olisi kiva tietää mitä joku ajattelee kuoleman jälkeisestä elämästä
kun kuolema korjaa
kalruna
101156
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mieluummin elämän kierto (eli alusta loppuun,
lopusta alkuun), kuin ikuinen elämä.
Oletan sitten "kuoltuani" tapaavani henkioppaani ja muutamat enkelit...ihan ekaksi todennäköisesti enkeli johdattaa minua, sitten kohtaan tosiaan ne henkioppaat, joiden kanssa analysoidaan "oppiläksy" nimeltä Elämä ja sitten kun hommat on punnittu, näen samaan sieluryhmään kuuluvia henkiä. Sitten seuraa iloinen jälleennäkeminen.
Nyt kaikki uskovaiset kauhistuu ja rupeaa äkkiä kirjoittelemaan, että kannattaa äkkiä ruveta rukoileen sielunsa takia ettei jouda rikinkatkuiseen pätsiin.
Todellisuudessa en usko joutuvani helvettiin, mutta tätäkään en saa koskaan tietää ennenkuin viimeisen henkäykseni vedän. Sellaista on se elämä kun sen aikana ei saa tietää mitä kuoleman jälkeen on, vai onko mitään. Samapa tuo.
Taivas tai helvetti
Taivas on totuutta ja hyvyyden tila. Taivastila on näkyvää hyvyyttä ja totuutta jo täällä maailmassa.
Helvetti on valhe ja pahuuden tila. Helvettitila on näkyvää pahuutta ja valhetta jo täällä maailmassa.
Kuoleman jälkeen ihmisentilat sitten jatkuu, vaan ilman maallista ruumista, eri ulottuvuudessa -maailmassa kuin missä me nyt olemme. Jokaiselle sielulle on omat paikkansa, jossa he tuntevat olonsa kotoisaksi, omien maanpäällä tehtyjen valintojen mukaan. Valinnoissa on ratkaisevassa asemassa, onko teot tehty hyvyyden vai pahuuden hengessä?
Sinä (ja minä) vain lakkaat olemasta ja palaat luonnon kiertokulkuun. Muuta ei ole - jos olet aikuinen - tajuat sen!
Jumala ei keksinyt ihmistä (eikä muutakaan), ihminen keksi jumalan, kuolemanpelkonsa helpotukseksi.
Joku
voin sulle antaa, että jos teet lapsia ja olet niille hyvä (?) Ne ensinnäkin siirtää sun geenejä tulevaisuuteen (eli on paljon samaa kun sinussa - vaikka eivät olekaan sinä) ja jos rakastavaan sävyyn kerrot ja opetat niille ajatuksiasisi, ne voivat kantaa hedelmää ja elää (lapsissasi) - Muuta elon mahdollisuutta sinulla ei valitettavasti kuoleman jälkeen ole.
Joku
Ensinnäkään "sun geenisi" eivät ole sama kuin jälkeläisen geenit. Kyllä se lapsi vain on ihan eri henkilö, vaikka siinä samoja geenejä onkin.
Että ei se oma elämä ainakaan NOIN jatku.:)
Ja itse kyllä uskon ns. kuolemanjälkeiseen elämään.
riipu siitä,mitä olemme tässä elämässä tehneet,vaan se kantaa kauemmas,edellisiin elämiimme.
Se kaikki,mitä olemme tehneet aiemmin,tulee meille takaisin,hyvässä,tai pahassa.
Eli kaikki,mitä olemme tehneet hyvää,saamme sen meille eduksi moninkertaisena,mutta pahassa on valitettavasti sama vaikutus.
Muistakaamme tämä kaikessa,mitä teemme.
Ajatuksemme on sama,kun tekomme!
Jos teet jotain ajatuksissai,teet sen oikeasti.
Henkimaailmassa.Siis todellisuudessa.
Henkimaailmaan me kaikki aina päädymme,siksi on tärkeää,että emme torveile maassa ollessamme,vaan teemme kaikki jutut,niikuin meidän sisin käskee.!
Se sisin on meidän oma henkiminä,joka ei koskaan tule henkimaailmasta tänne maahan.
Hän toivoo,että me emme tekisi mitään väärin,koska se olisi hänelle itselleen vaan eduksi ja auttaisi "minun kokonaisuuttani"eteenpäin,eli siis lähemmäs täydellisyyttä,johon me kaikki olemme matkalla.Niin,meissähän on eri "kerroksia",jotka ovat kukin eri "asteisia" ja ylin on siis henkiminä,kuten monet tietää..
About noin minäkin asian näen.
Harmi vaan, että tää laiffikierros (ja muut laiffit) on aina yleensä aika "hankalia tapauksia", joissa tulee mokailtua jne...;)
eli sinne, mistä olemme tänne tulleetkin.
Sen jälkeen Viimeinen Tuomio eli loppuraportti, jossa luemme Elämän Kirjasta, mitä olemme saaneet täällä aikaan ja mitä olemme tehneet ja oppineet. Tämän jälkeen katsotaan, olemmeko täysinoppineita vai tarvitsemmeko lisäkasvua, ja onko meillä anteeksiantamatonta tai sovittamatonta syntivelkaa eli karmaa, eli pitääkö meidän jossakin vaiheessa vielä jälleensyntyä tänne.
Sen jälkeen liitymme jokainen omaan sieluryhmäämme, olemme yhdessä ja teemme niitä asioita, mistä eniten pidämme. Jos meidän kohdallemme osuu sitten jälleensyntymä tai haluamme ryhtyä boddhisattvoiksi, valmistaudumme taas uuteen kertaan täällä maan päällä itse valitsemanamme ajankohtana ja lähtökohdista.
Jos olemme kämmeltäneet oikein pahasti, voimme joutua eroon Jumalasta. Tämä ero voidaan kokea täydellisenä tyhjönä, limbuksena tai klassisena helvettinä, riippuen olettamuksistamme. Tästä ei pääse pois muutoin kuin huutamalla Jumalaa avuksi.