Kirjoitan ensi kertaa tälle kepulaisten sivuille. Olen yksi niistä tuhansista lukijoista jotka seuraavat tätä palstaa yhden miehen takia. Se mies on K K Korhonen. Entinen upseeri ja herrasmies sanan täydessä merkityksessä. Olen iloinen että me tuhannet lukijat saamme nauttia tämän herrasmiehen sanoista ja huomioista. Miten mies voi olla niin tietävä noin monista asioista. Täytyy vain ihaillen ja miksei kadehtienkin ihmetellä. Nämä kepulit, korjaan, umpikierot kepulit, taistelevat kuin gideot tuulimyllyä vastaan. He eivät ole kelvollisia edes tämän herrasmiehen upseerisaappaiden kiillottajiksi. Miksei nämä kuolevaa politiikkaa puoltavat kepulit voi tunnustaa että heidän asiatietonsa yllä edes Korhosen navan tasolle. Korhonen kirjoittaa aina asiaa. Muutamia asiallisia vastauksia lukuunottamatta vastaajat puuttuvat Korhosen henkilöön, ei kyseessä olevaan asiaan. Se on rakkikoiramaista räkytystä. Kaunaista katkeruutta tietomies Korhosta kohtaan. Hävetkää räkyttäjät. Koettakaa pitää se lietelantalan kansi tiukemmalla ettei aivonne enää pehminisi. Voi käydä että menehdytte Kepulandian mukana.
K K Korhonen ja muut
Eläkeläinenkin
531517
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
kerron, että vaikkei minua kiinnosta pätkääkään keskustan politiikka niin seuraan tätä palstaa korhosen takia. ja toisenkin, city-keskustan. sillä kansalla pitää olla leipää ja sirkushuveja.
Kyllä kyllä nyt risoo, kun et työmiehenä halua edes omiasi tunnistaa!
Meille työmiehille on napalankous kuin toinen luontomme, miksi emme voisi siitä iloita, kun kerrankin näin voimme yhdessä Korhosen kanssa yhtyä iloon, kurmoottamahan keppuli-reppanoota notta notta?
Mitä oikeastaan salailet, oletko sittenkin Apollon feikki?
Olet näköjään ammattimainen räkijä kirjoituksesi perusteella.
Jos kuka on haukkuja se on Keppulikorhonen. Nyt on hävinnyt kapia opstavat kirjoitukset. Kapinkin on aihetta siistiä kirjoitustaan.
Tietoa voi kopioida kirjoista niin paljon kuin haluaa.
Monet kirjoittajat ovat paljon korkeimmissa viroissa ja korkeammalla palkalla kuin kapi oli, ja silti eivät tuo "viisauttaan" julki.
Toivottavasti kirjoitat viimeistä kertaa, sillä omaat omien sanojesi mukaan rakkikoiramaista räksyttämistä tosi hyvin ja demareille ominaisella tavalla.
Ivalla alistaminen ei onnistu.
Kirjoittanut: Mikko Bernhard 16.9.2004 klo 19.30
Olen kertonut, kuinka se testattiin ja olen kertonut myös sen, että joukossa oli lukuisia yliopiston käyneitäkin.
ÄO;ni ei ollut yli 200, mutta kerroppa sinä demariruikku, paljonko omasi on, niin vertaillaan sitten?
Sinä demupoika et taaskaan pysy palstan aihepiirissä, kun olet tyhmä.
Siksi muistutan sinuakin maailman kauneimmalla lauseella, sopiiko?
Keskusta on paras ja kaikkien etua ajava puolue, myös sinun etuasi.
tuliko nyt virheitä?
Demupoju?
Mikä lie keppulikorhosen äo, vai onko se suuri
salaisuus.
Omastamielestä ainakin.
Itsetunto on ainakin heikko.
Katsos, kun ei kaikkien itsetunto ole niin heikko, että pitäisi pollan tilavuuskin käydä mittauttamissa, kuten tuo Jo vain alias Mikko Bernhard.
Hänhän on toki mittaillut ja kehuskellut muillakin mitoillaan...
Minä seuraan palstaa siksi, että pysyisin ajan tasalla HPK:n menestymisen suhteen.
sitten taas saan aihetta irvailla "ison kirkon" joukkueiden pärjäämättömyyksillä.
Joko se Karalahti on selvinnyt ja Salmelaiselle vaihettu vaipat?
ensikertaa tuolla nimellä.
luonne kerää luonnevikaisia narsistin ympärille. Menee niin kuin oppikirjassa sanotaan. Narsisti mikä narsisti on Keppulikorhonen.
Naurettavaa...
Punahilkan kirjoitus.
Täällä on paljon muitakin kirjoittajia, jotka huvikseen härnäävät.
Ja kun tässä sanotaan että teksti onkin vain papan omaakehua, niin alta aikayksikön sanoo jo Kapi-pappa raivona:
"Haista paska, ylläpitokin tietää että tuon kirjoitti eräs tunnettu henkilö."
