Naisilla on aina aikaa itselleen; jos sitä ei ole, niin sen puutteesta puhutaan, monin eri sävyin. Naisten kesken kaikesta voi (pitää) keskustella; mikään asia ei ole liian vaikea tunnustettavaksi sille parhaimmalle ystävälle. Naisethan menevät vessaankin yhdessä, keskustelemaan; näin me miehet olemme asia käsittäneet.
Nainen on aina nainen, mutta mies ei ole aina mies. Meitä miehiä on aina ollut liian moneen junaan. On sovinisteja, heteroita, on homoja, metroja, retroja on vaikka mitä, ja kaikki tämä otetaan huomioon ajateltaessa mitä miehen tulee olla. Nainen, oli hän sitten hetero, lesbo, (tai jopa feministi) hän voi puhua tunteistaan, itkeä, näyttää pahan olonsa, ottaa aikaa itselleen ilman, että se jotenkin vaarantaisi hänen naiseutensa. Miehen taas kuuluu pitää kaikki sisällään, vetää pää täyteen ja antaa asian hautua. Puhutaan uusista ”mieheyden” malleista, mutta kun miestä todella kaivataan, vain se vanha juro, mitäänsanomaton jässikkä kelpaa. Beckham potkii palloa, Herold rakastaa kitaraansa… mutta kun on aika niin sanotusti pistää haisemaan, ihannevävyä ei kaipaa enää kukaan. Mies on talossa, hyvässä ja pahassa. Tästä se aina alkaa.
Ottavatko äijät aikaa itselleen? Onko pikkubussillinen kavereita pubikierroksella, jääkiekon MM-kisat, tai pussikalja naapurin porttikongissa ajan ottamista itselleen? On se. Ja kun on kysymys miesten enemmistöstä, ajaudumme väistämättä patologian puolelle. Miehet ovat keksineet viimeisen 40000 vuoden aikana niin monia tapoja satuttaa itseään, toisiaan ja ympäristöään, että oikein heikottaa; jääkiekko ja pussikalja ovat vielä pientä. Jussin perilliset ovat kaikonneet suolta, kuokatta, mutta yhä edelleen sisukkaasti hämillään. Kun ei ole muuta kuin sisua ja vähän jotain ”kättä pitempää” (ainakin omasta mielestä), käyttäytymismallit eivät voi olla kovin moninaiset. Eli siis mies elää kuvitelmissaan vieläkin luolassa, tai ainakin samat säännöt pätevät. Nainen on jotain mikä voitetaan, ja jonka kautta taataan tulevaisuus. Se on niin yksinkertaista. Kun päältä kuoritaan pois teennäisyys ja vuosituhansia kestänyt sivistyksen nimellä edennyt hiljainen degeneraatio, olemme vain yksi linkki elämän ketjussa, jonka pääasiallinen tarkoitus on lisääntyä. Feministit hajotkaa.
Nainen on aina nainen, mutta mies ei ole aina mies. Meitä miehiä on aina ollut liian moneen junaan. On sovinisteja, heteroita, on homoja, metroja, retroja on vaikka mitä, ja kaikki tämä otetaan huomioon ajateltaessa mitä miehen tulee olla. Nainen, oli hän sitten hetero, lesbo, (tai jopa feministi) hän voi puhua tunteistaan, itkeä, näyttää pahan olonsa, ottaa aikaa itselleen ilman, että se jotenkin vaarantaisi hänen naiseutensa. Miehen taas kuuluu pitää kaikki sisällään, vetää pää täyteen ja antaa asian hautua. Puhutaan uusista ”mieheyden” malleista, mutta kun miestä todella kaivataan, vain se vanha juro, mitäänsanomaton jässikkä kelpaa. Beckham potkii palloa, Herold rakastaa kitaraansa… mutta kun on aika niin sanotusti pistää haisemaan, ihannevävyä ei kaipaa enää kukaan. Mies on talossa, hyvässä ja pahassa. Tästä se aina alkaa.
