Kenen muun mielestä uudestikaste voisi olla Pyhän Hengen pilkka tai pilkkaamista?
Mitä uudestikaste saa aikaan sen mukaisesti meidän on perusteltava väitteemme ja kaikki sanomisemme tietenkin
meidän on kyettävä raamatulla perustelemaan kyseinen asia
sen todenperäisyyteen nähden.
Ennen uudestikastetta uskova pakoitetaan luopumaan luterilaisesta uskosta ja noudattamaan villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja jotka varmasti tekevät eron uskon ja lahkolaisten järkiuskon, mitoitettuna vain vähäjärkisiä
varten jotka joskus jonossa marssivat lahkolaisten kasteelle ja sen jälkeen käsien alle luullen jotain saavansa.
Kun petos on "uponnut" vastaanottavaiseen maaperään
kaikki uskon aitous ja rakkaus totuuteen on muuttunut häijyjen ja petomaisten lahko-opettajien neuvoessa yhä
suurenpaan pimeyteen kohti kanssaan kulkevaa uutta ihmistä joka oli uskossa mutta joka oli luopunut uskosta
ja tätä kutsutaan Pyhän Hengen pilkaksi tai jos tämä on väärin sitten uudestikastettu on "tietoisesti" "valinnut"
ensin uudestikasteen ja sen jälkeen toronton hengen ja
seuraavaksi vannotaankin jo perkeleen nimeen sitä avuksi huutamalla eläin äänin ja aletaan matkimaan raamatun ilmiöitä huijauksin ja järjestettyjen manifestaatioiden avulla jotta saataisiin tupa täyteen karismaattisia noita
sielullis hengellisiä vajaa älyisiä heikompiosaisia ihmisiä jotka jo katsekontaktista kaatuvat permannolle sätkimään koska nyt luulevat saavansa arvostusta osakseen ja jopa
Jumalaltakin luulevat saavansa pelastuksen tekojensa seurauksena ja lahkohengen riepotellessa he rakentavat siitä kokemuksesta todisteen luulouskolleen.
Miten on luterilaiset.
Mitä oli sinun mielestäsi ja mitä on mielessäsi kerro siitä mutta älä koskaan vaikene puhumasta saatanan synagoogaa vastaan sillä ovat itse piruja kaikki tyynni.
Mitä uudestikaste saa aikaan sen mukaisesti meidän on perusteltava väitteemme ja kaikki sanomisemme tietenkin
meidän on kyettävä raamatulla perustelemaan kyseinen asia
sen todenperäisyyteen nähden.
Ennen uudestikastetta uskova pakoitetaan luopumaan luterilaisesta uskosta ja noudattamaan villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja jotka varmasti tekevät eron uskon ja lahkolaisten järkiuskon, mitoitettuna vain vähäjärkisiä
varten jotka joskus jonossa marssivat lahkolaisten kasteelle ja sen jälkeen käsien alle luullen jotain saavansa.
Kun petos on "uponnut" vastaanottavaiseen maaperään
kaikki uskon aitous ja rakkaus totuuteen on muuttunut häijyjen ja petomaisten lahko-opettajien neuvoessa yhä
suurenpaan pimeyteen kohti kanssaan kulkevaa uutta ihmistä joka oli uskossa mutta joka oli luopunut uskosta
ja tätä kutsutaan Pyhän Hengen pilkaksi tai jos tämä on väärin sitten uudestikastettu on "tietoisesti" "valinnut"
ensin uudestikasteen ja sen jälkeen toronton hengen ja
seuraavaksi vannotaankin jo perkeleen nimeen sitä avuksi huutamalla eläin äänin ja aletaan matkimaan raamatun ilmiöitä huijauksin ja järjestettyjen manifestaatioiden avulla jotta saataisiin tupa täyteen karismaattisia noita
sielullis hengellisiä vajaa älyisiä heikompiosaisia ihmisiä jotka jo katsekontaktista kaatuvat permannolle sätkimään koska nyt luulevat saavansa arvostusta osakseen ja jopa
Jumalaltakin luulevat saavansa pelastuksen tekojensa seurauksena ja lahkohengen riepotellessa he rakentavat siitä kokemuksesta todisteen luulouskolleen.
Miten on luterilaiset.
Mitä oli sinun mielestäsi ja mitä on mielessäsi kerro siitä mutta älä koskaan vaikene puhumasta saatanan synagoogaa vastaan sillä ovat itse piruja kaikki tyynni.