Niin kirjoitti, juu, samaa mieltä olemme me, hänen tuhannet ihalijansa.
Aion nyt mennä klosettiin ja mietin matkalla kuinka loistava yliäly onkaan laskeutunut keskusteemme Kapi-papan hahmossa. Onhan hän kuin itse Isä Aurinkoinen, joka meille jakaa ansioittemmen mukaan Kapilan mannaa. Ehkä hän voisikin olla tästä lähtien vaikka "Pakinkylän Neero", tai jopa "Maununnevan ajatus". Valitkoon hän itse itselleen parhaiten häntä kuvaavan suuren pojan nimen, tuo uljas narsissimme.
Illan ratoksi kaivan kirjastostani esiin Heikki Waseniukesen, -vai oliko se Armas Vaklinin opasteoksen narsissien viljelystä epäsuotuisissa olosuhteissa.
Förlottis mej..
Jos KKK kirjoittaa näin keväällä vaikka kävelleensä metsässä valkovuokkoja katselemassa tai syksyllä ensimmäisestä hiihtolenkistään, heti on lauma kepulaisia hänen kimpussaan.
Yhtenään tehdään avauksiakin. Kepulaiset tietysti vain häntä lyödäkseen. Mutta tylsät ovat kepulaisten kirveet häneen pystyäkseen. On se niin kova vanha kelo. Kirves vain kimpoaa siitä lyöjään itseensä, niin kuin aina nähdään.
Korhosen avaukset ovat aina taitavia. Avasi hän mistä tahansa, kohta hän saa tuhat lukijaa ja lähes sata vastinetta. Ensimmäiset vastineet koskevat aina vain avaajaa itseään ja tulevat kaikkein tyhmimmiltä, jotka KKK:n tiedot ja esitystaito saa kuohuksiin. Mutta pian hän saa vastauksia myös niiltä, joilla on mielipiteitä asiasta.
KKK on kyllä varsin tietävä ja taitava, mutta kepulaiset hänestä täällä valovoimaisen tähden ovat tehneet. Eniten KKK:ta ihailevat nuo tyhmimmät kepulaiset, jotka aina ovat hänen kimpussaan.. Kun se KKK-piru ei ole kepulainen! Se on sietämätöntä.
Ja siksi aina sama näytelmä toistuu. Onhan sitä mukava seurata, mutta joskus jo kyllästyttääkin.
On se tuo keskustan politiikka vähän kummallista!
Ja isetunto on heikko. Narsistinen ajatuksen kulku.
mistä kenkä puristaa.
Kirjoittelee kyllä paljon ja kova tarve selittää.
Mutta pitäisi päästä syvemmälle, itse sylttytehtaalle. Siinä hän ei onnistu. Hänellä ei ole analyyttista otetta asioihin.
Ei hyödytä liikkua oiretasolla vaan pyrkiä ymmärtämään mistä ilmiöt johtuvat.
Jos haluaa vaikuttaa niin pitää vaikuttaa syihin jotka ovat asioiden takana.
Esim. alkoholismia ei voi parantaa ellei ymmärrä miksi juo. Viinasta puhuminen ei auta tippaakaan. Ja jos päsee käsiksi syihin niin silloin avautuu mahdollisuus käytöksen muutokseen.
Tämä pätee myös politiikkaan.
…mutta tällaista kaunista suorastaan kesäistä päivää en ole kuluttanut sisätiloissa juuri lainkaan, vaan olen kahteen otteeseen ollut tuntikausia ulkona luonnossa. Katsellut ja kuvaillut valkovuokkoja, lintuja, hiirenkorvia, Haltialan kartanon komeaa karjaa ja Vantaan vuolasta juoksua.
Nyt tulin sisälle ruvetakseni kohta katselemaan Suomi-Latvia-matsia, mutta sitä ennen ajattelin vilkaista, että millaisiin mittoihin onkaan venynyt aamupäivällä minusta (muka riehumisestani yms.) tehty avaus, johon pari vastinetta itsekin nakkasin.
Mutta se onkin jo poistunut. Lienee tullut siihen sellaista herjaa, että ylläpidon sietokyky on ylittynyt. Mutta kas kummaa – uusi on tullut tilalle, ja kerran sellainenkin, jossa ei yritetä räkiä päälleni. Mutta onhan se jo saanut räkääkin sen verran, että eiköhän ylläpito kohta tuonkin poistane.
Niin, niistä sarjakuvista. Eilen kerroin Helsingin Sanomien eräästä sarjakuvasta seuraavan:
- - -
Tiikeri ja Pumppu
Helsingin Sanomissa on jo vuosikymmenet ollut mainio sarjakuva Tiikeri. Nimihenkilö on ehkä hieman alle 10-vuotias pikkupoika, jonka kavereita ovat paksu ja hieman yksinkertainen Huugo, lukutoukka Juli, Lissu ja eräitä muitakin, mm. Tiikerin pikkuveli Pumppu.
