Ydinjätteiden kustannukset aliarvioitu Suomessa. Eräs syy ydinvoiman alhaiseen kustannusarvioon on, että Suomessa arviot ydinjätetutkimuksen ja ydinvoimaloiden purkamisen kustannuksista ovat kansainvälisiin verrattuna hyvin alhaiset. Nykyisellään ydinjätekustannukset lisäävät ydinsähkön hintaa noin 1 p/kWh. Kuitenkin pelkkä ydinjätteiden hautaaminen maksaa nykyisen arvion mukaan yli 6 mrd markkaa, eli koko ydinjäterahaston summan.(VTT 1999) Lisäksi Säteilyturvakeskus ilmoitti 28.9.2001, että ydinjätteen turvallisuustutkimusta ei saada valmiiksi arvioidussa aikataulussa vuoteen 2010 mennessä. (STUK 2001) Näin myös ydinjätteen 2 mrd markan tutkimus ja viranomaiskulut kasvavat, mitä ei ole otettu huomioon kustannuksissa.
Ydinreaktorien purkamisen kustannukset arvioitu yli puolet kansainvälisiä arvioita alhaisimmiksi. Neljän reaktorin purkamiselle on budjetoitu 2,3 mrd markkaa. (0,89 milj mk/MW) (VTT 1999). On huomattava, että jo toteutetut reaktorien purkamishankkeet ovat maksaneet noin 8,5 milj mk / MW - 28 milj mk/MW. Näin toteutettujen purkuhankkeiden perusteella Suomen neljän reaktorin purkaminen maksaisi 22 mrd -72 mrd mk. (Wise 1998)
Ydinvoima saa valtiolta vuosittain 50 miljoonaa markkaa epäsuoraa tukea. Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan ydinvoimalaitosten käytöstä aiheutuu valtiolle noin 50 miljoonan markan vuosittaiset menot.(KTM 2000) Kymmenen vuoden aikana tämä tuki 500 Mmk vastaa suuruusluokaltaan summaa, joka Electrowatt-Ekonon mukaan tarvittaisiin investointitukena Suomen tuulivoimatavoitteen 500 MW rakentamiseen. (Electrowatt-Ekono 2001)
Toivottavasti löytyy niitä asiallisista ydinvoiman kannattajista vastaajia, jotka kommentoisivat tässä esitettyjä asioita.
Ydinreaktorien purkamisen kustannukset arvioitu yli puolet kansainvälisiä arvioita alhaisimmiksi. Neljän reaktorin purkamiselle on budjetoitu 2,3 mrd markkaa. (0,89 milj mk/MW) (VTT 1999). On huomattava, että jo toteutetut reaktorien purkamishankkeet ovat maksaneet noin 8,5 milj mk / MW - 28 milj mk/MW. Näin toteutettujen purkuhankkeiden perusteella Suomen neljän reaktorin purkaminen maksaisi 22 mrd -72 mrd mk. (Wise 1998)
Ydinvoima saa valtiolta vuosittain 50 miljoonaa markkaa epäsuoraa tukea. Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan ydinvoimalaitosten käytöstä aiheutuu valtiolle noin 50 miljoonan markan vuosittaiset menot.(KTM 2000) Kymmenen vuoden aikana tämä tuki 500 Mmk vastaa suuruusluokaltaan summaa, joka Electrowatt-Ekonon mukaan tarvittaisiin investointitukena Suomen tuulivoimatavoitteen 500 MW rakentamiseen. (Electrowatt-Ekono 2001)
Toivottavasti löytyy niitä asiallisista ydinvoiman kannattajista vastaajia, jotka kommentoisivat tässä esitettyjä asioita.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Hyvää asiaa miten kansaa pimitetään eikä kaikkia kuluja lasketa kunnolla.
Lisäksi pitäisi huomata, että vaan 1/3 ydinenergian tehosta saadaan käyttöön. Lopuilla 2/3:lla lämmitetään merivettä. Järjetöntä touhua.
näköjään voi sittenkin olla jopa hullu ja tyhmäkin näissä päätöksissä. Suuruudenhulluus on pahin mahdollinen hulluuden-laji. Missään muualla maailmaa ei ole noin suurta brotolaitosta käytössä, ainoastaan meillä Olkiluodossa tulee olemaan.
