Onko liikennesäännöissä rajoitettu montako kierrosta saa ajaa liikenneympyrässä?
Ja jos on esim. 50km/h nopeusrajoitus niin eikö sama ole myös ympyrän kiertämisessä jos muut autoilijat ei hidasta.
Ja ympyrässä ajavalla on ETUAJO-OIKEUS.
Ja jos on esim. 50km/h nopeusrajoitus niin eikö sama ole myös ympyrän kiertämisessä jos muut autoilijat ei hidasta.
Ja ympyrässä ajavalla on ETUAJO-OIKEUS.
Vastaukset 18
Vanhimmat
liikenneympyrässä ajettujen kierrosten lukumäärää ei sinänsä ole rajoitettu, mutta en silti sitä suosittelisi.
...ja mitä etuajo-oikeuteen tulee, niin Suomen liikennelain mukaan liikenneympyrässä ajavalla ei oli suoranaista ajo-oikeutta (tosin kaikissa ympyröissä on tätä varten kolmiot).
Mutta muuta liikennettä häiritsevä ajotapa on kielletty. Joten sakot tulee...
Tarkoitatko "oikeata" liikenneympyrää, vai kiertoliittymää ?
Liikenneympyrässä ja/tai kiertoliittymässä ajavilla EI ole etuajo-oikeutta vaan sinne ajavilla on väistämisvelvollisuus.
Liikenneympyrässä ajavilla on tavallisesti väistämisvelvollisuus ympyrään tulijoihin nähden, ellei tätä ole liikennemerkein toisin osoitettu. Kiertoliittymässä on tavallisesti kolmiot ympyrään tuleville, eli ympyrässä ajavilla on etuajo-oikeus.
Oikeus ja velvollisuus ovat toistensa vastinpareja. Oikeutta vastaa velvollisuus. Siksi väistämisvelvollisuuden vastinparina on etuajo-oikeus. Risteyksessä, jossa toisella on väistämisvelvollisuus, on toisella vastaavasti etuajo-oikeus. Hokema siitä, kuinka etuajo-oikeutta ei olisi olemassa, ei ole oikeudellisesti tosi. Se on pikemminkin asenteisiin vaikuttava, virheellinen opetusvärssy.
Löytyykö tieliikenneasetuksesta tai mistään lakitekstistä sana: "etuajo-oikeus" ?
Katso tieliikenneasetuksesta merkki 221: Etuajo-oikeus kohdattaessa. Samoin on merkit, jotka osoittavat etuajo-oikeutetun tien alkamisen ja päättymisen.
Päälleajo-oikeutta ei kuitenkaan ole kellään.
Löytyy. Kyse ei kuitenkaan ole siitä mitä lakitekstissä seisoo, vaan yleisemmästä periaatteesta. Oikeutta tehdä jotain vastaa velvollisuus sietää ko. tekemistä. Kyllä velvollisuus väistää antaa toiselle oikeuden luottaa väistämiseen, so. etuajo-oikeuden. Oikeuden käyttö edellyttää tietenkin sitä, että muu kulku on sääntöjen mukaista (vrt. Sörkan uudet katurata-ajot).
Lainaten tiehallinnon sivulta:
"Kiertoliittymässä ELI liikenneympyrässä liittymän keskellä oleva saareke kierretään vastapäivään. Kiertoliittymässä on tulosuunnassa AINA merkkiyhdistelmä, jossa VÄISTÄMISVELVOLLISUUTTA osoittavan liikennemerkin alla on pakollista kiertosuuntaa osoittava liikennemerkki.
Kiertoliittymään tuleva on siten AINA VÄISTÄMISVELVOLLINEN!
Joissakin liikenneympyrää MUISTUTTAVISSA liittymissä väistämisvelvollisuudet voivat olla toisin."
Onko jossain kiertoliittymä, jossa liittymään tulijoiden väistämisvelvollisuutta ei olisi osoitettu liikennemerkein??????
Edelleen: Liittymään tulijoilla on väistämisvelvollisuus.
Edelleen: Liittymässä ajavalla EI ole etuajo-oikeutta.
Jos liittymässä ajaminen olisi etuajo-oikeutettua, olisi siitä merkkinä etuajo-oikeudesta kertova liikennemerkki.
