Vaikuttaako ihmisen käyttämä kieli ajatteluun ja oivaltamiseen? Johtuuko älykkyys jossakin määrin käytetystä kielestä?
Kysymys kielineroille
kysyjä'
91090
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tätä on yritetty ainakin todistaa. loglan kehitettiin juuri testaamaan tätä hypoteesia. en kyllä tiedä tarkemmin sitten tuloksista
Asiaa on tutkittu ja ilmeisesti näin on. Kieli on ajattelun tärkeä väline ja toisilla kielillä ajattelu sujuu erilailla kuin toisilla.
Älykkyys on niin vaikea käsite, että sitä en kytkisi asiaan suoraviivaisesti.
vain osalla ihmisistä ajattelu toimii kielen kautta. Itselläni ei toimi noin, joka johtuu varmaan lievästä lukihäiriöstäni. Olen vertaillut ystäviäni , heistä suurin osa on kirjallisesti suuntautuneita ja heistä tuntuu luonnolliselta että ajattelu toimii kielen kautta. Itse en tunnista samaa itsessäni ja selvästi ajattelen lähinnä kuvina ja tapahtumaketjuina. Vaikuttaa siltä että pääni toimii nopeammin kuin muilla pelkässä ajattelussa, mutta lukeminen ja varsinkin kirjoittaminen vie aivan liian paljon aikaa.
Miten mahtaa olla muilla, eli onko teillä kieli millä tasolla käyttöjärjestelmässä?
Ei Einsteinkaan sanoilla teorioitaan testannut. Hän ajatteli myös kuvina. Hänellä oli imeisesti myös jonkinasteinen autismi tai adhd tai lukihäiriö tai jotain. Hänhän sai jossain vaiheessa potkutkin koulusta - eikös näin ollut? (Mannerheimkin sai muuten potkut armeijasta. - Todistaako siis häirikkökäyttäytyminen älykkyydestä?)
Ei kieli yksinään ole mikään ajattelukyvyn mittari.
Mielenkiintoinen aihe.
Itsekin olen lukihäiriöinen. Olen huomannut saman asian: ajattelen kuvina, kuvasarjoina jne. Pyörittelen kuvia päässä, toistan, katselen kuvia tai tilannetta eri kulmista.
Verbaalinen ajattelu tuntuu hankalalta, mutta joskus sitäkin tapahtuu, esim. jos joutuu kääntämään tekstiä kielestä toiseen. Hidasta tuollainen puuha tosin on.
Ennen vanhaa (vielä 70-luvullakin) koulussa lukihäiriöisiä saatettiin pitää tyhminä "kun ei opi edes lukemaan ja kirjoittamaan". Itse näen tämän "häiriön" eri tavaksi ajatella. Ennen nykyaikaista yhteiskuntaa ja kirjakielen "räjähtämistä" ei ollut väliä miten joku ajatteli: kuvina vai sanoina.
Jos haetaan maailman älykkäimmät kansat, kärkipää on aika tarkkaan kuvakielellä kirjoittavia (aasialaiset). Tutkimisen arvoinen kysymys? Saattaa hyvinkin olla yksi älykkyyden osatekijä.
Itselläni on erittäin hyvä kielitaju, eikä mitään häiriöitä ole koskaan ollut. Siitä huolimatta en ajattele auditiivisesti eli toistamalla päässä lauseita, ellei sitä nyt erikseen vaadita. Tärkeämpää on ehkä se, ettei muistikaan ole auditiivinen. Enemmän kyse on intuitiivisista struktioista (struction), assosiaatiosuhteista ja kuvista. Huvittaa joskus kun ihmiset pystyy laskettelemaan kilometrejä tekstiä tajuamatta pätkääkään mitä puhuvat. Tämä antaa kuvan paljon autistisemmasta tai "aspergisemmasta" ajattelusta kuin ei-auditiivinen muisti.
Paljon on puhuttu siitä, että arabian kieli on epämääräisempi ja monien sanojen merkitys on monipolvinen. (Kiinassa tämä vedetään äärimmilleen, jopa siihen pisteeseen, että on kytkettävä kaksi ideogrammia jos halutaan täsmällinen merkitys.) Mystisen ja ovelan sävyn se kyllä kielelle antaa, mutta yksinkertaisempi selitys on se, että arabian kieli on "tyhmempi".
Eli, ei vain ole riittävästi sanoja erottelemaan merkityksiä tarkkaan. Koko kielelle käy niinkuin valitti se Kalevalaa Pohjanmaan murteelle kääntänyt, joka ei löytänyt sanoja "kauniille": "koria" ja "komia" oli äkkiä käytetty.
Arabiassa on kuulemma yksinkertainen kielioppi, jota on sen vuoksi jopa hankala käyttää. Esimerkiksi infinitiivi puuttuu. Arabiassa ei voi _mennä_.
Niin, itse en arabiaa osaa. Toistan vain sitä mitä muut ovat siitä sanoneet.