Tuli tänään mieleen tuo vuosien takainen tapaus turvavälin tärkeydestä kun meinattiin ajaa taas perään.Tää oli sellanen kun edessä ajanut jarrutti yllättäen löin jarrut pohjaan ja pysähtyihän se auto noin metri takapuskurista,huokaus ja pam perässä jysähti.
Perään oli törmännyt kolmen nuoren seurue ja takapenkillä istunut alle 20 vuotias tyttö oli lentänyt penkkien välistä tuulilasiin kasvot kauttaaltaan veressä.Muut ystävykset kirkui kauhusta mutta heillä ei ollut hätää olihan heillä vyöt ollut kiinnitettynä toisin kuin tällä takapenkkiläisellä.Joten muistakaa pitää väliä,ja turvavöitä sillä taisi tytöltä mennä ulkonäkö.
Perään oli törmännyt kolmen nuoren seurue ja takapenkillä istunut alle 20 vuotias tyttö oli lentänyt penkkien välistä tuulilasiin kasvot kauttaaltaan veressä.Muut ystävykset kirkui kauhusta mutta heillä ei ollut hätää olihan heillä vyöt ollut kiinnitettynä toisin kuin tällä takapenkkiläisellä.Joten muistakaa pitää väliä,ja turvavöitä sillä taisi tytöltä mennä ulkonäkö.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Heh heh. Siinähän oppii:)
"Nii mutku emmä arvannu et me ajettais kolari niinku..."
ajelin raumalta huittisiin 60 tn painavalla yhdistelmällä eräänä yönä keväällä -99 muistaakseni.
euran jälkeen huomasin hirven tienpenkalla odottelemassa ylipääsyä ja aloin jarrutteleen.
vastaan tuli kaksi henkiläautoa jolloin hirvi päätti lähteä kokeilemaan ylitystä.
edellä ajanut osui hirveen jolloin tietysti teki hätäjarrutuksen jonka johdosta n 3 metrin "turvavälillä" ollut takana tulija osui edellä menneen perään ja kääntyi poikittain minun eteen.
minä löin jarrut pohjaan josta ei enää isoa apua ollut koska olimme melkein kohdakkain jo silloin.
osuin kuskin penkin taakse lytäten auton hieman kapeammaksi siitä kohtaa ja auto lensi vauhdilla omalle puolelleen ojaan.
tuuria oli matkassa koska vauhti oli itsellä 50-60 enää koska olin huomannut sen hirven ja että tässä vastaantullessa autossa takanaistuja istui keskellä eikä kuskin takana.
kahdelle lievät vammat, takana ajanut auto lunastukseen, minun ajokki ja edellä ajanut pajalle ja hirvi hengiltä.
pitäkää nyt herranjestas ne turvavälit koska ei sitä ikinä tiedä miten siinä käy se on aikas halpa henkivakuutus
Olikohan takana keskellä istuneella vyö kiinni sillä muutenhan olisi paiskautunut päin kylkeä ja olisi ollut sama vaikka olisi istunut kuskin takana.
keskellä istuneella.
vanhemmat ihmiset onneksi pitävät.
Joo, näistä asioista olen puhunut ja kirjoittanut, mutta mitään se ei ole vaikuttanut.
Syy on liikennekulttuurissa, joka on joskus päässyt vinoutumaan ja sitä noudatetaan orjallisesti. Itse kyllä pidän turvavälejä ja ne on aina mielessäni, mutta annappa olla, kun olen itse jonkun kyydissä, turvaväleistä ei ole tietoakaan ja jos sanoo, että elö aja niin lähellä, kuski vain naurahtaen toteaa, että kyllä minä näen, istu sinä vain rauhassa.
Olen ollut yhtä paljon toisten kyydeissä, kuin itsekkin ajanut ja aina sama juttu, sitä ajetaan aina toisen persiessä kiinni.
Se paitsi ärsyttää, myös pelottaa, sillä kun asiasta mainitsee asianomaiselle, hän suhtautuu asiaan kevytmielisesti naurahtaen.
Niin kauan sitä ajetaan, kunnes tulee kohdalle se äkkiarvaamaton tilanne ja sitten on jo vetelä housuissa. Kun olen nyt ajellut sataa, niin tuntuu, että jos tulis äkkiarvaamaton tilanne eteen, en kerkiäsi tehdä mitään.
Luotan nyt siihen, kun allani on vahva TOYOTA D 4 D LAND CRUISER, että minulle ei käy kuinkaan, vaikka törmäisinkin.
Mieli tekis ajaa hiljempaa, mutta kun liikennekulttuurin paine on niin sietämättömän kova, ettei kehtaa hyvällä autolla nysvätä.
Mutta välimatkaa pidän edelleenkin. On hirveän raskasta ajaa toista lähellä.
Nyt istun kuitenkin niin turvallisessa ohjaamossa, ettei väliä, vaikka joku tumpelo perääni ajaiskin.
Mutta kyllä ne vaan perässä lähellä kolmen metrin päässä ajaa. Ei tarvis, kun pikkusden polokasta reilummin jarrua, niin perään tultais, että koliseis.Nuo kertomasi tarinat on tuttuakin tutumpaa jokapäiväisiä tapauksia.
Se vaatii niin mahdottoman kovaa itsetuntoa ajaa säädyllisesti. On helppoa ajaa vallitsevan liikennekulottuurin mukaisesti kovaa ja toisen perässä. Hengenmenosta viis, kunhan vaan ajaa tunnollisesti liikennekulttuurin mukaisesti.
kirjoittaa rattijuoppo.
Edelleenkin siis pidät itseäsi fiksumpana kuin toiset?
