sana ei enään paina oikeudessa.
Isiä syrjitään!
Huoltoriitoja tutkinut tuomari huolissaan lapsen asemasta
Lakimuutos nopeuttaisi huoltoriitojen selvittelyä
STT–ANNELI TERVO-IA, 29.4.2006
--------------------------------------------------------------------------------
Sosiaalitoimen tehokkuus lapsen huoltoriitojen selvityksessä vaihtelee eri puolilla maata. Enimmillään voi kulua jopa puoli vuotta ennen kuin vanhemmat tavataan ensimmäisen kerran, ilmenee käräjätuomari Maija Auvisen tuoreesta väitöskirjasta, joka tarkastettiin Turussa lauantaina.
Auvinen esittää, että minimiaika selvityksen aloittamiselle säädettäisiin laissa. Sopivana aikana hän pitää kahta-kolmea viikkoa siitä kun selvitystä on pyydetty.
Määräaikaa selvityksen kokonaiskestolle on hänen mukaansa vaikeampi määrittää, sillä huoltoriidat ovat erilaisia ja jotkut tapaukset vaativat hyvinkin laajoja lausuntoja.
Selvitystyön nopeutuminen helpottaisi myös lapsen tilannetta, sillä huoltoriidan pitkittyessä vanhemmat helposti heijastavat omaa katkeruuttaan lapseen, Auvinen painottaa.
Asiantuntijat lakisääteiseksi tasapelien sovitteluun
Auvinen jakaa huoltoriidat kolmen ryhmään. Tasapelitilanteessa kummallakin vanhemmalla on yhtä hyvät edellytykset toimia lapsen huoltajana. Patologisissa tapauksissa riita on ajautunut jo niin pahaan pattitilanteeseen, että lapsi alkaa oireilla. Kolmannessa ryhmässä vanhemmilla on mielenterveys- tai alkoholiongelmia.
Vuoden alusta lähtien riita-asioita on voinut sovitella myös tuomioistuimessa. Huoltajuusriidoissa avuksi voidaan ottaa psykologi tai muu konfliktitilanteiden ratkaisuun perehtynyt asiantuntija. Kulut kuitataan kuitenkin riitelevien vanhempien pussista.
Auvisen mielestä asiantuntija-avun pitäisi olla lakisääteistä, jolloin kulut maksaisi valtio. Erityisen hyödyllistä asiantuntijan käyttö olisi tasapelitilanteissa.
- Ammattilainen voisi lievittää riitaa nostamalla esiin vanhemmuuden vahvuuksia molemmilta osapuolilta. Hän osaisi myös kohdentaa vanhempien katsetta lapsen tilanteeseen eikä aikuisten vastakkainasetteluun.
Lapsen kokemuksesta syvempää tietoa
Auvisen tutkimusaineiston mukaan oikeusistuimet saavat riittämättömästi tietoa siitä, miten lasta on selvityksessä kuultu. Niukimmillaan tieto rajoittuu toteamukseen "lapsi on ilmoittanut haluavansa asua äidin/isän luona".
- Sen perusteella emme tiedä paljoakaan lapsen tilanteesta, Auvinen huomauttaa.
Lapsen tilannetta pitäisi kuvata havainnollisemmin.
- Miten avioerosta on kerrottu lapselle, miten hän on sen kokenut, onko hän voinut keskustella tuntemuksistaan jonkun kanssa ja miten lapsi arki sujuu, Auvinen listaa arvokasta tietoa.
Tasapainottelu lapsen kuulemisen ja suojelun välillä on vaikeaa, mutta erittäin tärkeää.
- Erityisesti tasapelitilanteissa on huolehdittava siitä, ettei lapsi joudu ratkaisijan rooliin vaan vastuu pidetään siellä minne se kuuluu eli vanhemmilla, Auvinen korostaa.
Sosiaalitoimen ehdotus ei aina päätökseksi
Oikeuteen päätyy 5-10 prosenttia huoltoriidoista. Tutkimusaineiston mukaan oikeus ei enää tee ratkaisujaan pelkästään sosiaalitoimen ehdotusten pohjalta, sillä ainakin joka neljäs ratkaisu poikkesi ehdotuksesta.
Auvinen löytää syitä sekä muuttuneesta lainsäädännöstä että lisääntyneestä kritiikistä asiantuntijavaltaa kohtaan. Erityisesti kritiikkiä ovat esittäneet miehet, jotka usein jäävät toiseksi tasapelitilanteessakin.
Auvisen mukaan olisi kuitenkin liian yksioikoista päätellä, että isät voittaisivat aina riitauttaessaan huoltajuuden.
Auvinen tutki 150 oikeudessa käsiteltyä huoltoriitaa 1990-luvun lopulta. Tapauksista joka kolmas meni hovioikeuteen. Vertailuaineistona on 90 hovioikeuskäsittelyä vuosilta 2002-03 sekä parikymmentä oikeusasiamiehelle tehtyä kantelua
Isiä syrjitään!
Huoltoriitoja tutkinut tuomari huolissaan lapsen asemasta
Lakimuutos nopeuttaisi huoltoriitojen selvittelyä
STT–ANNELI TERVO-IA, 29.4.2006
--------------------------------------------------------------------------------
Sosiaalitoimen tehokkuus lapsen huoltoriitojen selvityksessä vaihtelee eri puolilla maata. Enimmillään voi kulua jopa puoli vuotta ennen kuin vanhemmat tavataan ensimmäisen kerran, ilmenee käräjätuomari Maija Auvisen tuoreesta väitöskirjasta, joka tarkastettiin Turussa lauantaina.