Mihinkään muuhun kantaa ottamatta muistutan, että liikennemerkki "etuajo-oikeutettu tie" asetuksen selityksen mukaan tarkoittaa "jonka liikennettä risteäviltä teiltä tulevien ajoneuvojen ja raitiovaunujen on väistettävä. Eli tämänkään liikennemerkin kohdalla ei puhuta etuajo-oikeudesta, vaikka jos minkä niin tämän kohdalla se olisi sanottu jos lainsäätäjä olisi sitä vahvasti halunnut. Esim. tämän merkin selityksestä voi tehdä hyvin pitkälle meneviä päätelmiä tieliikennelain hengestä, että se perustuu kauttaltaan velvollisuuksille eikä oikeuksille. Oikeuksia ei saa kuitenkaan aivan kokonaan unohtaa ja tyrmätä.
Se, että jos puhutaan liikennesääntöjen mukaisesta väistämisvelvollisuudesta, on jo kai ehkä vähän eri juttu. Sitä pitäisi pohtia erikseen. En pohtinut sitä tässä.
Ei kai niitä kierroksia ole suoranaisesti rajoitettu.
Jokainen autoilija kuitenkin muistaa nuoruutensa ajoilta sen että poliisi puuttuu erittäin herkästi niin sanottuun *illuralliin. Eli koska samaa korttelia ei saa kiertää useampaa kertaa, niin saman pykälän mukaan voidaan puuttua myös liikenneympyrässä pyörimiseen.
Tässä on puhuttu taitavasti oikeudesta ja velvollisuudesta sekä etuajo-oikeudesta. Tästä huolimatta olen noista tulkinnoista hiukan eri mieltä.
Ensin kuitenkin tuosta liikenneympyrässä ajamisesta. Tieliikennelain 3 §:ssä sanotaan, että tienkäyttäjä ei saa tarpeettomasti estää tai häiritä liikennettä. Tämä on yleispykälä. Jos kiertoliittymä tai liikenneympyrä on taajamassa, ympyrässä useamman kiekon ajaminen on kiellettyä, koska taajamassa tarpeeton ja häiritsevä ajo ei ole sallittua. Samoin tienkäyttäjää velvoitetaan taajamassa valitsemaan kulkureitti ja ajotapa sellaiseksi, ettei siitä aiheudu tarpeettomasti häiriötä. Nämä sanotaan asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä 4 §:ssä. Taajaman ulkopuolella vastaavaa rajoitusta tai kieltoa ei ole. Taajaman ulkopuolista ajoa on vain pohdiskeltava tuon TLL 3 §:n pohjalta.
Minun mielestä liikenteessä ei oikeastaan ole olemassa etuajo-oikeutta. Liikenteessä sanojen velvollisuus ja oikeus merkitys ei ehkä ole aivan sama kuin muissa asioissa. Kun te olette puhuneet etuajo-oikeudesta väistämisvelvollisuuden vastakohtana, minä käyttäisin etuajo-oikeuden sijasta sanaa "mahdollisuus". Liikenteessä lähdetään liikkeelle siitä, että tienkäyttäjät voivat luottaa siihen, että muut tienkäyttäjät noudattavat kuta kuinkin liikennesääntöjä. Tähän luottamusperiaatteeseen on kuitenkin poikkeus; lapset, vanhukset ja aistivialliset. He voivat poiketa liikennesäännöistä ja jokaisen tienkäyttäjän on varauduttava siihen.
Tieliikenneasetuksessa ei puhuta niin selvästi siitä etuajo-oikeudesta. Joku liikennemerkki voi nimensä mukaan vaikuttaa siltä, mutta sen merkitys voi olla vähän muuta. Esim. "etuajo-oikeutettu tie"-liikennemerkillä (211) tarkoitetaan vain, että "risteävältä tieltä tulevien ajoneuvojen ja raitiovaunujen on väistettävä". Eli puhutaan vain väistämisvelvollisuudesta ja viitataan sitten TLL 14 §:ään, jossa edelleen vain puhutaan väistämisvelvollisuudesta. Samoin "etuajo-oikeus kohdattaessa"-liikennemerkillä (221) "osoitetaan vain kapea tienkohta, jossa vastakkaisesta suunnasta tuleville ajoneuvoille on määrätty väistämisvelvollisuus merkillä (222) eli "väistämisvelvollisuus kohdattaessa". Eli merkin nimi on tässäkin hiukan harhaan johtava. Puhuisin edelleen vain, että on olemassa vain väistämisvelvollisuus, ei etuajo-oikeutta.