Eilisessä Hesarissa Tiikeri kulki Julin kanssa ja sanoi: ”minulla on tunne, että minua seurataan koko ajan”. ”Sitä kutsutaan neuroosiksi”, valisti Juli. ”Eipäs, kun pikkuveljeksi” sanoi Tiikeri, joka vilkaisi taakseen ja näki Pumpun siellä perässä hiippailevan.
Minä kutsun teitä perässäni hiippailevia kateellisiksi ja katkeriksi kepureppanoiksi.
- - -
Hesarissa on toinenkin hyvä sarjakuva: Santeri. Nimihenkilö on ehkä n. 1,5-vuotias pikkupoika, joka järjestää yksinhuoltaja-äidilleen ja varsinkin tämän poikakaverille monenlaista jekkua. Mutta joskus ilon aiheitakin, kuten tänään:
Santeri istuu potalla ja tekee sinne höyryävän kakan, ensimmäistä kertaa elämässään pottakakan. Äiti ilahtuu siitä suunnattomasti ja huutaa ”Oi! Santeri kakki pottaan!”. Sitten äiti soittaa äidilleen, ystävälleen Kirstille ja poikakaverilleen Kimmolle ja kertoo heille suuren uutisensa: ”Usko tai älä, mutta Santeri kakki pottaan!”
Santeri istuu edelleen potallaan hieman ihmeissään ja tuumaa itsekseen: ”Kas kun iltauutisten filmausryhmä ei ole jo tullut ikuistamaan saavutustani.”
Noita lueskellessani koen toisaalta itse olevani tuo Santeri – mitään niin vähäistä en onnistu sanomaan, etteikö se olisi suuren riehan aihe kepureppanoille – ja toisaalta myös se ensimmäinen räkäisijäkin sopisi Santeriksi: mitään niin typerää hän ei onnistu sanomaan, etteikö se olisi ylistyksen aihe kepureppanoille!
- - -
Kiitos vaan avaajalle ja eräälle toisellekin minua kehaisseelle, mutta olette varomattomia, kun kehutte minua. Jokainen sellainen tulee pian leimatuksi kapi-Korhoseksi, joka kehuu siinä itseään!
...rinnassa
-"Kiitos vaan avaajalle ja eräälle toisellekin minua kehaisseelle, mutta olette varomattomia, kun kehutte minua. Jokainen sellainen tulee pian leimatuksi kapi-Korhoseksi, joka kehuu siinä itseään!"
Jahaa, vai tässä(potallako niin kuin sarjakuvan Santeri?) sitä nyt mennään?
Kun kepuloinen itse avaa ja vielä itse kiittelee itseään onnistuneesta avauksesta, niin ei varmaankaan loukkaa kenenkään tunteita.
Siis jotain hyvääkin ja myönteistäkin kepuloisen toiminnassa tällä kertaa. Kiitos siitäkin vähästä.
Jaahas. Tuota juuri tarkoitin varoittaessani avaajaa ja muita minusta jotakin hyvää sanoneita.
Rakkaan vaimoni kauniin muiston ja jälleennäkemisen toivon nimeen ja äitini sielun autuuden kautta vannon, että nytkään en ollut tuo avaaja, enkä liioin tuo, joka on pariin kertaan noin todennut.
- - -
Oletteko KePulit oikeasti NOIN kateellisia?
Kirjoittanut: Juttujesi lueskelija 6.4.2006 klo 22.22
Oletteko te KePulit oikeasti NOIN SAIRAAN kateellisia vai henkisesti olemattomia?
Täällä vaaditaan (provoilumielessäkö, toivottavasti vain?) K-18 ikärajaa Keskustan palstalle JKK:n vitsien takia! Voi pyhä paska sanon minä! Te juuttaan kaksinaismoralistit ja farisealaiset, te 1. kiven heittäjät... tekovanhurskaat ja sanonko vielä mitä... no en sano sittenkään.
Korhoselle täysi tuki hänen missiossaan KePuleiden vastaisessa ristiretkessään!
Tämän kommentin kirjoitin JKK Kekkosjutun perään kun joku epäili JKK:ta ns. "oman hännän nostelijaksi" ja vieläpä aika tökerösti epäilikin. Juttu on näemmä jo poistettukin.
- - -
Oletteko NOIN kateellisia?
Kirjoittanut: Juttusi lueskelija 4.4.2006 klo 22.51
Oletteko oikeasti NOIN sairaan kateellisia?
Jos ja KUN Jorma K Korhonen kirjoittaa hienosti ja vieläpä kohteliaasti kiittää jotain hänen jutuistaan kiinnostunutta, niin senkin te haluatte halventaa hänen "omaksi hännännostokseen"!
Olen aina yhtä äimistynyt tuosta moukkamaisesta herjaamisesta ja panettelusta tätä vanhaa miestä kohtaan. Häpeäisitte kurjat ja yrittäisitte ITSE kirjoittaa edes puoliksi niin taitavasti ja asiantuntevasti kuin JKK tekee.
Ei hänen tarvitse juttujensa lopussa kiitellä itseään, EI todellakaan. Sen tekee muut jos tekee.