Vastaukset 12
Vanhimmat
vielä omaan nilkaasi, niin armotonta on lukea päivästä toiseen luterilaisten suusta tällaista tekstiä, onneksi tuolla ulkopuolen leirin ei tarvitse tällaista kuulla, meillä on rakkauden evankeliumin jota tulee julistaa ennenkuin tulee loppu, että ihmiset löytävät perille.
Ja se tarkoittaa että lapsikaste ei ole se jossa pelastutaan vaan Jeesuksen Golgatan sovitustyön kautta joka uskossa vastaanotetaan. Ja jollei Jumala vedeä, ei siihen lapsikasteet auta.
Jeesus on ovi iankaikkisuusteen, kumpaa ovea sinä raotat, minä raotan Jeesus ovea, sillä muuta nimeä ei meille ole annettu missä meidän tulee pelastua. SE tarkoittaa siis että ihmisen oma vanhurskaus, ei pelasta, vaan yksin Jeesus.
Jos ihmisellä ei ole uskoa Jeesukseen, niin siinä ei vauvana saadut kasteet auta, ei se ole automaatio taivaaseen.
valaiseva teksti josta et sinäkään eksy.
VEDESTÄ JA HENGESTÄ
Matti Kankaanniemi, Joulukuu 2000
1 JOHDANTO
Joskus luemme Raamattua niin vahvasti omien ennakko-oletustemme puitteissa, että emme vaivaudu tutkimaan jonkin tietyn jakeen taustoja kovinkaan perusteellisesti. Tyypillinen esimerkki tästä on sakramentalistista kastekäsitystä kannattavien tapa viitata Jeesuksen sanoihin (Joh 3:5) "vedestä ja Hengestä" ja väittää veden tarkoittavan ilman muuta vesikastetta. Luterilaisessa tulkinnassa tämä "vesi tarkoitta kastetta" tulkinta oletetaan tavallisesti oikeaksi ilman perusteluja.(1) Jotkut baptistitutkijatkin ovat tosin nähneet tässä viittauksen vesikasteeseen.(2) Tulkinta ei kuitenkaan missään tapauksessa ole itsestään selvä.. Raymond E. Brown, yksi maailman johtavista Ut:n tutkijoista, toteaa: "Tuskin mistään muusta kohdasta Johanneksen ajattelussa on niin jyrkkää jakoa tutkijoiden kesken kuin kysymyksessä sakramentalismista. Ryhmä Johannes-tutkijoita, sekä protestantteja…että katolisia….löytävät Johanneksen evankeliumissa monia viittauksia sakramentteihin…Toisaalta on olemassa joukko Johannes-tutkijoita, jotka eivät näe Johanneksen evankeliumissa viittauksia sakramentteihin. Joillekin näistä alkuperäinen evankeliumi oli antisakramentaalinen.(3) " Toisenlaisen kuvan voi saada esimerkiksi Matti Väisänen kastekirjasta, jossa hän toteaa: " Neljäs evankeliumi esittää Uuden testamentin kasteopin niin selvästi kuin toivoa saattaa kertomuksessaan Jeesuksen keskustelusta Nikodemuksen kanssa.(4) Väisänen viittaa jatkuvasti Jh 3:5:een, jonka hän mitä ilmeisemmin katsoo avainpaikaksi sakramentalistisen kasteopin rakentamisessa. Evankelikaaliset tutkijat eivät pääsääntöisesti kannata tätä tulkintaa ja esimerkiksi Hodges kirjoittaakin: "…mikään Joh 3:5:ssä ei vaadi, että sanojen "vedestä syntynyt" pitäisi viitata kasteeseen, ellei sitten tulkitsija ole jo etukäteen sitoutunut sakramentaaliseen suhtautumiseen kristityn kokemukseen. "
Jos Johanneksen evankeliumia ei hyväksytä aitoperäiseksi ja sitä tulkitaan Bultmannilaiseen tyyliin muotokriittisesti, tässä voidaan ehkä nähdä viittaus kristilliseen kasterituaaliin.(5) Muotokritiikin perusajatushan on myöhempien seurakuntatilanteiden (sitz im leben) käsitteleminen erilaisia kertomuksia (evankeliumeissa) kehittämällä.(6) Tämä tulkintatapa on kuitenkin laajemmin evankeliumeihin sovellettuna ongelmallinen.(7) Yleensä kastekeskustelussa ei "liberaaliteologian hapatetta" päästetä kummankaan osapuolen taholta keskusteluihin mukaan muuta kuin korkeintaan silloin, kun se näyttää vahvistavan omia ennakkokäsityksiä. Mm. Nikolainen kirjoittaa samalla tavoin kuin literalistisemmin Raamattua tulkitsevat kastekeskustelijat, vaikka tämä edesmennyt teologi suhtautuukin Uuden testamentin historiallisuuteen monessa suhteessa varsin kriittisesti.(8)