Lisäkilvet 861a ja 861b eli "etuajo-oikeutetun liikenteen suunta" saatta tuntua hiukan vaikeammalta, koska sen merkityksestä sanotaan, että "paksummalla viivalla osoitetaan etuajo-oikeutetun liikenteen suunta". Tämän voisi tulkita, että osoitetaan "niin sanotun etuajo-oikeutetun liikenteen suunta". Nämä ovat lisäkilpiä ja niillä selvennetään vain liikennemerkin tarkoitusta tai kohdetta. Niitä voidaan myös käyttää merkin vaikutusalueen tai voimassaoloajan määrittelemisessä ja vaikutuksen rajoittamisessa. "Etuajo-oikeuden päättyminen"-liikennemerkillä (212) "osoitetaan tien kohta, jossa etuajo-oikeus päättyy". Tämän merkin voisi myös tulkita, että "ns. etuajo-oikeus päättyy. Koska tuo "etuajo-oikeutettu tie"-liikennemerkki ei sanamuotonsa mukaan anna etuajo-oikeutta, ei tällaista olemassa olematonta oikeutta voida päättää liikennemerkillä "etuajo-oikeuden päättyminen.
Eli jos teillä on ns. etuajo-oikeus, niin se antaa vain teille mahdollisuuden mennä esim. risteykseen ennen risteävää tietä ajavaa, mutta täytyy muistaa TLL 14 §:n velvoite "risteystä lähestyessään kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta". Tämä koskee myös ns. etuajo-oikeutettua tietä ajavaa ja tuo erityinen varovaisuusvelvollisuus risteyksessä on TLL:n suurin varovaisuusvelvollisuus.
Käytännössä minä ajattelen, että etuajo-oikeudesta saa puhua vain, kun se on osoitettu tuolla liikennemerkillä "etuajo-oikeutettu tie".
Joku asiantuntija saattaa olla eri mieltä etuajo-oikeustulkinnastani, mutta mielestäni minun tulkinta on tieliikennelain hengen mukainen tulkinta. Liikenteessä tulee olla varovainen ja ajateltava, että velvollisuuksia on paljon ja oikeuksia tuskin ollenkaan.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että tieliikennelain hengen mukaista on ajatella tienkäyttäjän velvollisuuksia oikeuksien sijaan. Velvollisuuksissa on tavallaan koko järjestelmän pohja. Mutta tieliikennelaki on osa suomalaista oikeusjärjestystä kokonaisuutena, ja sen olemusta tutkittaessa oikeus ja velvollisuus ovat vastinpareja - velvollisuutta ei voi olla ilman sitä vastaavaa oikeutta. Oikeuteni tehdä jotain edellyttää, että toisilla on velvollisuus sietää tätä tekemistä. Jos tienkäyttäjille asetetaan vain velvollisuuksia, ei kukaan ole oikeutettu hyödyntämään muiden täyttämää velvollisuutta.
Oikeuden käyttöönkin saattaa liittyä velvollisuuksia. Tieliikenne on tästä hyvä esimerkki. Etuajo-oikeutettuna saan oikeuden luottaa risteävää tietä lähestyvän auton väistävän itseäni, mutta joudun itse huomioimaan esimerkiksi lapset - heihin nähden etuajo-oikeuteni ei olekaan ehdoton. Itse asiassa velvollisuuteni varoa lapsia liikenteessä antaa lapsille oikeuden; oikeuden tulla varotuiksi.
Tieliikennelaki ei ole muusta oikeusjärjestyksestä irrallinen entiteetti, vaan sen kiinteä osa. Siksi tieliikennelakia tulkitaan kuten muitakin lakeja, ja sen käsitteet noudattavat samaa logiikkaa kuin juridiikassa yleensä. Tieliikennelain viimekätinen tulkinta edellyttää tietoa koko oikeusjärjestyksestämme, TLL:n itsensä tunteminen ei riitä. Tämä tulee esille juuri tämän kaltaisissa kysymyksissä, yksittäisen tienkäyttäjän kannalta tärkeät käytännön ratkaisut saadaan kyllä itse laista.
Tästä etuajo-oikeuden olemassaolosta voidaan perustellusti olla ainakin kahta mieltä, ja kunnioitan oikein perusteltuna myös omani kanssa ristiriitaista näkemystä. Itse en vain näe mahdolliseksi unohtaa velvollisuuden edellytyksenä olevan oikeuden asemaa tieliikennelakia tulkittaessa.
Edellisen kirjoituksen lopussa kerroin, että tieliikenteessä tienkäyttäjällä on paljon velvollisuuksia, oikeuksia tuskin ollenkaan. Tämä oli pitkälti kärjistetty ja neuvoksi, että liikenteessä tulee olla hyvin varovainen.