- - -
Jokohan nyt voisi kepureppanakin uskoa, vai voiko hän olla sellainen pakana ja paskiainen, että pystyisi itse noin vannomaan ja siten uskoisi jonkun muunkin voivan niin tehdä. Sellaista en upseerina ja herrasmiehenä haluaisi uskoa edes kepureppanasta.
Tautisi vain pahenee ja aivosi kutistuvat ja jatkat samaa hokeemaasi.
ole jo eksynyt
erkkohan on cian luottomiehiä - et kai sinä sentään
ainakaan nimeä ei näy tällä listalla
http://cryptome.org/cia-2619.htm
???
oli se "paskahattu", joka toi kuolemansairaan
vaimosi tänne julkisesti räävittäväksi.
Oliko se ystäväsi S.Hietanen.
"Rakkaan vaimoni kauniin muiston ja jälleennäkemisen toivon nimeen ja äitini sielun autuuden kautta vannon, että nytkään en ollut tuo avaaja, enkä liioin tuo, joka on pariin kertaan noin todennut."
--------------------
...ettetkö ollut tuo avaaja, ja kaiken lisäksi häpäisit vaimosi ja äitisi muiston.
Kaikkea se narsismi ihmisessä teettääkin!
Voiko olla noin moraalitonta, alhaista ihmistä, jolle mitkään arvot eivät ole pyhiä? Joka voisi tehdä niin kuin Emeritus uskoo minun tehneen!!! Varmaan voi; Emeritus olisi sellainen. Ei tuollaista voi epäillä kukaan, joka itse ei olisi sellaiseen valmis.
Ja onhan se Emerituksen moraali ja inhimillisyys - oikeasti: molempien täydellinen puute - nähty mm. juuri noina aikoina, joihin tuossa viitataan.
Mutta että joku voisi kuvitella MINUN alentuvan tuollaiseen vain saadakseni kiitoksia tällä rupisella kepusaitilla! Minun, joka vaikka huono kristitty olen ollutkin, olen kuitenkin lapsesta saakka kunnioittanut kristillisä arvoja enkä äitini enepää kuin itsenikään sieluni autuuden tähden voisi tuollaista tehdä mistään hinnasta. Ennemmin vaikka kuolisin.
Mutta Emeritukselle ja eräille muille kepureppanoille tämä saitti varmaan on niin tärkeä, että on valmis tekemään minkälaisen rikoksen tahansa saadakseen pysyä täällä esittämässä herjojaan kadehtimistaan kunnon ihmisistä. Mutta että minäkin olisin samanlainen!!! Miten olematon ihmistuntemus joillakin voi ollakin!! Eivät he muutoin olisikaan kepureppanoita.
"Voi Hyvä Luoja?
JormaKKorhonen 8.5.2006 klo 13.45"
--------------------------
...epäiletkö Luojan olemassaoloa vai hänen hyvyyttään?
...kysymysmerkki lienee lipsahtanút minulta siksi, että olin epäöuskoinen, voiko kaltaistasi ihmisolentoa olla.
Laitan tähän eräitä otteita muistelmistani (sen loppuyhteenvedoista), joissa hieman tuon esille myös kristillisiä arvojani. Varmaan tuo ei mene sellaiseen kalloon, joka uskoo minusta tuollaista, mitä esitit, ja aiheuttaa vain uutta räävimistä, mutta en katso sitä omaksi häpeäkseni:
- - - - - -
Tähän ikään ehtineenä olen yhä tihenevässä tahdissa ollut tekemisissä kuoleman kanssa, saattamassa omaisiani ja tovereitani viimeiselle matkalleen. Luonnollisesti omakaan aikani ei voi olla enää kovin kaukana. Vuonna 2000 kuollut Erno Paasilinna sanoi muistelmiensa julkistamistilaisuudessa 1996, että ”muistelmansa julkaissut mies on jo melkein ruumis” (Pekka Tarkka kertoo näin 2.10.2000 Helsingin Sanomiin kirjoittamassaan Paasilinnan nekrologissa).
No, elihän Paasilinna vireää elämää vielä jonkin aikaa tuon jälkeen ja hengissähän minäkin vielä olen. Kuitenkin minua on ruvennut puhuttelemaan psalmintekijän pyyntö: ”Herra, anna minun muistaa, että elämäni päättyy, että päivilleni on pantu määrä; opeta minua ymmärtämään, kuinka katoavainen minä olen!” (Ps.39:5). Suhtaudun kuolemani ajatukseen levollisesti. Toivon vain, että kuolemani olisi armollinen; en toivo äkkikuolemaa, mutta toivoisin voivani välttyä kuolemaa usein edeltäviltä tuskallisilta sairauksilta tai täysin toisten varaan johtavalta avuttomuudelta.
