Britannian hallitseva Labour, siis työväenpuolue, kärsi murskatappion torstain paikallisvaaleissa. Jopa monilla puolueen vahvoilla alueilla äänten menetys oli suurta.
Britanniassa paikallisvaaleilla on välivaalien luonne ja hallitseva puolue useinmiten kärsii niissä menetyksiä mutta Labourin tappio torstaina oli sitä luokkaa että moinen selitys ei kokonaan päde.
Suurin syy Labourin tappioon on brittiäänestäjien tympääntyminen Tony Blairiin. Tietenkin myös epäsuosittu Irakin sota ja yhä jatkuva miehitys tuhoaa Blairin suosiota. Viime vuoden parlamenttivaalit Labour voitti niukin naukin ja ainoastaan brittivaalijärjestelmä pelasti Blairin sillä puolue sai 35% ääniosuudella yli puolet parlamenttipaikoista.
Blair on ollut vallassa 9v. Se on jo pitkä aika. Hänhän tuli oikeana messiaana ja huippusuosittuna johtajana valtaan lyöden konservatiivit 1997 vaaleissa 18 vuoden konservatiivihallituksen ja neljän konservatiivien vaalivoiton jälkeen. Konservatiiveista haluttiin päästä eroon vaikka maa oli ja on yhä edelleen äärimmäisen vauras. Blair lupasi ettei muuta mitään konservatiivien talouspolitiikasta ja sai suurenemmistön.
9 vuodessa poliittinen heiluri on heilahtanut toiseen suuntaan. Seuraavissa vaaleissa 2009 tai viimeistään 2010 yksi keskeinen teema tulee olemaan se, että Labour on silloin ollut vallassa 12/13v ja onko se liian kauan.
Blair on itse ilmoittanut, että nykyinen kausi pääministerinä jää hänen viimeisekseen. Hänen ja valtiovarainministeri Gordon Brownin välillä on ollut jonkinlainen herrasmiessopimus siitä, että Brown seuraa Blairia puoluejohtajana ja pääministerinä. Brown tuskin malttaa odottaa vuoroaan, varsinkin kun sitä ei välttämättä tulekaan mikäli Blair päättää tosiaan istua koko kauden pääministerinä ja sitten jättää Brown johtamaan puoluetta vaaleihin. Konservatiivien nuori ja dynaaminen johtaja David Cameron saattaa tuoda brittipolitiikkaan uusia tuulia joita äänestäjät kaipaavat.
Blairia onkin hiljaisesti painostettu, että hänen tulisi päästää Brown pääministeriksi jo aikaisemmin koska Brownin tulisi vakiinnuttaa asemansa puoluejohtajana ja pääministerinä vaaleihin mennessä ja koska monien mielestä Brown "ansaitsee" olla edes lyhyen hetken pääministerinä.
Asiaa monimutkaistaa se, että Blair ja Brown eivät suinkaan ole mitään parhaita kavereita keskenään vaan pikemminkin toistensa kilpailijoita. Blair ei hyvällä katso Brownin puheita että hän aikoo muuttaa talouspolitiikkaa piirun verran vasemmistolaisempaan suuntaan.
Britanniassa paikallisvaaleilla on välivaalien luonne ja hallitseva puolue useinmiten kärsii niissä menetyksiä mutta Labourin tappio torstaina oli sitä luokkaa että moinen selitys ei kokonaan päde.
Suurin syy Labourin tappioon on brittiäänestäjien tympääntyminen Tony Blairiin. Tietenkin myös epäsuosittu Irakin sota ja yhä jatkuva miehitys tuhoaa Blairin suosiota. Viime vuoden parlamenttivaalit Labour voitti niukin naukin ja ainoastaan brittivaalijärjestelmä pelasti Blairin sillä puolue sai 35% ääniosuudella yli puolet parlamenttipaikoista.
Blair on ollut vallassa 9v. Se on jo pitkä aika. Hänhän tuli oikeana messiaana ja huippusuosittuna johtajana valtaan lyöden konservatiivit 1997 vaaleissa 18 vuoden konservatiivihallituksen ja neljän konservatiivien vaalivoiton jälkeen. Konservatiiveista haluttiin päästä eroon vaikka maa oli ja on yhä edelleen äärimmäisen vauras. Blair lupasi ettei muuta mitään konservatiivien talouspolitiikasta ja sai suurenemmistön.
9 vuodessa poliittinen heiluri on heilahtanut toiseen suuntaan. Seuraavissa vaaleissa 2009 tai viimeistään 2010 yksi keskeinen teema tulee olemaan se, että Labour on silloin ollut vallassa 12/13v ja onko se liian kauan.
Blair on itse ilmoittanut, että nykyinen kausi pääministerinä jää hänen viimeisekseen. Hänen ja valtiovarainministeri Gordon Brownin välillä on ollut jonkinlainen herrasmiessopimus siitä, että Brown seuraa Blairia puoluejohtajana ja pääministerinä. Brown tuskin malttaa odottaa vuoroaan, varsinkin kun sitä ei välttämättä tulekaan mikäli Blair päättää tosiaan istua koko kauden pääministerinä ja sitten jättää Brown johtamaan puoluetta vaaleihin. Konservatiivien nuori ja dynaaminen johtaja David Cameron saattaa tuoda brittipolitiikkaan uusia tuulia joita äänestäjät kaipaavat.
Blairia onkin hiljaisesti painostettu, että hänen tulisi päästää Brown pääministeriksi jo aikaisemmin koska Brownin tulisi vakiinnuttaa asemansa puoluejohtajana ja pääministerinä vaaleihin mennessä ja koska monien mielestä Brown "ansaitsee" olla edes lyhyen hetken pääministerinä.
Asiaa monimutkaistaa se, että Blair ja Brown eivät suinkaan ole mitään parhaita kavereita keskenään vaan pikemminkin toistensa kilpailijoita. Blair ei hyvällä katso Brownin puheita että hän aikoo muuttaa talouspolitiikkaa piirun verran vasemmistolaisempaan suuntaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kuiten rotschildit ovat todellisia hallitsijoita pankkeinenn ja vapaamurarit, heidän renkeinä ja sanansaattajinaan
Britannian politiikan on jo Napoleonin sodista alkaen määrännyt Rotschild
se kenellä on fyrkat määrää menon - sellainen on elämän laki
eikä ihmisten enemmistö sitä suostu tajuamaan ja siksi asia ei muutu
http://www.taivaansusi.net/historia/rothschild.html
johtoasemastaan.