Oikeus ja velvollisuus ovat todella vastinpareja, mutta tieliikenteen tulkinnassa näitä sanoja tulee käyttää joustavasti. On myös totta, että ei voi olla velvollisuutta ilman sitä vastaavaa oikeutta. Tulkitsisin tämän niin, että kun tieliikenteessä on tienkäyttäjän velvollisuuksia, niitä voi hyödyntää toiset tienkäyttäjät, mutta ei sillä tavalla kuten kansankielessä ymmärretään sanalla "oikeus". Tämä johtuu tieliikenteessä nimenomaan siitä, että tieliikennelaki ei ole samanlainen laki kuin muut lait. Tieliikennelaki rakentuu pitkälti suuresta määrästä säännöksiä, jotka rajoittavat ja velvoittavat tienkäyttäjää.
Tieliikennelaki on ns. uutta lakia. Tieliikennelaki on osa suomalaista oikeusjärjestystä kokonaisuutena, kuten sanoit. Lainsäätäjä on tieliikennelain valmistelutöissä huomioinut esim. rikoslain yleiset opit. Rikoslain yleiset opit ovat vanhaa lakia ja täytyy muistaa, että yhteiskunta oli aivan erilainen rikoslain yleisten oppien voimaan tullessa. Kun nykyinen tieliikennelaki tuli voimaan vuonna -82, lainsäätäjä on ottanut huomioon yleiset opit sellaisina kuin ne sillä hetkellä olivat. On muistettava, että vaikka meillä on nuo yleiset opit sellaisina kuin ne on totuttu joskus kauan sitten tulkitsemaan, lain soveltajat luovat koko ajan uutta sisältöä yleisille opeille. Yleisten oppien syntytaustan tietäen, on asiantuntijoidenkin mielestä epäselvää soveltuvatko ne uusiin rikoksiin, kuten tieliikennerikoksiin. Asiantuntijat ovat sanoneet, että "tätä kautta muodostuu erityisiä vivahteita, jotka ehkä oikeuttavat puhumaan liikennerikosoikeudenkin yleisistä opeista". Tämän takia olen ajatellut, että esim. tuota oikeus-sanaa tulee käyttää harkiten juuri tieliikenteen tulkinnassa.
Tieliikennelakia ei tulkita välttämättä aivan samalla logiikalla kuin muita lakeja. Tulee muistaa, että juuri tällaisessa "oikeus/velvollisuus"-asiassa tuo hienosäätöero muihin lakeihin tulee esille. Lähtökohta on tietysti, että sama logiikka pelaa, mutta joskus tulkinnassa tulee olla joustava. Tässä puheena olevassa asiassa se ero on nyt mahdollista. Nimenomaan tieliikennelain viimekätinen tulkinta edellyttää tietoa koko oikeusjärjestyksestämme, TLL:n tunteminen ei riitä.
Tieliikennesäännöksissä on selvästi varottu käyttämästä sanaa etuajo-oikeus. Jos se siellä asetustekstissä esiintyy liikennemerkkien kohdalla, niin niidenkin merkityksessä on varottu käyttämästä sanaa etuajo-oikeus ja asia on käännetty aivan tarkoituksellisesti käänteiseksi ja on puhuttu vain väistämisestä. Jos lainsäätäjä olisi ollut aivan varma "etuajo-oikeus"-sanan sopivuudesta tieliikennelakiin, olisi se sinne kirjoitettu. Tätä asiaa on varmasti pohdiskeltu lainvalmistelutöissä ja se on tarkoituksellisesti jätetty pois.
Tieliikenteessä tienkäyttäjien ns. oikeudet ja velvollisuudet menevät käytännön tilanteissa hyvin paljon limittäin. Esim. risteystä lähestyessään tienkäyttäjän tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Hänen on väistettävä samanaikaisesti muuta tietä oikealta lähestyvää ajoneuvoa. Samanaikaisuuden käsitettä ei ole määritelty missään. Se on tutkittava tapauskohtaisesti. Usein tällaisissa ns. tasa-arvoisten risteysten kolareissa vasemmalta tullut esittää väitteen, että oikealta tulijalla oli suuri tilannenopeus. Tällöin joutuu pohdiskelemaan erityisen varovaisuuden velvoitetta ja sitä miten liian suuri risteykseentulonopeus suhteutuu väistämisvelvollisuuteen.
Ne asintuntijat, jotka ovat käyttäneet oppikirjoissaan sanaa "oikeus", eivät ole välttämättä miettineet sen sopivuutta juuri tieliikenneoikeuteen.