- - -
Lapsuudessani uskoin epäilyksittä Jumalaan, taivaaseen ja helvettiin. Tietenkin myös toivoin joskus pääseväni taivaaseen. Silloinen kansakoulukin, mutta vielä enemmän uskovainen mummoni sai minut noita asioita ajattelemaan, ja olin aivan vakuuttunut, että mummoni jokailtaiset hartaat rukoukset toivat hänen ainoan poikansa – enoni - elävänä kotiin viisivuotiselta sotareissultaan. Uskon edelleen, että mummoni rukoukset myös minun puolestani ovat auttaneet minua elämässäni. Usein ne ovat tulleet mieleeni silloin, kun olen horjunut tai muuten on ollut vaikeata, ja olen heti kokenut tuntevani niiden voiman.
Aikuistuessani uskoni tosin heikentyi kovin, ja silloin kun ”meni lujaa”, en noita asioita paljonkaan ajatellut. Jumalan olemassaoloa en sentään koskaan kieltänyt enkä halveksinut kristillisiä arvoja, vaikka ne omassa elämässäni huonosti näkyivät. Hengelliset tilaisuudet, joihin joskus osallistuin työhönikin liittyen, saivat silti puheineen ja lauluineen mieleni helposti herkistymään ja jotakin saattoi liikahtaa syvällä sisimmässäni, vaikka koetin varoa näyttämästä sitä ulospäin. Kyllä minä hiljaa itsekseni iltarukouksen usein luin ja elämän kovin riepotellessa turvauduin rukoukseen joskus muulloinkin.
Vaikka en ole pystynyt elämään Raamatun opetusten mukaan, kaukana siitä, sen lukeminen on kuitenkin saanut minutkin joskus ajattelemaan perimmäisiä kysymyksiä. Monista kristitylle sopimattomista teoistani huolimatta olen aina asettanut kristilliset arvot kaikkia muita arvoja korkeammalle ja olen koettanut tällaisena syntisäkkinäkin rimpuilla pitääkseni edes jotenkin niistä kiinni. Missään tilanteessa minkään asian vuoksi en voisi kristillisiä arvoja rienata. Minun on vaikeaa olla puuttumatta asiaan, kun näen sellaista joskus tapahtuvan.
Olen myös saanut Raamatusta lohtua ja voimaa vaikeissa elämänvaiheissani. Olen nähnyt noiden opetusten arvostuksen siunauksellisuuden ja niiden halveksunnan tuottaman turmiollisuuden ihmiselämässä. Olen nähnyt sen toimivan myös kansojen kohtaloissa: ne auttoivat meitäkin selviytymään sodissamme ja niiden hylkääminen osaltaan joudutti kehitystä, mikä johti suuren ja mahtavan naapurimme valtiolliseen tuhoon.
Tiedostan, että minulle olisi voinut käydä elämässäni paljon huonommin. Syntymäni aikoihin isättömäksi jääneen lapsen osa saattoi olla predestinoitu jäämään isällistä heikommaksi; näin ainakin ajateltiin. Vaikka minä isättömyydestäni huolimatta sain elää ihan onnellisen lapsuuden, minunkaan lähtökohtani eivät silti luvanneet paljon. Myöhemmin tein joskus itse parhaani suistaakseni elämäni raiteiltaan.
Oikeastaan on pieni ihme, että olen näinkin hyvin päässyt tänne asti. Ehkäpä en olisi omin voimin selvinnytkään. Uskon, että hyvä Jumala on armeliaisuudessaan taluttanut minut horjahtelujeni jälkeen taas tielle, joka on vienyt eteenpäin ja uusiin alkuihin. Hän on ohjannut joskus tielleni myös toisen ihmisen, jolta olen saanut opastusta, tukea ja hyvää toveruutta taipaleelleni. Olen elämässäni saanut enemmän kuin antanut. Mahdollisuuteni tuota saldoa vielä jotenkin tasoittaa taitavat olla jo melko vähäiset.
- - -
Kun olen edellä joskus siteerannut Raamattua, lukija on saattanut pitää sitä tekopyhänä hurskasteluna tai ainakin ristiriitaisena moniin tekoihini nähden. Lienee tarpeen selittää.
Tunnen kyllä Pyhän Kirjan melko hyvin. Ympäristön inspiroimana kiinnostuin siitä Siinailla, ja siitä alkaen olen lukenut sitä melko säännöllisesti. Raamattu on aina yöpöydälläni, ja usein iltaisin luen siitä jonkun kappaleen. Vanha Testamentti kiehtoo minua historianakin kertomuksillaan merkittävän kansan vaiherikkaasta elämästä ja siitä, miten tuo kansa koki Jumalansa voiman ja johdatuksen värikkäissä vaiheissaan. Psalmien, Sananlaskujen, Saarnaajan ja Laulujen laulun kirjoissa on suurta viisautta, mikä sanotaan kauniisti ja mieltä liikauttavasti. Evankeliumien kertomukset saavat myös minut tunnustamaan Jeesuksen Mestariksi. Hänen opetuksensa ovat yksinkertaisuudessaan viisaita ja hänen viljelemänsä vertauskuvat usein hätkähdyttävän osuvia. Hänen vuorisaarnassa (Matt. 5-7) antamansa ohjeet ovat vaativia nykyihmisen noudatettaviksi, mutta niiden korkeaa eettisyyttä ei voida kiistää.