Uskomatonta potaskaa!
Eli sama juttu liikennevaloissa, ajetaan ihan toisen puskuriin kiinni.
Ei taida moni tietää, että jos jonon perään joku ajaa sopivaa vauhtia, niin siinä jokainen auto töytäisee edellään olevaa. Ja jokainen maksaa edellä olevalle aiheutetut vahingot.
Olin kerran osallisena tuollaisessa tapahtumassa, onneksi vain matkustajana.
Kaverini joutui maksamaan meidän edellä olleelle autolle puskurin korjauksen ja meidän takana oleva joutui maksamaan kaverilleni puskurin korjauksen.
Että kannattaisi pitää se TURVAVÄLI MYÖS LIIKENNEVALOISSA!!
satutäti, jonka suvusta puolet on kuollu liikenteessä ja sille toiselle puolikkaalle aina sattuu ja tapahtuu........
Suvustani on 1 henkilö kuollut liikenneonnettomuudessa ja sukuni on todella suuri, siispä puhutaan prosentin kymmenyksistä.
Se on aivan eri asia kuin puolet.
Ja koska kyseessä on suuri suku, aina myös sattuu ja tapahtuu. Rattijuopumukseen ei kuitenkaan ole tapana syyllistyä.
Vähän lipesi liikenneasioista sivuraiteille, mutta pitihän räkänokan kommenttia oikaista ;)
Tänään seurasi joku tappajarekka perässäni kun menin töihin. Veikkaan, että edes teikäläisen Land Cruiser ei auta, kun 30t painava vekotin tulee takaluukusta sisään 80km/h:n vauhdista. Ja juuri noinhan siinä kävisi, jos joku isompi elukka tielle eksyisi.
Autoni ei ole rekka, eikä edes 30 t painava, vaan 18 t painava jakeluauto. Pakkohan se oli perseessä kiinni ajaa, kun et muuten tajunnut nostaa sitä nopeutta 85 km/h:sta 89 km/h:n, joka oli täysin turvallinen ja sopiva nopeus tuolle pätkälle.
Ja juuri noinhan siinä ei kävisi, olisin sen elukan korkeasta hytistäni nähnyt pikkuautosi ylitse jo kauan aikaa ennen sinua ja kehittynyt liikennesilmä yhdistettynä nopeaksi kehittyneeseen reaktiokykyyn olisi mahdollistanut väistää pikkuautoa, jonka käytös muuttuu yhtäkkiä ennalta-arvaamattomaksi panikoinniksi tuon elukan nähdessään...
...on noudattaa liikennesääntöjä. Turvavälin pitäminen on laissa. Silloin et sinä eikä kukaan mukaan rupea soveltamaan! Turvallisuus on liikenteessä asia numero 1, sen jälkeen tulee satakahdeksankymmentä muuta asiaa ja sitten sinun ns. kiireesi. Paljonko ajassa todellisuudessa voitat ajamalla huippuja 89 km/h kasiviiden sijaan? Se ei merkitse 4 km/h parannusta keskinopeuteen.
Kuulut muuten justiinsa siihen autoilijaluokkaan, joka uskoo selviävänsä tilanteista, johon hyvä autoilija ei edes joudu.
Vaikka ajoin mittarin mukaan 81-83km/h, eli todellisuudessa alle 80km/h. Ja se mikä tuli takanani, näytti ainakin kuomun osalta ihan aidolta rekalta.
Jos hirvi tms kirmaa pusikosta tielle yllättäen, niin suunnilleen samat mahdollisuudet minulla se on havaita kuin sinullakin. Tämä johtuu siitä, että minun edessäni ei ole sitä ha-estettä, jonka yli pitäisi sinun tapaan nähdä. Sen minkä reaktionopeudessa ja kehittyneessä liikennesilmässä ehkä mahdollisesti voitat, häviät moninkertaisesti jarrutusmatkassa.
En minä siksi ajele sitä vauhtia mitä ajelen, että se olisi jotenkin yltiöpäisen paljon turvallisempaa. Minä ajan hiljempaa ennen kaikkea siksi, että haluan nauttia autostani. Tekosyynä siihen nyt sitten voi käyttää kulutusta, turvallisuutta tai vaikka stressin vähentämistä. Ymmärrän silti, että jos joku minuuttiaikataulu painaa päälle, niin tuo ei ole realistinen ajatusmaailma. Aikatauluun se perässäroikkuminen ei kuitenkaan auta yhtään mitään.
Vaihda se japskikatiskasi vaikkapa Mersuun, niin voit nauttia autolla ajosta muutenkin kuin junnaamalla alinopeutta. Vai on Toyotan ajo-ominaisuudet vieläkin niin huonot...
...kukkanen. Minussa sentään löytyy herrasmiestä, enkä ala haukkumaan, niinkuin pahaiset akat tekee.
Minulla on kokeumusta pahoista akoista, jotka vaan kaakattaa päivästä toiseen, eikä niille mikkää passaa.
Sinä tiet minusta kerralla suuren roiston yhden virheen parusteella.
Minä kato kehtaan kertoa itestäni huonojakin puolia, enkä tyydy vaan kehumaan.
En ole täällä potaskaa kertonut, ei minulla ole sellaista pätemisen tarvetta.
Uskotko, jos sanon, että minua surettaa nämä liikenneturmat. Sellaista inhimillisyyttä minusta löytyy. Minä olen siinä mielessä fiksu, että pyrin ajamaan turvallisesti.
Minä haluan elää kauan tässä maailmassa ja katella tätä touhua ja samaa toivon muillekkin liikenteessä liikkujille.