Ottavatko äijät aikaa itselleen? Onko pikkubussillinen kavereita pubikierroksella, jääkiekon MM-kisat, tai pussikalja naapurin porttikongissa ajan ottamista itselleen? On se. Ja kun on kysymys miesten enemmistöstä, ajaudumme väistämättä patologian puolelle. Miehet ovat keksineet viimeisen 40000 vuoden aikana niin monia tapoja satuttaa itseään, toisiaan ja ympäristöään, että oikein heikottaa; jääkiekko ja pussikalja ovat vielä pientä. Jussin perilliset ovat kaikonneet suolta, kuokatta, mutta yhä edelleen sisukkaasti hämillään. Kun ei ole muuta kuin sisua ja vähän jotain ”kättä pitempää” (ainakin omasta mielestä), käyttäytymismallit eivät voi olla kovin moninaiset. Eli siis mies elää kuvitelmissaan vieläkin luolassa, tai ainakin samat säännöt pätevät. Nainen on jotain mikä voitetaan, ja jonka kautta taataan tulevaisuus. Se on niin yksinkertaista. Kun päältä kuoritaan pois teennäisyys ja vuosituhansia kestänyt sivistyksen nimellä edennyt hiljainen degeneraatio, olemme vain yksi linkki elämän ketjussa, jonka pääasiallinen tarkoitus on lisääntyä. Feministit hajotkaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En jaksanut, en jaksanut lukea loppuun asti.
mut en vielä päässy jyvälle, miks naisten pitäis hajota! Kappaleiksiko vai muuten? Nainenhan on arvoastekossa palkkaluokka aina alempi kuin miehillä! Eikö nainen saisi edes oman etunsa ja kuoppaan jääneen palkkansa vuoksi pitää puoliaan? Minä en kuulu niihin vc märsääjiin, mutta olen silti kyllä naisen aseman puolustaja!
Miehekkäistä miehistä kaikki naiset ainakin tykkäävät. Se on se maskuliinisuuden "haju".
Nuorena sitä on enemmän kaikilla miehillä, mutt vanhemmiten....noo enpä tiedä...toisilla on toisilla ei.
Mutt vanhetaanhan me "naisellisetkin" (ja muututaan vanhemmiten miesmäisiksi).
Minulla on se käsitys, että miehethän ne on saaneet niitä vapauksia. Ainakin meillä mies harrasti, meni autolla, päätti rahoistamme ja pääsi menemään. Minä en koskaan päässyt, jos teki mieli jonnekin. Niin hauskasti se vaan kiertyi asia.
Tuossa kerroit että miesten on pitänyt keksiä
ottaa aikaa itselleen. Ja "pyydystää nainen".
Ja pitää itkut sisällään.
No niinpä kai. Samoja seli-selejä naiset käyttävät ottaessaan aikaa itselleen. Kai nainenkin "pyydystää" miestä ja jopa hankkiutuu raskaaksi saadakseen sen.
Kummallakin on tämä vetovoima toisiaan kohtaan. Kait sitä nyt kännipäissään saa mieskin itkeä tirauttaa. Ainakin isäni silmät kostui kun pienessä vihneessä kuunteli Sylvian joululaulua.
Niinpä mullekin tulee nykyisin tippa silmään kun kuulen sen. (Poissa on isä-pappa)
Miehen selvin päin vetistely saa naisen hämmennyksiin. Ikäänkuin sellainen tuki ja selkäranka olisi murtunut. Nainen hätääntyy, että mitäs nyt tehdään? Eikä hän tarkoita mitään pahaa!
Hän alkaa kehittää miesmäistä selkärankaa ja rupeaa muuttumaan mieheksi. Partakin alkaa kasvaa. Juu näin käy. Luepa gerontologian kirjasta, jos et usko.
otin kantaa...noo..ehkä sitä täss viisastuu..