Kirjassaan ”Koulussa ja sodassa” presidentti Mauno Koivisto toteaa itsestään: ”Minusta ei tullut varsinaisesti uskovaista. Ehkä voin sanoa tulleeni uskonnollisuuteen taipuvaiseksi.”. Ehkäpä minäkin voisin sanoa samaa itsestäni sillä varauksella, että minussa tämä vaatimaton kehitys siihen suuntaan on tapahtunut kovin myöhään. Vaikka en siis ole ”uskovainen”, olen taipuvainen uskomaan Jumalan olemassaoloon - korkeampaan voimaan ja kaiken alkuunpanijaan, Luojaan. Siitä mielestäni kertoo luonnon ja maailmankaikkeuden nerokas tarkoituksenmukaisuus - se ei voi olla sattumalta syntynyttä.
Tuo heikko uskonnollinen taipumukseni - jos sitä nyt voi sellaiseksi sanoa - on minulle täysin yksityisasia. En ole aktiivinen seurakunnan jäsen; kirkossa käyn vain pari kertaa vuodessa, joulun ja pääsiäisen aikoihin, ja laulumiehenä aina joulun alla laulamassa ”kauneimmat joululaulut”. En siis ole mitenkään tapakristitty, mutta tunnustan kristinuskon opinkappaleet auktoriteeteiksi, joita kunnioitan ja yritän haparoiden tavoitella niistä tukea elämälleni.
- - -
Olen jo todennut, että olen viime aikoina yhä useammin joutunut kohtaamaan kuoleman lähipiirissäni. Varmaankin siksi ovat myös ”tuonpuoleiset” asiat tulleet useammin mieleeni. Olen taipuvainen uskomaan, että kaikki ei pääty kuolemaan. Sen tuolla puolen voi hyvin olla jotakin, mihin kuolema avaa oven. Ja vaikka elämällämme lienee monta tarkoitusta, se voi olla myös koeaika ikuisuutta varten. Tämä maallinen vaelluksemme varmaan siis rakentaa ikuisuusosaamme, mutta uskon myös armolla olevan siinä sijansa, ja kuningas Daavidin tavoin minäkin pyydän: ”Älä muista nuoruuteni syntejä, älä pahoja tekojani, sinä, joka olet uskollinen ja hyvä” (Ps.25:7).
mihinkään muuhun kuin KAIKKEEN, mitä joku kepulainen häntä ylempänä oleva sanoo. Esimerkkinä annelin valehtelut ja juhantalon koplaukset. Nehän kaikki ovat vain koklipien keksintöä. Apostoli Oivakin niin sanoo.
Emeriitta kuuluu porukkaan, jonka kirjoitteluun ei kannata vastata yhtään mitään, koska jakeluun ei mene kuitenkaan. Tuossakaan nokialaiskerrostalossa hissi ei mene yläkerroksiin asti.
"Rakkaan vaimoni kauniin muiston ja jälleennäkemisen toivon nimeen ja äitini sielun autuuden kautta vannon, että nytkään en ollut tuo avaaja, enkä liioin tuo, joka on pariin kertaan noin todennut."
----------------------------
Olen vieläkin sitä mieltä, että avaus oli sinun kirjoittamasi, siksi paljon se sisälsi suoria lainauksia omissa nimissäsi kirjoittamistasi jutuista. Itse asiassa avaus oli kuin yhteenveto kaikista kirjoittamistasi jutuista tällä palstalla. Se oli vain niin hyvin pelkistetty, ettei ollut jäänyt muuta kuin oleellinen.
Teoriassa se voi olla joku toinenkin kirjoittaja, jonka suuhun olet sanasi syöttänyt, ja hän ne sitten palstalle oksentanut.
Joku anti-keriksen nimimerkillä kirjoittava, sinulle "hyödyllinen idiootti"!
Sinun vannomisia en pidä missään arvossa, en vaikka olisit lisännyt luetteloosi itse Jumalankin.
Kyllähän noita arvonimiä jakaa saa, ei siinä mitään. Jos kerran minä olen hyödyllinen idiootti, voi sinun kohdalla jättää tuon sanan hyödyllinen pois.
Olet pelkkä idiootti. Tästä eteenpäin saat olla varma, ettet ole minkäänlaisen vastauksen arvoinen.
...totean minäkin puoleltani, että mitään sinun sanomisiasi en pidä missään arvossa. Näe minut vaikka omien kirjoitustesi kirjoittajana, se on tästä alkaen ykslysti minulle. Painajaisissasihan minut olet jo kauan nähnytkin ja siksi nikittömänä kintereilläni olet aina roikkunut etten pääsisi salaa sinua yllättämään, emeriitta mustahattu huomioitsija, eikö niin?
Saatan vielä joskus poikkeuksellisesti vastata jollekin muulle kepureppanallekin, mutta en sinulle, idiootti, vaikka millaisilla nikeillä yrittäisit houkutella.
