Pitkään valmisteltu 45min -käsikirjoitus oli pantava pataan ja uutinen julkaistava kahtena lyhyempänä juttuna saman illan Seitsemän ja Kymmenen Uutisissa.
Selvisi, että valtioneuvoston kanslia oli tiennyt taloussotkuista ja rikosepäilystä ennen nimitystä. Tämä ei haitannut nimityksen tehnyttä ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäkeä.
“Valitsemallamme henkilöllä ei ole tuomioistuimen antamia tuomioita mistään asiasta ja minusta on ihmisen oikeusturvan kannalta tärkeää, että muistamme oikeusjärjestelmämme perusperiaatteet”, Lehtomäki sanoi MTV3:n uutisille marraskuussa 2004.
Saxénin nimitys johti kansanedustajan tekemään kirjalliseen kysymykseen, jossa kummasteltiin rikoksesta epäillyn valintaa valtioneuvoston kanslian päällikkötehtävään.
Pääministeri Matti Vanhanen vastasi huutoon. Vanhanen puolusti Saxénin nimitystä eduskunnan edessä 22. joulukuuta 2004. Pääministerin mukaan meneillään ollut talousrikostutkinta ei ollut syy olla nimittämättä huippuvirkaan.
“Saadun selvityksen perusteella arvioitiin, ettei tutkintapyyntö sellaisenaan muodosta estettä nimitykselle”, Vanhanen sanoi.
“Hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman yksi tavoite on madaltaa konkurssin tehneiden yrittäjien kynnystä uuden yritystoiminnan aloittamiseen. Konkurssista ei saa tulla leimaa, joka seuraa yrittäjää pysyvästi”, pääministeri jatkoi.
Saxén sai jäädä töihin EU-puheenjohtajuussihteeristöön EU-kokouserityisasiantuntijaksi. Hänen tehtävänsä oli valmistella EU-Aasia -huippukokousta Suomen puheenjohtajuuskaudelle.
Kansliassa Saxén laati laskelmat, joissa Tampere todettiin selvästi Helsinkiä halvemmaksi paikaksi Asem-kokouksen järjestämiseen.
Kun 45 minuuttia kevättalvella 2005 halusi nähdä nämä laskelmat, valtiosihteerit Risto Volanen ja Antti Peltomäki eivät suostuneet niitä luovuttamaan. Laskelmat julistettiin salaisiksi.
Pääministeri puolusti Saxénin laskelmien pohjalta tehtyä kaupunkivalintaa 45 minuutin haastattelussa 3.3.2005. “Paikkakunta pitää valita. Ei tämä ole sen kummempaa. Se on vähän niin kuin makukysymys, missä järjestetään kokous. Tampere on upea kaupunki näyttää ulkomaalaisille ja se painoi aika paljon tässä päätöksenteossa”, Vanhanen sanoi.
Muutamaa kuukautta myöhemmin Vanhanen päätti, että kokous on pakko järjestää Helsingissä. Valtioneuvoston kansliassa oli tarkasteltu Saxénin tekemiä laskelmia ja todettu, että huippukokous ei edes mahdu Tampereelle. Kukaan ei enää puhunut Tampereen edullisuutta korostaneista salaisista laskelmista.
Lähde: MTV3
Kolme varttia
45min -toimituksen blogi
Tutkimme asiaa kaksi viikkoa. Kävi ilmi, että kolmenkymmenen hakijan joukosta virkaan poimittu Suvi Saxén oli ollut vuosikaudet ulosottoviraston vakioasiakas.
Hänen nimellään sai ulosoton tietojärjestelmästä useita metrejä pitkän tulosteen. Rästejä oli parkkisakoista asunto-osakeyhtiön vastikkeisiin.
Saxénin kongresseja järjestellyt osakeyhtiö oli mennyt konkurssiin. Tilillä oli ollut rahaa kymmenkunta euroa, velkoja puoli miljoonaa euroa.