2 MITÄ JEESUS "VEDELLÄ JA HENGELLÄ" TARKOITTI?
Kuten todettu, se tunnustuksellinen konteksti, josta jaetta tutkiva lukija lähtee, vaikuttaa luonnollisesti siihen, mitä tulkintaa pidetään luonnollisimpana. Olennaista onkin ottaa huomioon Nikodemus-keskustelun ajankohta ja ne seikat, jotka silloin olivat juutalaiselle rabille itsestäänselvyyksiä. Pääasiallisia tulkintavaihtoehtoja on neljä.(9) Varsinaiset vaihtoehdot ovat käsittääkseni joko kaste tai metafora Pyhästä Hengestä ja käsittelenkin näitä yhteisen otsikon alla.
2.1.1 Vesi viittaa Jumalan sanaan
Esimerkiksi Juhani Kuosmanen tulkitsee veden tarkoittavan Jumalan sanaa. "Joh. 3:5:n vesi ja Tiit. 3:5:n peso eivät viittaa kasteeseen vaan Sanan puhdistavaan vaikutukseen (Joh 3:11, 15:3, Ef 5:26).(10) Tulkinta on melko yleinen Suomen helluntaiherätyksen piirissä.(11) Tämä ei kuitenkaan tee käsittääkseni oikeutta Johanneksen evankeliumin kolmannessa luvussa kuvattavan Nikodemus-keskustelun juutalaiselle kontekstille. Sana viittaa pikemminkin siihen sanomaan, jota Jeesus julisti. Lähinnä tämän ongelmana lienee sanan ja veden synonyymisen käytön puute muualla Uudessa testamentissa, joskin uudestisyntymisen instrumentiksi sana mainitaan. Mielestäni on myös merkittävää, että kohtaa kommentoivat tutkijat eivät juurikaan esitä tätä tulkintavaihtoehtoa.(12)
2.1.2 Vesi viittaa luonnolliseen syntymään
Yhtenä tulkintavaihtoehtona on esitetty veden viittaamista luonnolliseen syntymään. Vesi kuvastaisi esim. joko lapsivettä tai siemennestettä. Spriggs toteaa: "Ihmisen syntymä edeltää lapsiveden purkautuminen. Näin ollen jokainen luonnollinen syntymä tapahtuu "vedestä". Tämä tulkinta, ei ainoastaan vältä niitä vastalauseita, joita muut ehdotukset ovat saaneet osakseen vaan sopii hyvin yhteen Nikodemuksen viittaukseen kohtuun. (13)" Lähikontekstin kannalta katsottuna tämä saattaisi sopiakin Jeesuksen sanojen tarkoitukseksi. Hodges toteaa tästä tulkinnasta: "Vaikka tämä tulkinta sopii kontekstiin melko hyvin, sen ongelmana on vastaavan ilmaisun puuttuminen sen ajan teologisessa kirjallisuudessa. Voidaankin todeta, että tämä tulkinta ei ole saanut merkittävää kannatusta tutkijoiden joukossa.(14)" Yhtenä ongelmana on kreikankielen kai-sana, joka yhdistää veden ja Hengen. Tämä ilmaisee yhdistettävien sanojen läheistä yhteyttä ja näin ollen viitannee samaan tapahtumaan.(15)
2.1.3 Vesi viittaa Pyhään Henkeen ei kasteeseen?
Lukuisat tutkijat katsovat ilmauksen "vedestä ja Hengestä" viittaavan Pyhään Henkeen eikä vesikasteeseen. Tämä vaihtoehto on mielestäni kaikkein perustelluin. Mitä tulee suomalaisten luterilaisten kastekirjoihin, kaipaan edelleen edes näiden vaihtoehtojen käsittelyä.