"Painajaisissasihan minut olet jo kauan nähnytkin ja siksi nikittömänä kintereilläni olet aina roikkunut etten pääsisi salaa sinua yllättämään, emeriitta mustahattu huomioitsija, eikö niin?"
------------------------------
...enkä muilla nimimerkeillä ole koskaan kirjoittanut. Nimimerkki oli pakko ottaa, kun halusin rekisteröityä. Oikean nimeni tiedät ja halutessasi voit sen tarkistaa "profiilistani".
Olisin halunnut rekisteröityä Jorma Laitisena, mutta joku nuija oli sen jo varannut, vaan ei koskaan ole käyttänyt, ainakaan täällä keskusta-sitellä.
Olen kohta kymmenen vuotta harrastanut nettikirjoittelua, enkä koskaan puskasta ampuen.
Miten on sinun laitasi?
ps. Painajaisunia en ole koskaan nähnyt, "märkiä unia" (vitsi vitsi) joskus, mutta niissäkään ei sinulla ole ole ollut mitään roolia.
Mene ukko ruumiinesi vannomaan hautausmaalle. Tämä ei ole oikea paikka sinun sekoilulle.
Molemmat olette ammattiauttajan tarpeessa. Menkää lääkäriin niin saatte rauhoittavia lääkkeitä.
kirjoittaa ihan tavallista Lipitoria, kun on tuo kolestrooli ainoa vaiva? Sinulla sen sijaan on tuo kerismäisesti sanottuna "mentaalimurheita", joten lääkärisikin on siltä alalta.
anti keris on tosi juoni ja kiero mies hämiksestä.
ainekset kunnon kepulaiseksi. Juoni ja kiero, ihan kuin yhdistetty anneli ja juhantalo.
Jos nyt kuitenkin jättäisin liittymättä rikoll... ei kun keskustapuolueeseen.
Mikset sinäkin kirjoittaisi keskustan politiikasta?
Siihenhän jutussasi itse viittasit.
Jos kirjoitat vain palstan muista kirjoittajista, niin minun mielestäni asetat oman rimasi turhan alas, eli menet siitä yli, mistä aita on matalin.
Tämän jälkeen en enää puutu sanallakaan asiaan, vaikka kuinka räkisitte kepureppanat, että kehun tällä nikittömänä itseäni. Ymmärrän jo, että ylivertaisuuteni teitä v-tuttaa suunnattomasti ja tuon älykkäämpään ette pysty sitä muka torjuessanne.
Tiedätte kyllä, että MINÄ EN KEHU KOSKAAN ITSEÄNI, EN AVAUKSILLA ENKÄ VASTINEILLA! MINUN EI TARVITSE TEHDÄ NIIN. Ja se teitä vasta oikein v-tuttaakin. Ja se on ihan oikein tuollaisille kepureppanoille.
rivompaa kielenkäyttöä olla kuin on kapitaali-herrasmiehellä. Hah haa jo on aamusta hermot kireällä.
Muista kapi. Keskusta on parempi.
mitä olet puhunut ja mitä puhut.
Tässä asiassa kierrät nyt yksinkertaista totuutta.
Yksinkertainen totuus on että olet jäänyt kiinni multinikkinä ja olet jopa itse kehua retostanut sillä miten vedätit mielestäsi hyväuskoisia palstalaisia.
On turhaa kuvitella että kerran huijariksi paljastunutta enää koskaan kohdeltaisiin kunnian miehenä, vaikka hän itse sitä miten hinkuisi.
Kun on narriksi ryvennyt, täytyy sitten tyytyä kohteluun narrina. Siitä saa syyttää vain itseään.
Voisit itse kantaa vastuun taannoisista multinikkikirjoitteluistasi, sillä valitettavasti kukaan toinen ei sinuun enää niiden jälkeen voi suhtautua rehellisyyttäsi kunnioittaen. Kerran huijari voi taas koska tahansa huijata.
Älytöntä tämä sinun vouhkaamisesi asiasta, johon olet itse ja täysin yksin syyllinen. Kanna vastuusi ja opi elämään sen kanssa minkä olet itse itsellesi aiheuttanut.
...jo pari vuotta sitten, mutta sinä edelleen vain vaellat vaihtuvien nikkiesi suojassa. Varmaan minäkin joutuisin tekemään niin, jos minulla olisi syytä hävetä itseäni sinun laillasi. Mutta kun ei ole; päinvastoin aina ylpeänä esittäydyn jo osikossa JormaKKorhoseksi, enkä esiinny koskaan millään muulla nimellä. Miksipä haluaisin kunnian omista esiintymisistani menevän muille?
...sinä et kunnioita mitään korkeampia arvoja, kun uskot minun voivani valehdella äitini sielun autuuden ja vaimoni muiston ja jälleennäkemisen toivon nimeen. Sinulle varmaan kepu ja tämä saittikin ovat niin tärkeitä, että olisit niiden vuoksi valmis tekemään väärän valan tai minkä tahansa rikoksen. Minulle kuitenkin ihan muut arvot ovat niitä korkeita arvoja, joita en mistään syystä rienaa.