Eivät ne hyötysuhderajoitukset koske pelkästään ydinvoimaloita, ne koskevat kaikkia lämpövoimakoneita. Jopa auton moottoria.
Jos haluamme hyödyntää suurvoimaloiden hukkalämmön, pitää keksiä hyvä menetelmä. Suoraan sähköksi sitä ei fysiikan lakien mukaan saada ja kaukolämpöä varten etäisyydet ovat liian pitkät. Ehkä levien kasvattaminen polttoaineeksi tai ruoaksi tulisi kyseeseen.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000016011658
Osaatko sanoa että milloin saamme lukea sen Wikipediasta?
Tässä perustietoa lämpövoimalaitoksesta, kannattaa lukea tarkaan miten tuplataan ulostulo energia:
Dieselvoimalaitos on kaasuturbiinilaitoksen tavoin hyvin varavoimaksi soveltuva voimalaitostyyppi varsinkin pienemmille tehon tarpeille. Dieselvoimalaitos voidaan käynnistää kymmenessä sekunnissa ja se saadaan täyteen kuormaan noin puolessa minuutissa, varsinkin jos käytetään esilämmitystä. Dieselvoimalan sydän on dieselmoottori, joka pyörittää generaattorin akselia. Polttoaineena dieselmoottorissa voidaan käyttää kevyttä tai raskasta polttoöljyä. Höytysuhteeksi näille voimaloille saadaan jopa 40%. Kokonaishyötysuhdetta voidaan kasvattaa, mikäli dieselmoottorista otetaan talteen hukkaan menevä lämpöenergia. Lämpöenergiaa saadaan talteen tyypillisesti pakokaasuista, moottorin jäähdytysvedestä sekä öljyn ja ahtoilman jäähdytyksestä. Tällöin nykyaikaisen voimalaitoksen, jossa on yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto, kokonaishyötysuhteeksi saadaan jopa 85%
Ydinvoimaloiden periaatekuvat:
http://leeh.ee.tut.fi/svtopus/kuvat/kuva2_9.gif
http://leeh.ee.tut.fi/svtopus/kuvat/kuva2_10.gif
Kun tarkastelemme lohkokuvia, havaitsemme siellä sellaisen osankoknaisuuden kuin LAUHDUTIN.
Ydinvoimalan jäähdytys lämpöenergiaa voidaan ottaa vastaavalla toisella LAUHDUTTIMELLA, joka on rinnalla tämän alkuperäisen kanssa. LVI-INSINÖÖRI kertoo varmaan tarkemmin asian käytännölliset mahdollisuudet lämmön ulosottoon vaikka kaukolämpöverkkoon. Kyllästynyt höyryn lämpö on melkoisen kuumaa tavaraa.
Mikä tässä nyt sitten on niin perin vaikeata käsittää ? Asia on keksitty jo ajat sitten ennen ydinvoimalaitoksiakin, normaalia lauhdutintekniikkaa. Kesäisin lisälauhdutin minimissä kun alkuperäinen täydellä toiminalla, talvisin asiat ovat sitten toisin päin.
järkevän ydinrakentamisen proto.
Olen löytänyt paikan Keravan ja Sipoon rajalta - kallion johon pieni ydinvoimala voidaan rakentaa. Se voisi olla yksityinen hanke, joka myy kaukolämpöä Keravalle, Järvenpäälle, Tuusulalle, Hyvinkäälle, Riihimäelle, Vantaalle ja lopuksi Helsinkiläisille, jos niillä Hesalaisilla on varaa maksaa. Ne kun on niin köyhiä, ettei niillä ole varaa edes omaan tuulipuistoon. Oululaisetkin on rikkaampia, kun heillä on oma WWD kaupungin edustalla.