Risto Santala kirjoittaa tästä kohdasta seuraavasti: "Entä onko ajatus uudestisyntymisestä vieras juutalaiselle? Juutalainen rukouskirja puhuu siitä messiaan tulon yhteydessä käsitteellä "briaa hadasha" eli "uusi luomus" (vrt Gal 6:15). Myös eräät Vt:n Israelin tulevaan uudistukseen viittaamat ennustukset korostavat sydämen ja hengen uudistusta (Jer 31:33, 32:39, Hes 11:19, 36:26). Jeesus asetti uudestisyntymisen Jumalan valtakuntaan pääsemisen ehdoksi. Vt:n ennustuksista voi päätellä, että hengellinen uudistus käsittää puhdistautumisen ja pyhittäytymisen. Jeesus sanoi, että jos joku ei synny "vedestä ja Hengestä", hän ei voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.(16)"
Hesekielin kirjassa on käsitepari vesi ja henki Jumalan puhdistavan ja pyhittävän työn yhteydessä: "Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan. Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen (Hes 36:25-26)." Vesi on hyvin luonnollinen ja yleismaailmallinen symboli puhtaudesta ja puhdistamisesta. Koska Nikodemus oli juutalainen rabbi, hänen luonnollisesti tuli tuntea tämä ennustus. Todennäköisesti Jeesus ikään kuin väänsi rautalangasta Nikodemukselle esimerkin siitä, mistä uudestisyntymisessä oli kyse, Jeesus jopa nuhteli Nikodemusta: "Sinä olet Israelin opettaja (rabbi) etkä tätä tiedä!" Mainitsemalla vedestä ja Hengestä syntymisen Jeesus antoi viitteen Hesekielin "lanseeraamaan" käsitykseen Jumalan tekemästä uudestisynnyttävästä työstä. Targum Yalkut viittaa kyseisten jakeiden liittyvän messiaan tuloon, eli tämä traditio huomioon ottaen voidaan Jeesuksen katsoa mahdollisesti viitanneen omaan messiaanisuuteensa hänen käyttäessään termiä "vedestä ja hengestä".(17) Tätä tulkintaa näyttäisi vahvistavan Jeesuksen käyttämät sanat amen amen lego hymen (totisesti, totisesti minä sanon teille), jotka viittaavat Jeesuksen käsitykseen itsestään messiaana.(18) Adamsin mukaan Nikodemus olisi todennäköisesti ymmärtänyt heti mistä on kysymys, jos Jeesus olisi tarkoittanut pakanoiden uudestisyntymistä, mutta ajatus juutalaisen uudestisyntymisestä oli Nikodemuksen kannalta käsittämätön.(19)
2.1.3.1 Muualla Johannes käyttää vettä kuvauksena Pyhästä Hengestä
Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: "Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon, Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on niin kuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat. Mutta sen hän sanoin Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskoivat häneen; sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei vielä ollut kirkastettu (7:37-39)." Jeesus siis käyttää Vt:n lupauksia Hengen antamisesta puhuessaan Pyhästä Hengestä. Tämä taas sopii hyvin yhteen sen tulkinnan kanssa, että "vedestä ja Hengestä" viittaa Hesekielin ja Jesajan kirjoittamiin lupauksiin Pyhästä Hengestä.(20) Lisäksi on huomattava, että Johannes käyttää vettä symbolina Hengestä myös neljännen luvun kuvaamassa kohtauksessa samarialaisen naisen kanssa. Tässä Jeesus antaa vedelle hengellisen merkityksen, joka ei varmastikaan liity kasteeseen. Tämä kuvaa osittain veden symbolisen käytön rikkautta. Johanneksen tyyliin ylipäätään kuuluu tiettyjä sanoja kahdessa merkityksessä käyttäminen.(21)