Useat yhtiön kanssa kongresseja järjestelleet järjestöt kummastelivat, minne heidän rahansa olivat kadonneet. Rahaa kaipasivat myös eläkevakuutusyhtiö ja verottaja.
Saxéniin kohdistui virkaan nimittämisen aikoihin myös talousrikosepäily. Verottaja oli tehnyt tutkintapyynnön. Poliisi tutki, oliko Saxén syyllistynyt velallisen epärehellisyyteen konkurssinsa yhteydessä.
Marraskuun lopussa 2004 kuulimme, että myös muut tiedotusvälineet tutkivat samaa asiaa. Ei ollut aikaa odottaa seuraavan viikon keskiviikkoa ja 45 minuutin lähetystä. Pitkään valmisteltu 45min -käsikirjoitus oli pantava pataan ja uutinen julkaistava kahtena lyhyempänä juttuna saman illan Seitsemän ja Kymmenen Uutisissa.
Selvisi, että valtioneuvoston kanslia oli tiennyt taloussotkuista ja rikosepäilystä ennen nimitystä. Tämä ei haitannut nimityksen tehnyttä ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäkeä.
“Valitsemallamme henkilöllä ei ole tuomioistuimen antamia tuomioita mistään asiasta ja minusta on ihmisen oikeusturvan kannalta tärkeää, että muistamme oikeusjärjestelmämme perusperiaatteet”, Lehtomäki sanoi MTV3:n uutisille marraskuussa 2004.
Saxénin nimitys johti kansanedustajan tekemään kirjalliseen kysymykseen, jossa kummasteltiin rikoksesta epäillyn valintaa valtioneuvoston kanslian päällikkötehtävään.
Pääministeri Matti Vanhanen vastasi huutoon. Vanhanen puolusti Saxénin nimitystä eduskunnan edessä 22. joulukuuta 2004. Pääministerin mukaan meneillään ollut talousrikostutkinta ei ollut syy olla nimittämättä huippuvirkaan.
“Saadun selvityksen perusteella arvioitiin, ettei tutkintapyyntö sellaisenaan muodosta estettä nimitykselle”, Vanhanen sanoi.
“Hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman yksi tavoite on madaltaa konkurssin tehneiden yrittäjien kynnystä uuden yritystoiminnan aloittamiseen. Konkurssista ei saa tulla leimaa, joka seuraa yrittäjää pysyvästi”, pääministeri jatkoi.
Saxén sai jäädä töihin EU-puheenjohtajuussihteeristöön EU-kokouserityisasiantuntijaksi. Hänen tehtävänsä oli valmistella EU-Aasia -huippukokousta Suomen puheenjohtajuuskaudelle.
Kansliassa Saxén laati laskelmat, joissa Tampere todettiin selvästi Helsinkiä halvemmaksi paikaksi Asem-kokouksen järjestämiseen.
Kun 45 minuuttia kevättalvella 2005 halusi nähdä nämä laskelmat, valtiosihteerit Risto Volanen ja Antti Peltomäki eivät suostuneet niitä luovuttamaan. Laskelmat julistettiin salaisiksi.
Pääministeri puolusti Saxénin laskelmien pohjalta tehtyä kaupunkivalintaa 45 minuutin haastattelussa 3.3.2005. “Paikkakunta pitää valita. Ei tämä ole sen kummempaa. Se on vähän niin kuin makukysymys, missä järjestetään kokous. Tampere on upea kaupunki näyttää ulkomaalaisille ja se painoi aika paljon tässä päätöksenteossa”, Vanhanen sanoi.
Muutamaa kuukautta myöhemmin Vanhanen päätti, että kokous on pakko järjestää Helsingissä. Valtioneuvoston kansliassa oli tarkasteltu Saxénin tekemiä laskelmia ja todettu, että huippukokous ei edes mahdu Tampereelle. Kukaan ei enää puhunut Tampereen edullisuutta korostaneista salaisista laskelmista.
Lähde: MTV3
Kolme varttia
45min -toimituksen blogi
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.