En minäkään mielelläni unohda velvollisuuden edellytyksenä olevan oikeuden asemaa, mutta mieluummin käyttäisin oikeuden sijasta sanaa "mahdollisuus". Lakitekstiin tuo sana on huono, eikä tuollaista sanaa tulla käyttämään, mutta saman se ajaa, kun laista on jätetty pois "etuajo-oikeus"- sana.
Maallikko
TLL:ssä on selvästi varottu oikeus -sanan käyttöä, pitää paikkansa. Mutta en vetäisi siitä johtopäätöstä, että se tarkoittaa oikeuden puuttumista. Juuri velvollisuuden asettaminen luo oikeudenkin. Tämä ei ole pelkkää rikosoikeudellista pohdintaa, vaan näin on muuallakin. Velallisen velvollisuus suorittaa velkansa vastaa velkojan oikeutta saada saatavansa. Asia voidaan yksinkertaisuuden vuoksi kirjoittaa mainitsemalla vain velvollisuus - se ei poista oikeuden olemassaoloa velvollisuuden vastinparina. Kansalaisena minulla on oikeus hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin, julkiseen infrastruktuuriin, äänioikeus - ja velvollisuus noudattaa lainsäätäjän tahtoa, maksaa veroja, vastata tekemisistäni. Yhteiskunnalla on oikeus vaatia minulta velvollisuuteni noudattamista, kuten sillä on velvollisuus tuottaa minulle em. palveluita. Näin yksinkertaistettuna.
Itse olen TLL:n tulkinnan suhteen monella tapaa maallikko ainakin "Dusteriin" verrattuna (Olen käynyt OCF:ssa ja lukenut näkemyksiäsi), mutta keskustelu oikeuksista yleisemmällä tasolla liippaa läheltä sitä mitä olen ja teen. Mutta kuten sanoin, en julista tätä evankeliumina vaan näkemyksenä. Oma kantasi on perusteltu ja näen sen vahvuudet, mutta en kykene hyväksymään ajatusta TLL:n erillisyydestä muusta oikeudesta.
Kirjoituksestasi näkee selvästi, että olet asiantuntija ja tietosi ovat vahvat laintulkinnasta. Juuri tämä sai minut maallikkona pohdiskelemaan asiaa, jonka alkua en nyt edes heti muistanut. Puutuin "lillukan varsiin" ja tein tyhjästä asiaa, koska siihen tarjoutui mahdollisuus. Suurimmaksi osaksi tämän foorumin kirjoitukset ovat sisällöltään mielenkiinnottomia. Perustellut mielipiteet ovat innostavia.
Luettuani kannanottojasi tunsin melkoista voimattomuutta, kun lähdin tuohon "leikkiin". Kantasi edustaa enemmistön kantaa ja minäkin epäilen omaa kantaani. Arvostan kantaasi, vaikka en sitä ole vielä sanonut. Jonkin verran tieliikenteen alalla työtä tekevänä mielelläni muodostan kantani varman päälle opastamiseen. Käytännön työssä muistan, että oikeus on velvollisuuden vastinpari.
Maalaisjärkeä käyttäen pääsee melko pitkälle. Nippelitiedon löytää pienen harjoittelun jälkeen kirjasta. Lain tulkitseminen vaatii opiskelua ja kokemusta sekä jotain muuta mitä en edes ehkä tiedä.
Mukava vaihtaa mielipiteitä ilman alatyylisiä viitauksia puolin ja toisin. Tällä foorumilla näkee kaikenlaista...
Etuajo-oikeuden olemuksessa on paljonkin pohdittavaa, ja valitettavan usein etuajo-oikeutta huutavat eivät muista oikeutensa rajoituksia. Oikeuksien käyttäminen vaatii enemmän kuin vain tietoisuuden siitä, että "minulla on oikeus". Tieliikenteessä terve lähestymistapa painottaa velvollisuuksia. Uskon ja toivon että kantani etuajo-oikeuden olemassaolosta väistyisi, ja velvollisuushakuinen ajatus voittaa sijaa. Jätän sen varauksen, että tieliikenteessä on oikeuksia, mutta niiden käyttäminen velvoittaa johonkin. Mihin; ehkä huomioimaan muiden oikeudet ja velvollisuudet.
mikä siinä on vaikeeta vilkuttaa sieltä ympyrästä lähdettäessä!!!?????? ja jotkut urpot vilkuttaa sisään päin??? ei helvataaaa!!!! kolme kertaa!