Ei kai tuollainen ihminen sellaista ymmärrä. mutta laitanpa kuitenkin tähän linkin kirjoitukseeni, jossa äsken niitä yritin hieman valottaa eräälle kepureppanalle:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000016251665
Käyhän haudalla syntisi selvittämässä.
Taas kapi valehteli. On yhtä kova valehtelemaan kuin Lipponen.
Voi Jorma Jorma, niinhän siinä alustuksessani kävi kuten arvelit että nimesi katveessa voi ryvettyä. On aivan uskomatonta tämä likasankojournalismi mitä nimesi ympärillä käydään. Että sinä muka itse teet tällaisia avauksia.
Esittelen nyt luulotautisille solvaajillesi itseni, en kuitenkaan omalla nimelläni, luontainen vaatimattomuuteni ja kirjoitustaidottomuuteni estää sen. Olen 76 vuotias eläkeläismies Etelä-Pohjanmaalta. Maalaisliittolaisen isän yksi neljästä pojasta. Tilan koko 20 hehtaaria peltoa, 150 hehtaaria metsää - siis keskikokoinen tila Etelä-Pohjanmaalla. Niin, sieltä pimeimmältä kepu alueelta jolla kepun kannatus kohoaa jopa 110:een prosenttiin. Olen ollut sieltä poissa 50 vuotta. Kun joskus lomareissulla siellä kesäisin käyn, niin ei tahdo uskoa todeksi sitä Kosolanvihtorimaista meininkiä mikä siellä vallitsee. Vain me olemme jotakin, vain me tiedämme jotakin. Tosiasiassa he elävät Hokkasen Ilkka-lehden ja tupailtojen turruttamien aivojen vajaakäytön varassa. Tämä päätoimittaja Hokkasen ihannoima Jäätteenmäki julistetaan, vai onko jo julistettu, pyhimykseksi. Ja kuin yhdestä suusta hoetaan, se oli Lipposen vika, se oli Lipposen vika, kun Anneli joutui kärsimään. Tämä Lippos-kauna kepulaisten keskuudessa toi marttyyri-Annelille 150000 ääntä, ei kuitenkaan Lapua-Kauhava-Härmä linjalta, miksiköhän? Niin, eihän kukaan ole profeetta omalla maallaan. Äänet tulivat ympäri maata asuvilta sos.dem. vihaajilta. On se kumma että nämä kepulit vihaavat enemmän sos.demiä kuin vasemmistoliittolaisia. Onhan sos.demit silti isänmaallisempi kuin kepulit itse. Professori Ylikangas, joka oli itsekkin Yli-Härmästä muistaakseni, sanoin taannoin tv:ssä, ettei Etelä-Pohjalaisten kanssa voi mistään keskustella. Vastaus on että sinä olet kommunisti, vaikka kommunismi on kuopattu jo 10 vuotta sitten. Samoja hengenheimolaisia jotka parjaavat Korhosta. Ylikangas tutkii niitä torpparien ja työläisten joukkoteurastuksia mitä valkokenraalit panivat toimeen luokkasodan jo päätyttyä. Muun muassa Kekkonen oli yksi noista toimeenpanijoista. Olisipa jo silloin olleet Jorman luotsaamat rauhanturvajoukot paikalla. Kekkosen työ olisi voitu keskeyttää??? Hyvää jatkoa sulle Jorma, koeta kestää. Olisi joskus mahtava puristaa noin mukavan miehen kättä. Ehkäpä joskus Oulussa.
...jouduit leimatuksi minuksi. Niin täällä käy jokaiselle, joka sattuu jotain myönteistä minusta sanomaan.
Oulussa kyllä käyn kerran kesässä, taas ensi kesänäkin varmasti, jos voimissani olen. Raahessa nimittäin asuu edesmenneen vaimoni vanhempi sisko ja Iissä vaimoni hyvä ystävätär ja tämän tytär, vaimoni kummityttö. Heitä ainakin käyn taas kesällä tapaamassa, ja onhan minulla Oulussakin muutama ystävä ja tuttuja enemmänkin.
Oulun tori on mukava paikka "toripolliiseineen" ja Oulun kaupahalli niitä ainoita tietämiäni paikkoja Suomessa, josta vielä saa suurta herkkuano painosylttyjä!
Ehkäpä palataan asiaan vähän myöhemmin ja vaikkapa tavattaisiinkin torin jossakin kahvikojussa!
Hyvää kevään jatkoa ja kiitoksia mieltäni lämmittäneistä puheenvuoroistasi!
on muitakin. Kyllä katkeruus mielen sairauttaa. Pitäisi puhua asiat ajoissa, ettei mieli järky kuten kirjoittajalla, joka on hysteerisesti tukenut narsistista toveriaan. Menee aivan oppikirjan mukaisesti. Narsisti saa luonnevikaiset puolelleen. Voi elämä noita sairaita.
ja herrasmies. Niinpä.
sen pituinen se