2.1.3.2 Preesens vai futuuri?
Yksi luterilaisen kastetulkinnan ongelma liittyy heidän näkemykseensä henkikasteesta ja vesikasteesta saman tapahtumana. Tälle yhdistämiselle haetaan usein tukea nimenomaan tästä käsittelemästämme yhteydestä. Nikodemukselle Jeesus puhuu Nikodemukselle kuitenkin Hengestä syntymisestä ikään kuin se olisi jo sillä hetkellä mahdollista. Koko Jeesuksen julistusta Johanneksen evankeliumissa ylipäätään leimaa tämä "preesenstekijä". Kuulijoita ei kehoteta uskomaan Jeesukseen joskus tulevaisuudessa, vaan juuri siinä hetkessä. Toisaalta Jeesus puhuu Pyhästä Hengestä myös futuurissa ja ilmoittaa selvästi, että jossakin muodossa Pyhä Henki tulee vasta hänen poismenonsa jälkeen. Jos Jeesus opetti kyseisessä kohdassa sakramentaalista vesikaste-henkikaste –oppia, tuntuu erikoiselta, että hän puhui ikään kuin sen hetken tapahtumasta. Jakeessa 7 Jeesus korostaa edelleen preesenstekijää: "Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti ylhäältä." Luterilaisen tulkinnan mukaan tämä lause kohdistuisi aikaan jälkeen helluntain. Esimerkiksi Väisänen tulkitsee tämän "vedestä syntymisen" merkitsevän kristillistä kastetta, joka asetettiin (Väisäsen mukaan) vasta Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen. Jakeessa 11 Jeesus edelleen vahvistaa lauseensa pätevyyttä juuri sillä hetkellä: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: me puhumme, mitä tiedämme, ja todistamme, mitä olemme nähnet, ettekä te ota vastaan meidän todistustamme." On loogista olettaa, todistuksen vastaanottamisen merkitsevän uskoa ja näin uudestisyntymistä "hengestä".
2.1.3.3 Johannes ei muuallakaan korosta vesikasteen merkitystä vaan uskon
Hodges kirjoittaa osuvasti: "Kukaan pystyvä kirjoittaja, joka haluaa saada perusajatuksensa selväksi ei koskaan tee tällaista. On erittäin epätodennäköistä, että neljännen evankeliumin kirjoittaja olisi pitänyt vesikastetta keskeisenä osana uudestisyntymistä.(22) " Miksi Johannes opettaa niin suoraan uskon merkityksestä pelastuksessa ja korostaa sitä jatkuvasti. Miksi hän ei opeta vesikastesakramentista muuta kuin korkeintaan salamyhkäisen implisiittisesti? Jos Johannes olisi pitänyt vesikastetta niin olennaisena osana pelastusta ja uudestisyntymistä kuin esimerkiksi luterilainen kastekäsitys antaa ymmärtää, tämä vaikeneminen tuntuu käsittämättömältä. Verbi "uskoa" puolestaan esiintyy evankeliumissa 98 kertaa (Synoptisissa evankeliumeisa kaikkiaan 34 kertaa).(23) Onkin luontevampaa tulkintaa pitää uskoa tämän uudestisyntymisen "instrumenttina" kasteveden sijasta.
2.1.3.4 Mikä kaste?
Kastetulkinnassa ongelmaksi muodostuu tämän vesikasteen tarkempi määrittely. Hoyt kirjoittaa tästä osuvasti: "Ensiksi, vaikka sana vesi ilmenee tekstissä, sana kaste ei…Toiseksi, jos tämä viittaa vesikasteeseen, niin mihin vesikasteeseen? Juutalaiseen kasteeseen? Johanneksen kasteeseen? Jeesuksen asettamaan? Vai kolmen vuoden päässä olevaan kristilliseen kasteeseen?(24)" Mitä kastetta Nikodemus olisi ymmärtänyt Jeesuksen tarkoittavan? On erikoista, että Jeesus ei täsmentänyt millään tavalla tätä kastetta, jos hän todella tarkoitti vedellä kastetta. Monet luterilaiset tulkitsijat uskovat proselyyttikasteen olleen käytössä jo ennen Johanneksen kastetta.