Sähkön kulutus kasvaa huimaa vauhtia ja monikaan ei ole valmis luopumaan hyvinvoinnistaan ja kotikoneistaan turha väittää.Tuulivoimalat eivät tuota tarpeeksi jotta niillä pärjäisimme vaikka tulisi 10 000 tuulivoimalaa pitäisi silti olla muita voimaloita sillä tuulivoimaloiden kapasitetti niin ailahtelevaa se kun riippuu säästä hyvinkin paljon lisäksi teollisuus ja muut vaativat tasaista sähkön saantia.Johan ranskassakin tuumaillaan ydinvoimaa lisää ja saksa painii samassa ongelmassa koska tuulivoima ei toimikkaan niin kuin aikanaan oli laskettu.
Toinen on se että en minä ainakaan ja tuskin monikaan halua mitään vispilöitä joka niemen notkoon ja mökkimaisemaan vispaamaan ja lappiin niitä onneksi turha yrittää enempää koska suojelualueet lisääntyy eu:n painostuksen myötä.Jotain eu:sta hyötyä
Mikä ? Se oli se niiden kustannusten oikellisuus ?
Ydinjätteiden sijoituksen kustannukset on tarkoitus kerätä rahastoon. Tästä rahastosta kustannusvastuussa olevat saavat lainata rahaa itselleen ja ahkerasti sitä mahdollisuutta hyödyntävätkin. Loppuosa rahoista on sijoitettuna ties minne, samoin kuin itse maksettujen rahojen takaisinlainausten vakuudetkin. Kaikki ne voivat tosipaikan tullen olla vessapaperin arvoisia ja milloin tahansa koko systeemi on romutettavissa ihan laillisin keinoin.
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2003/20030128
Tuolla logiikallasi ajetellen samaa pätee kaikkiin lainoihin, jopa sinun pankkitilisi saldoon. Tosipaikan tullen pankkikirjallasi on vain vessapaperin arvo.
Näin myös tapahtuu aina silloin tällöin.
Miten vakuusrahastoa tulisi mielestäsi hoitaa? Sijoitetaan varat kultaan?
"
Näinhän se on kakkien
lainojen suhteen 8.5.2006 klo 12.38
Tuolla logiikallasi ajetellen samaa pätee kaikkiin lainoihin, jopa sinun pankkitilisi saldoon. Tosipaikan tullen pankkikirjallasi on vain vessapaperin arvo.
Näin myös tapahtuu aina silloin tällöin.
"
Lyön vetoa, että ydinlaitosten haltijatkin tuntee logiikan.
"Miten vakuusrahastoa tulisi mielestäsi hoitaa? Sijoitetaan varat kultaan?"
En tiedä onko termi 'vakuusrahasto' oikea. Ydinvoimayhtiöt lainaavat omia rahojaan antavat oman lainansa vakuudeksi mitä antavatkin, tietenkin rahaston hyväksymiä. Siltä osin olisi yksinkertaisinta, jos takaisinlainaus ei olisi sallittua, mutta sillekin löytyisi jokin porsaanreikä ydinvoimayhtiöiden hyväksi.
Vaihtoehtona voisi olla se, että sähkön hintaan lisättäisiin ensin reilusti jätekustannuksia, rahastoon tietenkin, ja rahastosta irrotettaisiin osa, osakkeiden sijaan, tuottamaan uusiutuvilla energioilla lisää pääomaa rahastoon.
suomen kaikki eläkerahat mitä on kerätty on sijoitettuna pitkin mailmaa eli jos mailman talous romahtaa ei tule eläkettäkään.
Erikoista on, että ydinjätehuollon kustannukset ja vastuut määrittelee jätehuoltovelvolliset itse. Säteilyturvakeskukselle kuuluu vain jätehuollon turvallisuus. Toki valtiota ei ole kielletty käyttämästä ulkopuolista asiantuntijaa, mutta kaiketi se tapahtuisi valtion kustannuksella.
Vaikea uskoa, että tuolla systeemillä ainakaan yliarvioitaisiin jätehuoltokustannuksia.
Onko tietoa asioiden oikeellisuudesta ? vai onko sittenkin asiat täyttä totta. Tietenkin tälläiset asiat ovat epäkorrektia ottaa esille. Kissa pitää joskus nostaa pöydälle ! KOMMENTTIA ?