Mielestäni kuolemanrajakokemuksia pitäisi tutkia tieteellisestä näkökulmasta. On aivan käsittämätöntä että jotkut luulevat että raamattua lukemalla saa tietää totuuden. Ehkä osatotuuden mutta ei kaikkea kuitenkaan. Raamattuakin pitäisi tutkia tieteellisestä vinkkelistä eikä uskovaisen silmin, sillä kiihkouskovaiset eivät näe muuta totuutta kuin raamatun tekstin. Jos jumala on olemassa niin ei sen todistamiseen raamattua tarvita. Yhtä hyvin voidaan todistaa jumalan olemassaolo tieteen keinoin kuin raamatunkin avulla. Kuolemanrajakokemuksia tutkittaessa ei pitäisi käyttää raamattua lähdeteoksena ja ainoana tiedon lähteenä eikä aina viitata joihinkin tiettyihin kohtiin kirjassa. En ole raamattua koskaan lukenut enkä lue, mutta olen käsittänyt että siinä pelotellaan ihmisiä yrittämästä tutkia tuonpuoleista. Totta kai sitäkin asiaa voidaan tutkia ihan yhtä hyvin kuin jotain muutakin asiaa.
Tieteellinen näkökulma
Ei raamattua
4639
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tieteellinen näkökulma, siinä on vaan se ongelma ettei henkeä voi tutkia tieteellisesti. Henkeä ei voi laittaa suurennuslasin alle. Raamattu puuhuu ennen kaikkea hengestä, hyvästä ja pahasta jne.
Kuolemanrajakokemuksia voi pienessä määrin tutkia tieteellisesti.
http://www.near-death.com
http://www.nderf.org
http://www.iands.org
jne - niitä tutkitaankin tieteellisestä näkökulmasta. Raamatusta saa kyllä osatotuuden, mutta ei koko totuutta.
epäuskoinen on menossa helvettiin, ja kertoo asiasta juuri herättyään, mutta unohtaa asian vuorokauden kuluessa. Ilmeisesti psyyke puolustautuu ja sulkee pois kestämättömän raskaan asian.
Helvettikokemuksia sattuu yhtä lailla uskovaisille kuin epäuskoisillekin. Uskolla ei ole helvetin kanssa kokemuksen mukaan mitään merkitystä; merkitystä on sillä, miten olet elänyt sitä ennen. Oletko elänyt rakkauden kaksoiskäskyn ja kultaisen säännön mukaan vaiko et ja millaisessa mielentilassa kuolet. Sillä on merkitystä.