(25) Qumranin yhteisöllä oli omat kasteeksi luettavat rituaalinsa ja käytössä oli tietysti myös Johanneksen kaste. Kun tähän lisätään vielä erilaiset juutalaiset pesurituaalit, Hoytin kysymystä voidaan pitää perusteltuna. Jos Johannes on tallettanut edes lähimainkaan autenttisena Nikodemuksen ja Jeesuksen välisen keskustelun, Jeesuksen ylimalkainen maininta vedestä kastetta tarkoittaen olisi ollut vähintäänkin erikoista. Kuuluisa Uuden testamentin tutkija D. A. Carson toteaa: "Tämä argumentti olettaa, että Johannes Kastaja oli niin vaikutusvaltainen siihen aikaan, että pelkkä veden mainitseminen olisi yhdistetty hänen toimintaansa. Jos näin oli, Nikodemuksen vastaus ei sovi kuvaan mukaan. Jos viittaus Johannes Kastajaan oli selvä, miksi Nikodemus vastaus kuvasi sellaista epäuskoa ja tietämättömyyttä (3:4, 9, 10) ennemmin kuin pelkkää vastenmielisyyttä tai kovettunutta ylimielisyyttä? Vaikka Johanneksen kaste mainitaan läheisessä kontekstissa, siinä korostetaan riitin suhteellista merkityksettömyyttä (1:23, 26, 3:23, 30) . Jos Johanneksen kaste oli 3:5:ssä mainitun veden merkitys, eikö tämä anna ymmärtää, että Jeesus teki Johannes Kastajan kasteriitistä ehdon valtakuntaan pääsemiselle, vaikka kristillinen kaste oli kohta syrjäyttävä tämän riitin? (26) "
Lisäksi erikoiselta tuntuu Apostolien teoissa kuvatut tapaukset, joissa esimerkiksi Efesossa olleet Johanneksen opetuslapset kastettiin uudelleen kristillisellä kosteella (19.luku). Jos Jeesus olisi Nikodemus-keskustelussa tarkoittanut Johanneksen kasteen todelliseksi sakramentiksi, tässä olisi raamatullinen esimerkki ns. sakramenttirikoksesta eli kasteen uusimisesta.(27) Luterilainen teologi Victor Pfizner toteaakin: "Joskus on esitetty, että vesi tässä tarkoittaisi Johanneksen kastetta, mutta tämä pitää tuskin paikkaansa. Missään ei ole vähäisintäkään viitettä siihen, että Johanneksen kaste olisi ollut uudistuksen peso…(28) "
3 YHTEENVETO
Tulkinta, jonka mukaan Jeesus olisi viitannut vedellä kasteeseen on ongelmallinen mm. seuraavista syistä:
a) On epäselvää, mihin kasteeseen Jeesus olisi viitannut.
b) Johannes puhuu nimenomaan uskosta pelastumisen välineenä, eikä opeta muuallakaan sakramentalismia.
c) Jakeen kontekstissa ei puhuta vesikasteesta.
d) Jeesuksen viittaus Nikodemuksen opettaja-asemaan puhuu sen puolesta, että ilmauksen tausta on Vanhassa testamentissa.
Ottaen huomioon tämän jakeen tulkinnan keskeisen aseman "Mitä kasteessa tapahtuu" –keskustelussa, perusteellinen tulkinta on välttämätöntä. Jakeen tulkinnasta käyty vilkas keskustelu ja tässä parhaana pitämäni tulkinnan perustelut vaativat nähdäkseni nykyistä yksityiskohtaisempaa perustelua luterilaisen käsityksen kannattajien taholta.
LÄHDEVIITTEET:
Näin mm. Gulin E. (1948) Kasteen evankeliumi, Kuva ja Sana, s. 17, Lähteenmäki O. (1982) Selville vesille, Sley-kirjat, ss. 52-53 (lyhyt viittaus "sana-tulkintaan" ilman varsinaisia perusteluja), Nikolainen A. (1981) "Me tunnustamme yhden kasteen…" Kirjaneliö, s. 22, Väisänen M. (2000), ss. Pyhä kaste Raamatussa, Suomen Luther-Säätiö, 118-128
On mielenkiintoista, että esim. Merrell Tenney tulkitsee veden tarkoittavan Johanneksen kastetta käsittelemättä vaihtoehtoistulkintoja lainkaan. Tenney M. (1997 ) Johannes – Uskon evankeliumi, Ristin voitto.
Brown Raymond E., The Gospel according to John (i-xiii ) (Garden City, NY: Doubleday & Co., 1966), p. cxi. On huomattava, että Brown kannattaa ns. monikerroksista näkemystä Johanneksen evankeliumin synnystä. Tällä lainauksella pyrin osoittamaan, että kiista evankeliumin sakramentalistisuudesta on todellinen.
Väisänen, s. 119
Aitoperäisyys oletetaan tässä yhteydessä tosiasiaksi. Kts. Guthrie D. New Testament Introduction, 252 – 283, Wallace D. " Background to the Study of the Gospel of John" http://www.bible.org/docs/nt/books/joh/harris/gjohn-01. htm#TopOfPage, Carson D. A. "Historical Tradition in the Fourth Gospel: After Dodd, What?" in Gospel Perspectives II, ed by France R. T. & D. Wen.ham, (1981) JSOT Press, ss. 83-145
Koska kyseisen jakeen sakramentalistinen tulkinta ulottuu ainakin toiselle vuosisadalle, Johanneksen evankeliumin myöhäisen kirjoitusajankohdan hyväksyvä muotokriitikko voi hyvinkin nähdä tässä seurakunnallisen tarpeen selittää sakramentteja Jeesuksen elämän avulla.