Auvinen esittää, että minimiaika selvityksen aloittamiselle säädettäisiin laissa. Sopivana aikana hän pitää kahta-kolmea viikkoa siitä kun selvitystä on pyydetty.
Määräaikaa selvityksen kokonaiskestolle on hänen mukaansa vaikeampi määrittää, sillä huoltoriidat ovat erilaisia ja jotkut tapaukset vaativat hyvinkin laajoja lausuntoja.
Selvitystyön nopeutuminen helpottaisi myös lapsen tilannetta, sillä huoltoriidan pitkittyessä vanhemmat helposti heijastavat omaa katkeruuttaan lapseen, Auvinen painottaa.
Asiantuntijat lakisääteiseksi tasapelien sovitteluun
Auvinen jakaa huoltoriidat kolmen ryhmään. Tasapelitilanteessa kummallakin vanhemmalla on yhtä hyvät edellytykset toimia lapsen huoltajana. Patologisissa tapauksissa riita on ajautunut jo niin pahaan pattitilanteeseen, että lapsi alkaa oireilla. Kolmannessa ryhmässä vanhemmilla on mielenterveys- tai alkoholiongelmia.
Vuoden alusta lähtien riita-asioita on voinut sovitella myös tuomioistuimessa. Huoltajuusriidoissa avuksi voidaan ottaa psykologi tai muu konfliktitilanteiden ratkaisuun perehtynyt asiantuntija. Kulut kuitataan kuitenkin riitelevien vanhempien pussista.
Auvisen mielestä asiantuntija-avun pitäisi olla lakisääteistä, jolloin kulut maksaisi valtio. Erityisen hyödyllistä asiantuntijan käyttö olisi tasapelitilanteissa.
- Ammattilainen voisi lievittää riitaa nostamalla esiin vanhemmuuden vahvuuksia molemmilta osapuolilta. Hän osaisi myös kohdentaa vanhempien katsetta lapsen tilanteeseen eikä aikuisten vastakkainasetteluun.
Lapsen kokemuksesta syvempää tietoa
Auvisen tutkimusaineiston mukaan oikeusistuimet saavat riittämättömästi tietoa siitä, miten lasta on selvityksessä kuultu. Niukimmillaan tieto rajoittuu toteamukseen "lapsi on ilmoittanut haluavansa asua äidin/isän luona".
- Sen perusteella emme tiedä paljoakaan lapsen tilanteesta, Auvinen huomauttaa.
Lapsen tilannetta pitäisi kuvata havainnollisemmin.
- Miten avioerosta on kerrottu lapselle, miten hän on sen kokenut, onko hän voinut keskustella tuntemuksistaan jonkun kanssa ja miten lapsi arki sujuu, Auvinen listaa arvokasta tietoa.
Tasapainottelu lapsen kuulemisen ja suojelun välillä on vaikeaa, mutta erittäin tärkeää.
- Erityisesti tasapelitilanteissa on huolehdittava siitä, ettei lapsi joudu ratkaisijan rooliin vaan vastuu pidetään siellä minne se kuuluu eli vanhemmilla, Auvinen korostaa.
Sosiaalitoimen ehdotus ei aina päätökseksi
Oikeuteen päätyy 5-10 prosenttia huoltoriidoista. Tutkimusaineiston mukaan oikeus ei enää tee ratkaisujaan pelkästään sosiaalitoimen ehdotusten pohjalta, sillä ainakin joka neljäs ratkaisu poikkesi ehdotuksesta.
Auvinen löytää syitä sekä muuttuneesta lainsäädännöstä että lisääntyneestä kritiikistä asiantuntijavaltaa kohtaan. Erityisesti kritiikkiä ovat esittäneet miehet, jotka usein jäävät toiseksi tasapelitilanteessakin.
Auvisen mukaan olisi kuitenkin liian yksioikoista päätellä, että isät voittaisivat aina riitauttaessaan huoltajuuden.
Auvinen tutki 150 oikeudessa käsiteltyä huoltoriitaa 1990-luvun lopulta. Tapauksista joka kolmas meni hovioikeuteen. Vertailuaineistona on 90 hovioikeuskäsittelyä vuosilta 2002-03 sekä parikymmentä oikeusasiamiehelle tehtyä kantelua
Vastaukset 3
Vanhimmat
valtiolle. Loppuu saivartelut.
Minua on aina ihmettyttänyt sellainen asia että
haukuttaan toista mies tai naista vanhempaa lapsen kuulen. Siinä minun mielestä ei ajatella yhtään lapsen parasta. Sosiaali toimistossa pitäisi kummaltakin vanhemalta kysyä: Miksi olet hyvä huoltaja? Eikä haukkua toista osapuolta. Sillä asiantuntija heti tiettää mikä on lapsen paras. Huoltajuus on selvä hyvin lyhyessä ajassa.
Sama on oikeudessa. Minun mielestä asiantuntijat jotka päättävät mikä on lapselle paras eivät ole ajantasalla. Samalla voisivat muutkin lapsen sukulaiset miettiä vähän puheitansa,sillä eivät he tiedä todelista tilanetta. Heillä on vaan miehen tai vaimon näkemys asiasta.Sillä kaikkien pitäisi huoltavuus lapsen parhaaksi. Josta ei lapsi kärsisi enempää,kuin mitä jaksaa kantaa. Sillä liitoutumat jomman kumman vanheman puolelle ei ole sukulaisten ja ystävien taholta lapsen parasta. Lapsi tarvii monemmat vanhemmat ja sukulaiset,vaikka eivät asu saman katon alla. Ajatelkaa! Erokaa! Lapsen parhaaksi!
lue tämä ja toimi sen mukaan huoltajuusoikeudenkäynneissä
http://www.oikeus.fi/uploads/dltpjzokb1.pdf