Johanneksen evankeliumin luonne on monessa suhteessa hyvin "juutalainen", mikä tulee luonnollisesti ottaa huomioon sen tulkinnassa. Vaikka terminologiassa on yhtäläisyyksiä hellenismin kanssa, monet teemat löytyvät nimenomaan juutalaisuudesta. Esim. ensimmäisen luvun logos-oppi selittynee paremmin "juutalaisemmalla" Davar-tematiikalla.
Mm. anglosaksista fundamentalismia Suomessa ehkä näkyvimmin edustanut Uuras Saarnivaara kritisoi monessa kohtaa Nikolaisen väitteitä kirjassaan Voiko Raamattuun luottaa? (1985) Ev. lut Herätysseura
Tulkintavaihtoehtojen esittäminen on evankelikaalisissakin yhteyksissä usein puutteellista. Esim "Refuting Baptismal Regeneration: An Inductive Bible Study", Spiritual Counterfeit Journal, 24:2-24:3 2000ss-59-59 jättää yleisimmän "vesi viittaa Pyhään Henkeen" –tulkinnan käsittelemättä, vaikkakin luettelee kolme muuta tässä käsittelemäämme.
Kuosmanen J. (1993) Raamatun opetuksia, Ristin Voitto, s. 131
Näin mm. Luoto V. NetMissionin raamattukoulu www.netmission.fi
Toisaalta kuuluisa dispensationalistiteologi Charles Ryrie mainitsee tämän tulkintavaihtoehdon Study Bible –teoksessaan. Tulkinnalla on oma kannattajakuntasa käsittääkseni erityisesti juuri vanhemman polven dispensationalistiteologien keskuudessa.
Spriggs D. G. "Meaning of Water in John 3:5 ", Expository Times 85 (1974)
Hodges Z. " Problem Passages in the Gospel of John —Part 3:Water and Spirit—John 3:5" Bibliotecha Sacra Vol 135, July 1978
Adams P. D. "Against Baptismal Regeneration – An Exposition of John 3:5 & Titus 3:5" www.pcisys.net/~paul.adams/baptregeneratehtm.htm
Santala R. (1985) Kristinuskon Juuret, osa 2, s. 124.
Edersheim A, 1956 The Life and Times of Jesus the Messiah. Grand Rapids, Wm B. Eerdmans. Huolimatta Targum Yalkutin ajoituksesta, on mahdollista, että tulkinta ulottuu esikristillisille vuosisadoille.
Doriani D. " The Deity Of Christ In The Synoptic Gospels" Journal of Evangelical Theological Society 37/3 September 1994
Adams P. D. "Against Baptismal Regeneration – An Exposition of John 3:5 & Titus 3:5" www.pcisys.net/~paul.adams/baptregeneratehtm.htm
Kynes W. L. (1992) "New Birth" teoksessa Dictionary of Jesus and the Gospels, ed by. Green J. B, & S. McKnight, InterVarsity Press, s. 575
Full Life Bible Commentary (1999). Ed. Arrington & Stronstad, s. 21.
Hodges Zane " Problem Passages in the Gospel of John —Part 3:Water and Spirit—John 3:5" Bibliotecha Sacra Vol 135, July 1978
Turner G. A. "Soteriology In the Gospel of John" Journal of Evangelical Theological Society 19/4 Fall 1976
Hoyt H. A. " The Explanation of the New Birth—Herman A. Hoyt , The Explanation of the New Birth" Grace Theological Journal Vol 8, Spring 1967
Proselyyttikastekäytännön alkamisajankohta on epäselvä ja joidenkin tutkijoiden mukaan käytäntö alkoi vasta kristillisen kasteen ilmaantumisen jälkeen. Kts. Averback R. "The Focus of Baptism in the New Testament" Grace Theological Journal Vol 2, Fall 1981; Docker D. S. "Baptism" in Dictionary of Jesus and the Gospels, ed by Green J., McKnight S. and H. I. Marshall (1992) InterVarsity, ss. 55-58, Turner G. A. "Infant Baptism in Biblical and Historical Context" Wesleyn Theological Journal Vol 5, No 1, Spring 1970 http://wesley.nnc.edu/theojrnl/05-2.htm
Carson D. A. (1984) The Gospel According to John, Grand Rapids, Eerdman´s, s. 50
Esimerkiksi Sjöblomin mukaan Johanneksen kaste oli todellinen sakramentti, joskin väliaikainen. Sjöblom M. "Uusi tulkinta kasteenarmosta?" Perusta 1/96, s. 40
Pfizner V. C. (1980) Pyhä Henki ja armolahjat, Sleykirjat, s. 43
lahkolaispaimen on vielä uunotettujakin tyhmempi ja
pirun kanssa vehkeilevä idiootti joka kirjoittelee julkisesti osoittaen häneen hiipineen hölmöyden joka on pujahtanut sisään kätten päälle panemisessa.
Tai uudestikasteessa on saatu demonihenget vaikuttamaan kuitenkin turhaan sillä alykääpiöitä ei seuraa muut kuin älykääpiöt.
sinusta ja oppisi alkuperästä.
olet kurja lahkolainen?
Siksi koska koetat järkesi kautta ymmärtämään raamattua ja teet kaiken järkesi mukaan sillä henkeä sinussa ei ole.
Paitsi se torontton mörkö.
mitä sinä puhut.. Me ollaan otettu ensin Jeesus Kristus sydämeemme vapahtajaksi ja kuninkaaksemme. Sitten olemme ottaneet kasteen hänen nimessään. Miten sinä sitä voit sanoa Pyhän Hengen pilkaksi?
Me olemme Jeesuksen veren hinta, niinkuin jokainen Luterilaiseenkin seurakuntaan kuuluva Jeesukseen Kristukseen uskova. Tuo suunnattoman suuri aarre on meillä saviastioissa, siks olemme vielä vajavaisia, mutta kerran perillä Jeesuksen luona, jonne minäkin aivan varmasti olen matkalla, täydellisiä ja täysin armosta pelastettuja.
Kirkastakoon Pyhä Henki sinullekin Jeesuksen ristin työn niin, ettei se jää turhaksi.
me taas ollaan otettu valinnan mukaan armosta ja
annoin ymmärtää että uudestikaste on joko sitä taikka Pyhän Hengen töitä pilkkaava teko.
Uskovaiset voivat ainoastaan tehdä Pyhän Hengen pilkan.
Uskosta nim. voi luopua omalla vapaalla tahdollaan.
Niin täysin pimeä on uskosi maailma,järjen sumentama,omahyväisyyden raskas kaapu on ylläsi,perinteiden orjuuttava harhaoppi riivaa selvästi sinua,sanoistasi sinut tunnetaan,uudestisyntynyt ei puhu tuollaista kieltä,opettaako Jeesus noin katkeraan vihaan?
Eikö Hän päinvastoin kehoita rakastamaan vihollisiaan,siunaamaan,eikä kiroamaan.
Eikä samasta lähteestä voi virrata kahdenlaista,makeaa ja karvasta vettä,sinun sydämesi pulppuaa karvasta katkeruuden kalkkia,sydämesi mustuudesta ja uudestisyntymättömyydestä puhuu kaikki mitä tässäkin ketjussa kirjoitat,ei ainuttakaan rakkaudellista sanaa,ei ilmene mitään hyvää,ainoastaan kyykäärmeen kähyä on sanasi,vaikenemalla voisit alakaa parannuksen teon.
pimeyden lapsi ja lahkosokea puoli-ihminen.
Olet valitettavasti vapaalla tahdollasi joutunut
susien luolaan ja siellä ulvot aikasi, kunnes
sinun on astuttava tuomioistuimen eteen kuullaksesi:
en ole koskaan teitä tuntenut...kova ikuinen tuomio.
Miksi paadutat lisää omantuntosi ja mielesi on katkeroitunut kateudesta lapsenakastetuiden vuoksi
koska näet heillä olevan rauhan ja rakkauden Kristuksen sanaa kohtaan.
Lahkoritari voisi hieman rauhoittua ja tarkistaa tiensä suunnan uudestaan.
Matt 12:36
"Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, pitää heidän tekemän tili tuomiopäivänä."
uudestikaste on oma teko Jumalan teon tilalle.
Ei kelpuuteta Jumalan tekoa vaan halutaan kumota Jumalan teko ja ottaa oma teko tilalle.
Uskovien kasteessa uskotaan Jumalan tekoon pelastuksen ehtona (Se on Jumalan teko, että uskot-
te) ja korjataan vanhempien ja papin
teko, jossa he yrittävät pelastaa pienen, viattoman
lapsen, käyttämällä väkivaltaa.